Hyppää pääsisaltöön
Uudistuva sosiaalialan osaaminen

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogi

Selaile Tagia ikäihmiset

0

Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä

Sosiaalialan bloggaajat · 9.12.2017
Kuva: Robbie Ribeiro/ Freeimages.com

Geronomiopiskelijat kehittivät toimintamallin kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi kotihoidossa  

Ikäihmisten kaltoinkohtelu tunnistettava

Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisesti. Sen tarkoituksena oli selvittää erään Suomen kaupungin kotihoidon olemassa olevia puuttumismalleja ikäihmisen kotona tapahtuvaan kaltoinkohteluun. Tavoitteena oli tehdä sähköinen opas, joka toimisi työvälineenä työntekijöille kaltoinkohtelutapauksien tunnistamiseen.

Kotona asuvien ikäihmisten kaltoinkohtelu on edelleen vaiettu asia ja siitä puhuminen on vaikeaa. Ikäihmisten kaltoinkohtelua tapahtuu jatkuvasti, mutta sitä ei ole Suomessa kovin paljon myöskään tutkittu. Ammatissa toimiessamme meidän on pystyttävä puuttumaan ikäihmisten kaltoinkohtelutilanteisiin.  Lisäksi meidän tulee tulevaisuudessa kehittää eri palveluja tukemaan ikäihmisten turvallista elämää.

Nykyään pyritään tukemaan ikäihmisten kotona asumista, mutta siihen vaadittavia resursseja vähennetään. Mitä enemmän kotona asuvia ikäihmisiä on, sitä tärkeämpää on varmistaa kotiin vietävien palveluiden laatu sekä lisätä tukea kotiin.

Työntekijöiden nykyistä tietopohjaa kartoitettiin haastatteluilla

Opinnäytetyö toteutettiin ensin rajaamalla aihe kotihoidonpäällikön kanssa. Aihepiirin määrittelyn jälkeen kartoitettiin työntekijöiden tietoa ikäihmisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta.  Tiedon etsimistä varten laadittiin perusteelliset teemahaastattelukysymykset työntekijöille. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2017 yksilöhaastatteluina ja haastatteluihin osallistui neljä työntekijää.

Kotihoidossa ei ollut selkeitä puuttumismalleja kaltoinkohteluun

Haastatteluiden myötä ilmeni, että kotihoidon yksiköissä ei ollut selkeitä puuttumismalleja ikäihmisten kaltoinkohteluun. Lisäksi informaatiokulun sujumattomuudesta johtuen monet tapaukset jäivät raportoimatta.  Kotihoidossa oli esiintynyt myös kaltoinkohtelun puheeksi ottamisen vaikeutta työntekijöiden näkökulmasta. Asiaan ei oltu saatu kohdeorganisaatiossa ohjeistusta, mikä oli vaikeuttanut tapauksiin puuttumista.

Kartoitimme myös kaltoinkohtelujen muotoja, joista esim. taloudellinen hyväksikäyttö näkyi lähiomaisen tuottamana varallisuuden viemisenä sekä kauppapalvelun asiakkaiden ruokatilausmäärien kontrolloimisena. Kaltoinkohtelun seurauksena oli aiheutunut asiakkaille pelkotilanteita, kuten arvottomuuden tuntemuksia. Lisäksi se oli vaikuttanut luottamussuhteisiin ja turvallisuuden tuntemuksiin.

Kotihoidon asiakaskäynneille lisää aikaa?

Kaltoinkohtelujen ennaltaehkäisyksi asiakkaiden jatkuva havainnointi koettiin tärkeäksi. Läsnäoleva asiakastyöaika sekä hoitajan ja hoidettavan välinen luottamussuhde toisi ilmi paremmin kaltoinkohtelutilanteita. Lisäksi kaltoinkohtelutilanteiden kartoittamiseksi, täytyisi asiakaskäynneille lisätä enemmän työaikaa.  Kyseessä on holistinen yhteys koko kaltoinkohtelutilanteiden puuttumisen, tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn kannalta. Tähän olisi ratkaisuna yleisesti henkilöstöresurssien lisääminen kotihoitoon.

Sähköinen opas tukee kaltoinkohtelun tunnistamista

Opinnäytetyössä laadittu sähköinen opas toimii jatkossa konkreettisena työvälineenä kaltoinkohtelutilanteiden tunnistamiseen, puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Opas laadittiin haastattelujen saamien tulosten pohjalta, joten sen käsitteistö vastaa kotihoidon tarpeisiin. Oppaan tarkoitus on olla helposti saavutettavissa ja käytettävissä, sillä kaltoinkohtelutapaukset voivat vaatia nopeaa reagointia työntekijältä tilanteen puuttumiseen.

Opinnäytetyön toivotaan rohkaisevan ja innostavan kaltoinkohtelun ennaltaehkäisytyössä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja opiskelijoita. Toivomme, että opas auttaa jatkossa kotihoidon asiakkaiden kokonaisvaltaista hoidon tukemista.

Heidi Pyykkö ja Caroline Vu, geronomit (AMK) Metropolian Ammattikorkeakoulusta

Kuva: Picaland/ freeimages.com /Kuvitteellinen kuva oppaasta.

 

Artikkeli perustuu geronomi-opiskelijoiden opinnäytetyöhön: Kotona asuvien ikäihmisten kaltoinkohtelu – kotihoidon työntekijöiden näkemyksiä. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2017.

”SEIS! Ikäihmisten kaltoinkohtelulle – Opas työntekijöille” löytyy opinnäytetyöstä liitteenä 4. Työorganisaatiossa opas on julkaistu sähköisenä oppaana.  Löydät opinnäytetyön ammattikorkeakoulujen yhteisestä Theseus-tietokannasta: linkki opinnäytetyöhön tässä.  

 

+1
Caroline VuHeidi PyykköikäihmisetkaltoinkohteluKotihoitoopasOpinnäytetyöttoimintamalli
Kommentoi (0)
0

Sote-uudistus ja kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet

Sosiaalialan bloggaajat · 25.11.2017

Uudistuva sosiaali- ja terveysala – kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet työelämäseminaari kokosi 9.11. Metropolian Leppävaaran kampuksen auditorioon yli sata osallistujaa, lisäksi seminaaria seurasi saman verran etäosallistujia. Järjestäjänä olivat Metropolian sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat. Seminaarissa pureuduttiin ajankohtaisen sote-uudistuksen haasteisiin ja kysymyksiin eri asiakasryhmien näkökulmasta.

Kirjoitettu kieli on valtaa

Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen Ulla Tiililä avasi sote-uudistuksen viestinnän ja kielen merkitystä.  Uudistuksen valmistelussa tuotetaan valtava määrä erilaisia tekstejä. Kielellä on merkittävä rooli sekä hyvän hallinnon että hyvien palveluiden järjestämisessä. Kielen tulee olla selkeää, ymmärrettävää ja asiallista. Tekstejä tuottavat niin lakimiehet, päättäjät, asiantuntijat, ammattilaiset, kuin myös itse asiakkaat ja palveluiden käyttäjät.

Tekstien avulla tai keinoin asiakas ja palvelun eri tason järjestäjät kommunikoivat keskenään. On kuitenkin syytä muistaa, ettei kaikilla asiakkailla ole valmiuksia tuottaa omassa asiassaan tekstiä. Kuitenkin sen perusteella palvelu hänelle myönnetään tai ei myönnetä. Miten kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet toteutuvat, kun asiakkaan puheenvuoro asiassa on vain viranomaisten tuottamaa?

Ikäihmisten ja omais- ja perhehoitajien tarpeisiin vastaamista kehitetään

iäkkäiden sekä omais- ja perhehoitajien palveluja kehittävästä I & O- hankkeesta Soili Partanen kertoi tavoitteena olevan ikäihmisten integroitu palvelukokonaisuus, keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus, toimiva kotihoito, omais- ja perhehoito sekä asumisen ja palveluiden yhdistäminen. Hankkeen avulla pyritään vastaamaan mm. palveluiden pirstaleisuuteen ja alueelliseen vaihtelevuuteen. Asiakasnäkökulma ja osallisuus nostetaan keskiöön: vahvuuksia ovat nimenomaan osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääntyminen. Samoin palveluiden saatavuus ja palveluvalikoiman monipuolistaminen sekä mahdollisuus asua kotona pitkään, nähdään uudistuksen vahvuuksina.

Sen sijaan asiakkaan näkökulmasta uhkana on, että byrokratia lisääntyy ja päätöksenteko loittonee, palvelut entisestään pirstaloituvat ja asiakasta pompotellaan. Lisäksi hoidon ja hoivan taso voi laskea, jos henkilöstön saatavuus heikkenee. Myös vanhusten arjessa pärjäämiseen ja elämänlaatuun vaikuttavat asiat, kuten digiteknologian osaamattomuus, yksinäisyys, eriarvoisuus, vähävaraisuus ja sairastavuus. Myös syrjäytyneisyys, erakoituminen ja turvattomuus sekä lisääntyvät mielenterveysongelmat mietityttävät.

Mitä opittavaa toimeentulotukiuudistuksen toteutuksesta?

Paula Saikkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kuvasi äsken toteutetun toimeentulotukiuudistuksen kokemuksia, jossa toimeentulotuen perusosan hakeminen ja päätös siirtyivät Kelan hoidettavaksi. Hän pohti, mitä voisimme oppia uudistuksesta käynnissä olevaan sote-uudistukseen. Toimeentulotukiuudistuksen tavoitteena oli yhdenvertaistaa ja yhtenäistää toimeentulotukiprosessia maanlaajuisesti sekä helpottaa kansalaisten asiointia kun sekä etuudet että toimeentulotuki saadaan samalta luukulta.

Todellisuudessa usean asiakkaan kohdalla kävi niin, että asiakas hakee ensin Kelalta perustoimeentulotukea, jonka jälkeen usein joudutaan vielä hakemaan sosiaalitoimelta harkinnanvaraista toimeentulotukea, sillä monien sosiaaliturvaetuuksien rahallinen taso on jäänyt alhaiseksi. Varsinkin asumistuen määrä on riittämättömän etenkin pääkaupunkiseudulla.

Uudistuksia tehtäessä suureksi kysymykseksi nouseekin, kenen tai keiden etua niillä ajetaan, ja millaisiin asioihin niillä halutaan vaikuttaa? Halutaanko ajaa suhteellisesti hyvinvoivan enemmistön etua? Vai keskitytäänkö ennemmin parantamaan pienemmän, mutta enemmän tukea tarvitsevan, vähemmistön oloja? Nyt enemmistön asiointia helpotettiin ”yhden asiointipisteen” mallilla, mutta heikommassa asemassa olevan vähemmistön asiakkuuteen syntyi ”kahden asiointipisteen” malli.

On vaara, että uudistusten myötä systeemin monimutkaistuminen ajaa heikoimmassa asemassa olevia kokonaan pois tuen piiristä. Kuinka heidät tavoitetaan? Sote-uudistuksessa voisi toteutuneesta toimeentulotuen Kela-siirrosta ainakin oppia sen, että hallitus odottaisi nyt meneillään olevista sote-valinnanvapauskokeiluista saatavan tutkimustiedon ennen kuin sote-lait hyväksytään eduskunnassa. Mikäli tietoa ei hyödynnetä, on vaara, ettei sote-uudistus onnistu.

Lapset jäävät jalkoihin?

Miriam Araneva, SOS-lapsikylästä, puhui yhdenvertaisuuden toteutumisesta muutoksessa nimenomaan lastensuojelun näkökulmasta. Lasten ja vanhempien perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvat riittävät ja oikea-aikaiset palvelut. Lastensuojelun kenttä on ollut muutosten kourissa myös uuden sosiaalihuoltolain (2015) myötä. Sosiaalihuoltolain ehkä keskeisimpänä tavoitteena oli ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostaminen. Aranevan mukaan todellisuudessa lakimuutoksen jälkeen lapset ovat päässeet lastensuojelun asiakkaiksi liian myöhään, kun ensin on kokeiltu ennaltaehkäisevä ja kaikki muu mahdollinen. Palvelut eivät ole toteutuneet oikea-aikaisesti. Lastensuojelun asiakasmäärä väheni, mutta ainoastaan sen vuoksi, että asiakkuudet siirrettiin sosiaalihuollon asiakkuuteen, pois lastensuojelun tilastoista.

Kaiken kaikkiaan lastensuojelua tarvitsevien lasten määrä on kasvanut jo vuosien ajan, eivätkä muiden toimijoiden, kuten koulu, päivähoito, rooli lasten hyvinvoinnin turvaamisessa ennalta ehkäisevin toimin ole vahvistunut niin kuin jo vuodesta 1984 alkaen lastensuojelulaki on edellyttänyt ja velvoittanut. Lastensuojelutyö on syntipukkina lehtien otsikoissa, ei ennaltaehkäisyyn velvoitetut.

Nyt valmisteilla olevat Lasten ja perheiden muutosohjelma LAPE- ja sote-uudistus muuttavat tilannetta myös lastensuojelussa, etenkin asiakkaan näkökulmasta. Miten toimii valinnanvapaus lastensuojelun palveluissa? Aranevan mukaan harvoin lapset tai perheet itse hakevat lastensuojelupalvelua. Uudistuksen myötä vanhemmilla ja 15-vuotta täyttäneillä lapsilla on oikeus valita palveluntuottaja, ja halutessaan myös vaihtaa sitä.

Miten palvelujen oikea-aikaisuus, riittävyys ja jatkuvuus voidaan turvata, jos perheet itse shoppailevat palvelutarjonnassa? Toinen huolen aihe on myös sosiaalityöntekijöiden mahdollinen etääntyminen asiakkaiden lähiympäristöistä lastensuojelun siirtyessä maakuntien järjestämisvastuulle. Miten lähityöllä on mahdollisuus reagoida asiakkaan tarpeisiin nopeasti, kun asiakkaan palvelupolun siirtymät eri tasojen välillä tuottavat aina tilanteen uudelleen arviointia, ja näin tuen tarvetta vastaavan palvelun saanti viivästyy.

Onko siis mitenkään mahdollista, että lapsen etu ja oikeus erityiseen suojeluun toteutuu nyt ehdotetussa hallituksen valinnanvapausmallissa tai ylipäätään kehitteillä olevassa sote-uudistuksessa? Lapsi on aina heikommassa asemassa suhteessa aikuisiin, ja siksi julkisen vallan on turvattava lasten oikeus erityiseen suojeluun.

Metropolian työelämäpalvelujen esittelyä

Tasa-arvoinen työura sote-murroksessa, joka koskettaa laajasti naisia?

Leea Paija piti tapahtumaa sponsoroineen Helsingin akateemiset Naiset Ryn puheenvuoron aiheesta tasa-arvoinen työura työn murroksessa. Paija esitteli Helsingin akateemiset Naiset ry:n toimintaa ja haastoi kuulijat pohtimaan erityisenä asiakasryhmänä ikääntyvät naiset, sekä heidän tarpeensa ja toiveensa tulevaisuudessa. Samalla Paija muistutti, että kolmas sektori on aina ollut suuressa roolissa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa, ja jatkossakin antaa äänen ryhmille, joilla ei ole ollut muuta mahdollisuutta vaikuttaa.

Palveluntuottajan omavalvonnan varaanko?

Lopuksi valtion valvontavirasto Valviran Hanna Toiviainen tarkasteli puheenvuorossaan miten uudistuva valvonta tulee turvaamaan asiakkaiden yhdenvertaisuuden. Sote-uudistuksen yhteydessä mm. Valvira ja Aluehallintovirastot (Avi) yhdistyvät Luova-virastoksi. Jatkossa valvonta organisoidaan pääosin palvelun tuottajien omavalvontaan perustuvaksi, ja palvelun järjestäjät eli maakunnat ohjaavat toimintaa laatimallaan omavalvontaohjelmalla. Tämän lisäksi on tarpeen mukaista viranomaisvalvontaa, mutta esimerkiksi palveluntuottajien ennakkovalvonta poistuu kokonaan, kun toimintalupaa ei enää tarvitse hakea, vaan kaikki pääsevät palveluntuottajarekisteriin kunhan täyttävät ennalta määrätyt kriteerit.

Tämä huolestutti seminaariosallistujia erityisesti haavoittuvien asiakasryhmien, kuten mielenterveyskuntoutujat, vammaiset, ikäihmiset, lastensuojelun asiakkaat, näkökulmasta – palveluntuottajan omavalvonnan ei katsottu olevan riittävä tae toiminnan laadusta ja turvallisuudesta.

Myöskään kunnilla ei ole jatkossa minkäänlaista roolia kunnan alueella sijaitsevien sote-yksikköjen valvonnassa, vaikka niiden sijainti olisi tärkeää tietää mm. ihmisten pelastus- ja valmiustehtävien vuoksi.

Riittääkö maakuntien omavalvontaohjelmat takaamaan palveluiden laadun ja asiakkaiden turvallisuuden?

Miten asiakkaat ja sote-alan henkilöstö osallistuvat sote-muutoksen valmisteluun?

Paljon avoimia kysymyksiä nousee ilmoille uudistuvan sosiaali- ja terveysalan eri alueilta. Osa kysymyksistä koskee käytännön muutoksia ja järjestelyjä, ja suurempi osa kysymyksistä koskee asiakkaiden, eli meidän jokaisen asemaa tulevaisuuden palveluissa. Kysymyksissä on vielä paljon ihmetystä, huolta ja pelkoa.

Meidän sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tehtävä on saada tätä epäselvyyttä hälvennettyä. Ja sen me voimme tehdä kysymällä, kyseenalaistamalla ja kritisoimalla – ottamalla huomioon jokaisen kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet. Ja myös tiedottamalla asiakkaita valmisteilla olevista muutoksista.

Kunkin puhujan esitystallenne löytyy seminaarin nettisivuilta

Rea Vähämäki, seminaaria valmistelleen tiedotustyöryhmän jäsen ja sosiaalialan ylempi AMK opiskelija

+3
I & O -ohjelmaikäihmisetLAPELuovaRea VähämäkiSote-uudistusToimeentulotukivalinnanvapausValviravalvonta
Kommentoi (0)
0

Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta

Sosiaalialan bloggaajat · 2.10.2017

Omaishoitajan arki on raskasta ja yksinäistä. Monet kokevat jäävänsä erakoiksi omaan kotiinsa ja kertovat kaipaavansa keskusteluapua ja vertaistukea. Tämän tyyppisiä tutkimustuloksia on esitelty viime aikoina useissa omaishoitoon liittyvissä tutkimuksissa.

Näin ei kuitenkaan pitäisi olla. Meillä on käytettävissä uutta viestintäteknologiaa, jonka avulla voidaan tukea omaishoitajia ja luoda kipeästi tarvittu yhteydenpidon kanava ulkomaailmaan sekä muihin samassa tilanteessa oleviin ihmisiin. Ikääntyvät pariskunnat haluavat usein jatkaa yhteistä elämää omassa kodissaan, vaikka puoliso sairastuisi tai arkeen tarvittaisiin lisäapua. Usein omaishoitajan on vaikea lähteä kodin ulkopuolelle virkistymään, sillä hän ei halua jättää puolisoaan yksin tai vieraan ihmisen hoidettavaksi.

Tästä syystä olenkin iloinen, että tulevana talvikautena työpaikkani Luona Oy on mukana kokeilussa, jossa omaishoitajina toimivat ikäihmiset saavat videoavusteista etätukea kuuden kuukauden ajan. (Lue uutinen aiheesta.) Kokeilussa ovat mukana Pirkanmaan kunnat Hämeenkyrö, Kangasala, Pälkäne, Nokia, Sastamala ja Ylöjärvi. Etätukimallin teknologiakumppanina on VideoVisit Oy, ja kokeilu on osa hallituksen Ikäneuvo-kärkihanketta.

Kokeilun osallistujat saavat käyttöönsä tablettitietokoneet, joiden avulla he ovat säännöllisesti yhteydessä Luonan etäohjaajaan videopuhelun avulla. Etäohjaaja tukee ja neuvoo omaishoitajia jaksamaan arjessa. Kokeilun aikana omaishoitajan on myös mahdollista osallistua erilaisiin etäryhmiin, joissa voidaan käydä vertaiskeskusteluja tai tehdä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä harjoituksia etäohjaajan johdolla. Ryhmien teemat muotoutuvat osallistujien tarpeiden mukaan.

Käyttäjälähtöisyys ja osallistujien kuuleminen ovat kokeilun tärkeimmät lähtökohdat, ja tästä syystä etäohjaaja muokkaa sisältöä omaishoitajien itse esiin tuomien toiveiden pohjalta.

Usein ajatellaan, etteivät ikäihmiset halua opetella käyttämään tekniikkaa. Uskon kuitenkin, että kokeilun alussa annettava henkilökohtainen neuvonta ja opastus laitteiden käytössä madaltaa kynnystä. Tabletit tuodaan osallistujille valmiiksi kotiin, jossa paikan päällä vielä varmistetaan laitteen toimivuus.

On kiinnostavaa nähdä, miten omaishoitajat hyötyvät etätuesta ja minkälaisiin tarpeisiin etätuella voidaan vastata. Hankkeen aikana keräämämme kokemukset ja palaute ovat avainasemassa käyttäjälähtöisen ja vuorovaikutteisen etätuen soveltamisessa ja hyödyntämisessä muissakin sote-palveluissa erilaisten asiakkaiden kanssa. Toivon, että hanke herättää keskustelua teknologian hyödyistä ja sen merkityksestä iäkkäille arjen apuvälineenä sekä tasa-arvon, itsenäisyyden tunteen ja vaikuttamisen mahdollistajana.

Minna Nummi, kehityspäällikkö ja sosionomi (ylempi AMK) opiskelija

Teksti on julkaistu myös Luona Oy:n blogissa.

 

+2
arjen tukiikäihmisetIkäneuvoMinna Nummiomaihoitaja
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Sosiaalialan bloggaajat

Bloggaajat ovat Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan YAMK- ja AMK-tutkinnon opiskelijoita, opettajia sekä yhteistyökumppaneita. Aihepiirit liittyvät hyvän elämän rakennuspuihin.


Blogin toimituskunta

  • Katriina Rantala-Nenonen, päätoimittaja
    Lehtori, YTM
    ,
    p. 040 641 8303
  • Ninni Kurko-SeppänenNinni Kurko-Seppänen,
    koulutussuunnittelija,
    ,
    p. 040 194 8805
  • Eveliina Korpela
    Lehtori:suomen kieli ja viestintä, FT
    ,
    p. 040 641 8336

Toimituskunta toimittaa blogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Uudistuva sosiaalialan osaaminen –blogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.6.2018.

Uudistuva sosiaalialan osaaminen -blogin bloggaajan ohje

Löydät meidät myös Twitteristä: Uudistuva sosiaaliala.

Uusimmat postaukset

  • Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista

    4.3.2021
  • Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa

    19.2.2021

Arkistot

  • ▼2021 (3)
    • ▼maaliskuu(1)
      • Eläkkeensaajan asumistuki: esimerkki sosiaaliturvan metkuista
    • ►helmikuu(2)
      • Nuorten pelaamiskokemukset puntarissa
      • Varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan jatkuvasti - Kokemuksia kasvatuksen laadusta Kirkkonummelta
  • ►2020 (25)
    • ►joulukuu(4)
      • Lähituen merkitys sosiaalihuollon palveluissa
      • Sosiaalihuollon asiakkaiden lähitukitoiminnan kehittämistarpeet
      • Tuetaanko pienten lasten mielen hyvinvointia riittävästi?
      • Hyvinvointi kuuluu kaikille - palvelut kuntoon
    • ►marraskuu(1)
      • ”Asiakas tarvii sen ihmisen”: onnistumisen tekijöistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä
    • ►lokakuu(2)
      • Työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin suhde
      • Ajatuksia johtajille – eväitä osaamista arvostavaan toimintakulttuuriin
    • ►syyskuu(2)
      • Hotellialalta mallia sosiaalialan johtamiseen
      • Empatiataidot edistävät työhyvinvointia
    • ►kesäkuu(2)
      • Verkkoja punotaan tulevaisuuden työhön – Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hanke
      • Lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä saa puhua hyvää!
    • ►toukokuu(2)
      • Kiusaaminen on saatava nollaan
      • Miten saadaan kaikki lapset ja nuoret harrastamaan?
    • ►huhtikuu(3)
      • Sekava etuusjärjestelmä estää keikkatyötä
      • Motivoiko lähikoulun piha liikkumaan?
      • Toteutuuko viimein maksuton toisen asteen koulutus?
    • ►maaliskuu(2)
      • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
      • Vantaalla koulukiusaamisen kitkemiseksi pohditaan uusia ratkaisuja
    • ►helmikuu(2)
      • Empathy – Is it too often taken for granted?
      • Itseohjautuvuudesta tuli trendi – mutta miten sitä edistetään Helsingin leikkipuistotoiminnassa?
    • ►tammikuu(5)
      • Lapsen osallisuutta voidaan vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla
      • Arviointi varhaiskasvatuksen kehittämisen lähtökohtana
      • Kohtaamisen voimaannuttavat vaikutukset asumissosiaalisessa työssä
      • Isät osalliseksi myös digitaalisesti
      • Ryhmäturvallisuuden tukemista tulisi lisätä koululuokissa
  • ►2019 (22)
    • ►joulukuu(5)
      • Hyvät tunnetaidot ovat hyvinvoivan työyhteisön avaintekijä
      • Vahvemmin mukana lapsen arjessa - Lapsen hyvän mielen työkalu
      • Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan tietoa palveluiden vaikuttavuudesta
      • Kasvattajan toiminnan dokumentointi varhaiskasvatustyön kehittämisen tukena
      • Sosiaalialan työtehtävissä voidaan myös hyvin
    • ►marraskuu(1)
      • Lastensuojelun perhehoidossa kummittelee
    • ►lokakuu(2)
      • Itseohjautuvuuden kehittäminen lisää työhyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta ja laatua sosiaali- ja terveysalalla
      • Suunta elämään löytyy tulevaisuutta hahmottamalla
    • ►kesäkuu(4)
      • Digitalisaatio asettaa uusia vaatimuksia sosiaalialalle
      • Henkilökohtainen budjetointi soveltuu sosiaalihuollon asiakkaan tarpeisiin
      • Lapsiperheköyhyys tulee näkyväksi Kelan perustoimeentulotukeen liittyvässä asiakastyössä
      • Valtakunnallista tahtotilaa etsimässä: lasten, nuorten ja perheiden palvelut muutoksessa
    • ►huhtikuu(4)
      • Ammatillista Empatiaa (QE) oppimassa
      • Motiivit toimia vapaaehtoisena Pelastakaa Lapset-järjestössä: "Yhtäkään lasta ei jätetä!"
      • Empatia osana ammatillista kasvua sosiaalialalla
      • Lisää laatua itsearvioinnilla
    • ►maaliskuu(1)
      • Henkilökohtainen budjetointi – hanke päättyy, mitä olemme oppineet?
    • ►helmikuu(3)
      • Ihminen sosiaalipalveluiden objektista täysivaltaiseksi kansalaiseksi – roolit muutoksessa
      • Rakenteet muokkaavat rooleja sosiaalipalveluja kehitettäessä
      • Tunteet (sosiaalialan) työssä
    • ►tammikuu(2)
      • Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa
      • Työpajanuoret: oman osaamisen tunnistaminen edistää luottamusta tulevaisuuteen
  • ►2018 (13)
    • ►joulukuu(1)
      • Vapaaehtoistoiminnan harjoittelussa opitaan tulevaisuuden työelämätaitoja
    • ►marraskuu(2)
      • Asiakkaan osallisuus - uhka vai mahdollisuus?
      • Omaishoitajan etätuella osallisuutta ja voimaa arkeen
    • ►elokuu(1)
      • Qualified Empathy – the new superpower! Can using aesthetic methods help you flourish?
    • ►kesäkuu(2)
      • Yhteisellä koulutuksella kohti parempaa yhteistyötä
      • Alle kouluikäisten lasten osallisuus UNICEF:n lapsiystävällinen kuntamallin kunnissa
    • ►toukokuu(2)
      • Moniammatillista yhteistyötä rakentamassa asiakaslähtöisesti
      • Työyhteisön viestinnän kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii sitoutumista
    • ►huhtikuu(1)
      • Mitä opimme Skotlannin palvelujärjestelmästä ja toimintamalleista?
    • ►helmikuu(2)
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin kokemuksista Metropolian koordinoimassa hankkeessa
      • Rousun laaja AATOS-artikkeli Lastensuojelun kulttuurisesta muutoksesta ja lastensuojelun tilasta
    • ►tammikuu(2)
      • Lastensuojelu mediassa. Vantaalla tehdään hyvää lastensuojelutyötä.
      • Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö – tarua vai totta?
  • ▼2017 (28)
    • ▼joulukuu(4)
      • Qualified Empathy in Social Pedagogical work at Metropolia
      • Opas kaltoinkohtelun tunnistamiseen kotihoidon työntekijöille: Metropolian geronomi (AMK) opinnäytetyönä
      • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa
      • Monialaista yhteistyötä yhteisen asiakkaan hyväksi
    • ►marraskuu(2)
      • Sote-uudistus ja kansalaisen vapaus, vastuu ja oikeudet
      • Sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija on transversaalisten taitojensa vastuullinen kehittäjä
    • ►lokakuu(5)
      • Nollatuntisopimukset ja köyhyys
      • Pienten lasten tunteiden käsittely
      • Ei vain sitä mitä ”valintatalon hyllyltä” löytyy - uusia avauksia henkilökohtaisella budjetoinnilla
      • Omaishoitajan arkeen helpotusta myös uudesta teknologiasta
      • Osaamista kunniaväkivallan tunnistamiseen ja uhrien auttamiseen
    • ►syyskuu(2)
      • Haetaan hyviä sijaisvanhempia!
      • ”Mörkö” nimeltään Sote-uudistus
    • ►elokuu(1)
      • Varhaiskasvatus on varhaisen tuen palvelu, jonka rajaaminen asettaa perheet eriarvoiseen asemaan
    • ►heinäkuu(1)
      • Espoo yhteisöllisen asumisen edelläkävijäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Kokemusasiantuntijat iäkkäiden omaishoitajien tukena
    • ►toukokuu(3)
      • Työelämä muuttuu, SOTE -uudistus etenee. Mitä se vaatii sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaajalta?
      • Osallisuutta asumispalveluihin – Yhteistä tekemistä, tuttuja ohjaajia ja mahdollisuutta vaikuttaa ruokaan
      • Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan monet merkitykset entisten tuettavien kokemana
    • ►huhtikuu(1)
      • Peruskoulun mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä
    • ►maaliskuu(3)
      • Työstä palautumisen keinot varhaiskasvatuksessa
      • Ammatillinen empatia sosiaalialan opinnoissa
      • Henkilökohtaisen budjetoinnin hankkeessa HB-kokeilut käynnistymässä asiakastyössä
    • ►helmikuu(2)
      • Päiväkeskustoiminta iäkkäiden elämänlaatua tukemassa
      • Numeroa isommat saappaat - opinnollistamista kesäaikaan Roihu 2016 -leirillä !
    • ►tammikuu(3)
      • Erityistä tukea tarvitsevan äidin imetys: Miten tukea imetystä sosiaalialan vauvaperhetyössä?
      • Kokemus arvokkaasta kohtaamisesta on osa vaikuttavaa perhetyötä
      • Henkilökohtainen budjetointi (HB) osana sote:n valinnanvapaus-mallia: Metropolia mukana HB:n kehittämisessä
  • ►2016 (41)
    • ►joulukuu(2)
      • Ikäihmisten motivaatio toimia vapaaehtoisena ja olla ideoimassa erilaista toimintaa palvelutalossa
      • Lapsilähtöistä aikuisjohtoista arkea lastenkodissa -etnograafinen opinnäytetyötutkimus Metropoliassa
    • ►marraskuu(3)
      • Lastensuojelun koulutushaasteeseen on vastattu
      • Kun korkeakoulu pesiytyy työelämään – opinnollistamisesta hyötyvät kaikki. Kokemuksia Metropoliasta.
      • Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi: 17.11.2016 maksuton ja avoin seminaari. Järjestäjänä henkilökohtaista budjetointia kehittävä hanke.
    • ►lokakuu(2)
      • Metropolia kehittämässä henkilökohtaista budjetointia: asiakkaalla mahdollisuus valita
      • Varhaiskasvatuslaki – parempaa pedagogiikkaa vai epätasa-arvoa varhaiskasvatukseen?
    • ►syyskuu(5)
      • Palvelujärjestelmä ja ihmislähtöisyyden periaate
      • Uhanalainen Etelä-Savo: koulutuksen leikkauspäätösten vaikutukset
      • Päiväkotilasten vanhemmat mukaan päivähoidon arkeen ja talkoisiin
      • Henkilökohtaista budjetointimallia (HB) kehitetään: Miten sote-palvelujen asiakas voisi valita HB-mallin - 26.9.2016 seminaari
      • Työttömyyden invaasio: miten työtön ja työpaikka kohtaamaan?
    • ►elokuu(3)
      • Näin nuoria oikeasti palvellaan
      • Lapsilla on erilaiset oikeudet saada varhaiskasvatusta pääkaupunkiseudun kunnissa
      • Päätöksenteon vaikeus on ympäristöuhka
    • ►heinäkuu(2)
      • Sosiaalityön työvoimapulaa voidaan helpottaa: Rousu vastaa käytyyn keskusteluun
      • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan tarvitaan myös vauvaperheiden näkökulmaa
    • ►kesäkuu(3)
      • Ammattitaitoiset vammaistyön osaajat - edellytys kehitysvammaisen ihmisen itsensä näköiseen elämään
      • Hyvinvoinnin vaalimisella hyvään vanhuuteen
      • Vertaisryhmä tukee jälkihuoltonuorten itsenäistymistä
    • ►toukokuu(7)
      • Parantaako sote-uudistus ihmisten tasa-arvoista palvelujen saatavuutta kun siirrytään kuluttajavaltaan?
      • Nuoria muutti asumaan vanhusten palvelutaloon Helsingissä - mitä ihmettä?
      • Likainen bisnes kuriin, hyvä Migri ! - esimerkkinä Luona Oy:n toiminta.
      • Uusi varhaiskasvatuslaki: paljon odotuksia, valtavasti työtä - mitä jää loppujen lopuksi käteen?
      • Koulutuksesta leikkaamalla valtio säästää ensin vähän ja häviää sitten paljon
      • Kannelmäessä yhdistetään kouluja ja jaetaan suomi toisena kielenä -oppilaita tasaisemmin eri kouluihin
      • Iloa liikkumiseen – lisää hyvinvointia
    • ►huhtikuu(3)
      • Omaishoitajat tuovat säästöjä yhteiskunnalle
      • Lastensuojelua kehittämässä – opas yhteistyökäytäntöihin tulossa
      • Sosiaalisesti kestävää kasvatusta espoolaisissa päiväkodeissa
    • ►maaliskuu(3)
      • Maisteritason sosiaalialan osaajia Metropoliasta
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan: lausuntokierroksella olleet lain muutosesitykset siirtyivät Sipilän hallituksen yhteiskuntapoliittiselle agendalle
      • Mikä mahdollistaa läheisten kanssa työskentelyn lastensuojelussa?
    • ►helmikuu(4)
      • Lastensuojelun perhetyö onnistuu tukemaan asiakasperheiden hyvinvoinnin muutosta
      • Lastensuojelun perhetyöllä saavutetaan muutoksia asiakasperheiden hyvinvoinnissa
      • Sosiaalialan ammattihenkilölakia ollaan jo muuttamassa: maisteritason sosionomi (ylempi AMK)-tutkinnon asema laissa
      • ”Vapaaehtoisia - mitäh?” - vapaaehtoistoiminta valtaa alaa myös sosiaalialan opetuksessa
    • ►tammikuu(4)
      • Näkyykö lapsi lastensuojelun lyhytaikaisessa perhehoidon työskentelyssä?
      • Läheisten merkitys korostuu muistisairaiden pärjäämisessä
      • Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen vaikutuksista
      • Merkityksellinen ja hyvä vanhuus: Miten elää, toimia ja asua ikääntyneenä?
  • ►2015 (42)
    • ►joulukuu(6)
      • Suomalaista henkilökohtaista budjetointimallia kehitettävä osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädäntöä
      • Asiakaslähtöisyys on yhteistyötä
      • Sovittelija oppii sovittelemalla
      • Kansalaisaktiivisuus ja uudenlainen kaupunkikulttuuri: yhdessä tekemistä ja aitoa osallisuutta -myös sosiaalialalle?
      • Naapuriäidit - toimintamalli rantautuu Vantaalle
      • Digiä asiakastyöhön
    • ►marraskuu(3)
      • Helsingin asukastalojen toiminta jatkuu. Ainakin toistaiseksi. Taas.
      • Subjektiivinen päivähoito-oikeus
      • Varhaiskasvatukseen kaavaillut leikkaukset – lapset mukaan talkoisiin
    • ►lokakuu(3)
      • Lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen on investointi koko Suomen tulevaisuuteen
      • Omaishoitajien yhdenvertaisuus kuntien haasteena
      • Myös lastensuojeluun tarvitaan erikoistumiskoulutus, kuten nyt vaaditaan turvakodeissa työskenteleviltä
    • ►syyskuu(6)
      • Vaativaa vapaaehtoistyötä sovittelussa
      • Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Espoossa
      • Moniammatillinen yhteistyö nuorten palveluissa – miten ja miksi?
      • Ihmisten peruspalvelujen kilpailutuksessa sivuutetaan ihminen?
      • Mitä mieltä on täyttää kaatopaikat käyttökelpoisella ruoalla?
      • Espoo kehittää hyvinvointipalvelujen palvelutoria
    • ►elokuu(4)
      • Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kotoutumista taiteen avulla myös Itä-Helsinkiin
      • Myös paperiton ihminen tarvitsee terveyspalveluja
      • Nuorten aloitteet kerran vuodessa Helsingin kaupunginvaltuustolle tiedoksi
      • Imatran mallia myös Helsinkiin
    • ►heinäkuu(2)
      • Vantaa kehittää asiakkaiden osallistumista palvelujen kehittämiseen - ei vain asiakastyytyväisyyskyselyjä
      • Sosiaalihuoltolaki ja asiakaslähtöisyys -jääkö vain sanahelinäksi?
    • ►kesäkuu(1)
      • Hyvinvointipalveluilla tukea yläkouluikäisten nuorten perheille Kirkkonummella
    • ►toukokuu(5)
      • Riittääkö pelkkä rakkaus kiintymyssuhteen rakentamiseen sijaisvanhemman ja sijoitetun lapsen välillä?
      • Valtuutettu kuntalaisen päätöksentekijänä?
      • Helsinki haluaa lisätä yksityisen päivähoidon määrää: toteutuuko perheiden yhdenvertaisuus ja miten taataan yksityisten palveluiden laatu?
      • Sipoossa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmalla edistetään kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia
      • Etsivä nuorisotyö etsii paikkaansa, mutta kenen ehdoilla?
    • ►huhtikuu(4)
      • Lastensuojelun tila Vantaalla: hätähuuto kuultiin
      • Helsinki mukaan Ohjaamo-hankkeeseen!
      • Psykologipalveluita varhaiskasvatuksen tueksi Nurmijärvelle
      • Palvelujen hankkijalla hankalaa: Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintojen käsikirja opastaa
    • ►maaliskuu(3)
      • Lapsen kohtaamiseen on oltava aikaa lastensuojelussa
      • Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki hyväksyttiin eduskunnassa 12.3.2015: ammatin harjoittamiseksi haetaan laillistamista 1.1.2016 lähtien.
      • Opiskelijan hyvinvointia ja koulukuraattorityön kehittämistä: Elisa Parikan master-opinnäytetyö
    • ►helmikuu(2)
      • Vanhusten kotihoivan laatu ja henkilöstöresurssit Raaseporissa
      • Koululaisten syrjäytymistä torjuvaa osallistamista monin keinoin
    • ►tammikuu(3)
      • Sosionomeilla on vahva varhaiskasvatuksen osaaminen
      • Kehittyvä varhaiskasvatus tarvitsee uuden lain
      • Perheiden kokemuksia lastensuojelun perhetyöstä Helsingissä
  • ►2014 (60)
    • ►joulukuu(4)
      • Sosiaalityöhön vahvaa osaamista sosionomi ylempi AMK-tutkinnolla - ratkaisuja myös sosiaalityöntekijäpulaan
      • Lastensuojelun tila ja tulevaisuus Suomessa
      • Yhteisötaidetta leikkipuistoihin, osallisuutta kaupunkitilaan
      • Hyvä varhaiskasvatus edistää lapsen hyvinvointia
    • ►marraskuu(4)
      • Haaveissa oma perhe -Kun vanhemmalla on kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimishäiriöitä
      • Master-tutkinnot (ylempi AMK) mukana uudistamassa sote-alan toimintaa: seminaarin 2.12.2014 tallenteet katsottavissa
      • Lastensuojelusta tukea ilman leimaamista
      • Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki lastensuojelussa -vähemmän tulipalojen sammuttamista
    • ►lokakuu(5)
      • Hyvä, paha lastensuojelu?
      • Uudistuva sosiaali- ja terveysala -seminaari 2.12.2014 klo 9-12.30 Metropolia Masters-verkosto
      • Lapsiperheille heidän tarvitsemiaan palveluja
      • Sosiaalihuoltolakia uudistetaan liian kiireellä ja salamyhkäisesti
      • Voiko sote-alan työtä tehdä aina vaan laadukkaammin, tehokkaammin ja paremmin?
    • ►syyskuu(3)
      • Lapsen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei ole perusteltua
      • Kuka huolehtii vanhuksista - huoltovelvollisuudet ja perinnönjaot uusiksi?
      • Osallistuminen on sekä tavoite että toiminnan muoto päiväkodissa
    • ►elokuu(5)
      • Tervetuloa syksyn täydennyskoulutukseen
      • Sosiaalialan työssä edistetään voimaantumista
      • Moniammatillinen yhteistyö - jatkuva kehittämisen kohde!
      • Kehitysvammaiset lapset ja nuoret lastensuojelun tukitoimissa?
      • Miksi tieto ei kulje viranomaisten välillä - apua Hollannin ”liputusmallista” ?
    • ►kesäkuu(6)
      • Sosionomit näkyvämmäksi koulumaailmaan
      • Auttaja ensin?
      • Uusilla osallistumistavoilla päätöksenteko keskustelevammaksi ja läpinäkyvämmäksi
      • Myötä- ja vastamäessä – tukisuhteissa
      • ASKELIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLULLA - lapsuudesta alkaen
      • Ihmisen kohtaaminen - hupeneva voimavara asiakastyössä?
    • ►toukokuu(6)
      • Pedagogiikan johtaminen ja sen vaikuttavuus Espoossa
      • Starttivalmennuksen opinnollistaminen tukee nuorta jatkokoulutukseen siirtymisessä
      • Poikien Talon sukupuolisensitiivinen työ lisää poikien hyvinvointia
      • ILTA-SANOMAT VÄÄRISTELEE PÄIVÄHOIDON TODELLISUUTTA
      • Hyvinvointia eurooppalaisittain? – sosiaalipoliittista pohdintaa EU- vaalien alla
      • Tietoa ja konkreettisia toimintamalleja haastavasti käyttäytyvien autismin kirjon henkilöiden vanhemmille
    • ►huhtikuu(12)
      • Perhetyön ryhmätoiminnan mahdollisuudet: vertaistukea ja palvelujärjestelmään vaikuttamista
      • Nuorten kokemuksia ammatillisesta kuntoutuskurssista - ”Tuntui niinku oikealta elämältä”
      • Sosiaalialan tutkimus, kehittäminen ja erikoistumiskoulutus sote-lain valmistelussa
      • Päihdekuntoutusta lapsiperheille
      • Lapsen huostaanotto - miten sen jälkeen vanhempia tuetaan?
      • Koulunuorisotyöntekijät tukevat oppilaiden koulunkäyntiä ohjaamalla osallisuustoimintaa ja olemalla arjessa läsnä
      • Kolme toivetta varhaiskasvatuslakiin
      • Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena
      • Onko jokaisella oikeus arvostavaan kohteluun työssään?
      • PÄIVÄHOITOON TULEE JATKOSSAKIN PANOSTAA
      • Ennakointidialogit verkosto- ja asiakastyössä
      • Mitä lapsi kertoo ja kenelle -osaammeko kuulla lasta?
    • ►maaliskuu(7)
      • Kahvittelu on tärkeä osa verkostotyötä
      • Miten Espoo pienentää vanhustenhuollon kustannuksia?
      • Varhaisuus on valttia! - Kohti toimivia lapsiperheiden palveluja.
      • Saattaen tukisuhteeseen
      • BENCHMARKING-MENETELMÄ TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISESSÄ
      • MIKÄ IHMEEN OSALLISUUS?
      • Ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelun ja työelämän yhteensovittaminen
    • ►helmikuu(5)
      • Oman elämänsä päähenkilöksi
      • Uusi varhaiskasvatuslaki – mieluummin huolella kuin kiireellä
      • TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN SIIRTÄMINEN KELAAN
      • HUUMEHOITOA TARVITAAN
      • Väkivallan kohtaaminen lastensuojelutyössä
    • ►tammikuu(3)
      • Mun perhe -dokumenttielokuvien TV-esitykset parhaillaan AVA:lla
      • Asiakaslähtöisyys sosiaalialalla?
      • Why Should You Participate in a Multicultural Project?
  • ►2013 (58)
    • ►joulukuu(2)
      • Tasavertainen vanhemmuus tukee isän hyvinvointia
      • Womenton työuramentorointi
    • ►marraskuu(4)
      • Asiantuntijamateriaalia yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa Mun perhe-hankkeelle
      • Ikäihmisten ääntä ei kuulla asumispalveluissa
      • Osattomat pojat ja nuoret miehet
      • Lastensuojelun osaamisen parantaminen
    • ►lokakuu(7)
      • ”Tulospaine ja kasvottomuus eivät vain toimi ihmisten hädän kanssa”
      • Joutuuko nuori ottamaan liian varhain vastuun oman elämänsä kulusta?
      • Monikulttuurinen perhe koulun kasvatusympäristössä
      • Nuorten syrjäytyminen ilmiönä
      • CV-sukupolven työttömyys
      • Nuoret, yhteiskunta ja syrjäytyminen
      • Alkoholipolitiikka ja päihdetyön haasteet
    • ►syyskuu(5)
      • Oikeanlainen osaaminen kuhunkin työhön, myös sosiaalityöhön
      • Katsaus lastensuojelun kehittämismyrskyyn
      • Huono-osaisuuden vähentäminen
      • Kansalaisosallisuus ja lähidemokratia
      • ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!” -vanhuspalvelulaki puntarissa
    • ►elokuu(4)
      • Mikä auttaa lapsia ja nuoria?
      • Pehmeitä aseita poikien väkivaltaa vastaan
      • Nuorten hyvinvoinnin tukeminen
      • Ihan tavallisten perheiden jaksaminen ja varhainen tukeminen
    • ►heinäkuu(2)
      • Olisiko asuinaluedemokratiasta apua köyhyysongelmiin?
      • Liian suuria päätöksiä liian varhain: Miksi yhteiskunta ei kannusta nuoria oman tulevaisuutensa huolelliseen suunnitteluun?
    • ►kesäkuu(8)
      • Vastaavan koulukuraattorin kelpoisuus uudessa oppilashuoltolakiehdotuksessa
      • KOULUSTA KIELTÄTYVÄ NUORI TARVITSEE LÄSNÄ OLEVAN AIKUISEN
      • PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RAKENTEITA ON RIKOTTAVA
      • Henkilökohtaisella budjetoinnilla vaihtoehtoja kehitysvammaisten henkilöiden työ- ja päivätoimintaan
      • Sosiaalialan työntekijä – yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ihmisoikeustaistelija!
      • Suomen nuoret voivat entistä – paremmin
      • Ajatuksia palvelukulttuurin muutostarpeista
      • SYRJÄYTTÄÄKÖ NUORIA RAKKAUDEN PUUTE VAI YHTEISKUNNAN KEHNOT PALVELUT?
    • ►toukokuu(7)
      • Päihdeongelma ja asunnottomuus – ” Asunto on edellytys, jolta ponnistaa ”
      • Asiakkaan itsemääräämisoikeus vs. työntekijän määräämisoikeus
      • Pelastusrenkaita vai pysyviä ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia perheille?
      • Kiusaaminen on vakava asia - siihen on puututtava entistä varhaisemmin!
      • Koulujärjestelmä- kuri vs. välittäminen?
      • Kuka kääntää kehityksen suunnan – ajatuksia kouluväkivallasta
      • Kynnykset pois – palvelu tilalle: kotipalvelu perheiden tukena
    • ►huhtikuu(12)
      • Rousu Kuntalehdessä 25.4.2013: Kuntien sosiaalityön työvoimapulaan on myös ratkaisuja
      • IHAN KUIN MEITÄ EI OLISI! -sosionomi (Ylempi AMK) osaaminen
      • Nuorten terapian rahat eivät riitä!
      • Kuka välittää?
      • Resurssit kohdalleen ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistamiseksi!
      • Työttömien aktivointi ja kuntoutus ovat merkityksellisiä, vaikka ei työllistyisikään
      • Sä tiedät miltä musta tuntuu! -ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi
      • ”On vaikea opettaa, kun pari oppilasta konttaa pitkin luokan lattiaa”
      • Lastensuojelussa tarvitaan kirkasta kommunikaatiota todellisuuden kanssa
      • Työvoimapalveluiden tuulet ovat puhaltaneet työpajoille saakka
      • Lastensuojelu kriisissä?
      • Varhaiskasvattajana toimivan sosionomin osaaminen 100 % käyttöön ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa
    • ►maaliskuu(6)
      • Stereotyyppiset mediakuvastot sulkevat maahanmuuttajia kotoutumisen ulottumattomiin
      • Syrjäytymisen stereotypiaa
      • Onko työmarkkinoilla tilaa osatyökykyisille?
      • Arki lapsenkengissä?
      • Ylemmän amk-tutkinnon tuottama osaaminen käyttöön
      • Hyvä lapsuus
    • ►helmikuu(1)
      • Kirjoittajat ovat sosiaalialan opiskelijoita ja opettajia Metropolia ammattikorkeakoulusta

avainsanat

Ammatillinen koulutus asiakaslähtöisyys Asiakkaan oikeudet Ehkäisevä lastensuojelu Eija Raatikainen empatia Etiikka Henkilökohtainen budjetointi hyvinvointi Hyvinvointipolitiikka ikäihmiset Kasvatus Kehitysvammaisten palvelut Kelpoisuusehdot Koulu Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelu Maahanmuuttaja Metropolia ammattikorkeakoulu nuoret Nuorten hyvinvointi Opinnäytetyöt Osaaminen Osallisuus Päihdepolitiikka Päivähoito Perhepolitiikka Sirkka Rousu Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaaliala sosionomi Sosionomi ylempi AMk-tutkinto Sote-uudistus Syrjäytyminen Työhyvinvointi Työllisyys Työttömyys Vaikuttavuus valinnanvapaus Vanhemmuus Varhaiskasvatus varhaiskasvatussuunnitelma vuorovaikutus Yhdenvertaisuus Ylempi amk-tutkinto

Sosiaalinen hyvinvointi -osaamisalue Metropolia.fi-sivustolla

Olemme laaja-alaisia sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntijoita ja uudistajia metropolialueella. Kehitämme ja uudistamme sosiaalialaa ja varhaiskasvatusta yhdessä työelämäkumppaniemme kanssa. Yhdistämme opetukseen luovasti tutkimuksia ja innovaatioita. Lisäksi ohjaamme opiskelijoita ratkomaan työelämän käytännön haasteita.

Lue lisää ja kysy yhteistyömahdollisuuksista

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Uudistuva sosiaalialan osaaminen
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.