Onnistumisen tekijät lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä -hankkeessa on tutkittu asiakkaiden ja heidän läheistensä sekä työntekijöiden kokemuksia onnistumiseen liittyvistä asioista ja hyvän asiakastyöskentelyn edellytyksistä kyselyaineistoilla. Sähköisen verkkokyselyn lisäksi johdon ja päätöksentekijöiden näkemyksiä kartoitettiin haastatteluilla.
Lastensuojelu ja lapsiperheiden sosiaalityö on ikkuna yhteiskunnalliseen todellisuuteen: mitä ikkunasta näkyy avun ja tuen piirissä olevien eri-ikäisten lasten, nuorten ja perheiden kokemusten sekä heidän kanssaan toimivien näkökulmasta? Mikä toimii hyvin ja on auttanut? Entä mitä tiedämme näiden lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen muutoksista asiakkuuden aikana ja päättyessä? Mitä näissä palveluissa työskentelevä työntekijä tarvitsee, jotta voi toimia parhaimmalla tavalla asiakkaidensa hyväksi?
Lastensuojelu näyttäytyy julkisuudessa usein negatiivisena ja epäkohdat nousevat herkästi esille. Tämä ei kuitenkaan ole koko kuva lastensuojelusta ja lapsiperheiden sosiaalityöstä. Sen esille tuominen, miten työssä onnistutaan, vahvistaisi yhteisöjen luottamusta lastensuojeluun. On tärkeää vahvistaa tunnetta, että voin saada apua ja uskallan hakea sitä.
Julkaisemme onnistumisen tekijöitä koskevan aineistomme tulokset 3.12.2020 iltapäivän seminaarissa. Tässä muutamia alustavia havaintoja kyselyvastauksista ja haastatteluista.
“Asiakas tarvii sen ihmisen”
Asiakkaiden ja läheisten mukaan tärkeää on, että oman työntekijän kanssa rakentuu hyvä vuorovaikutus ja yhteisymmärrys. Kokemus tasa-arvoisesta kohtaamisesta ja kuulluksi tulemisesta edistää asiakkaan osallisuutta ja luo edellytykset löytää yhteistyössä juuri heille sopivia ratkaisuja.
Työntekijän tulee myös luottaa asiakkaan näkemykseen omasta tilanteestaan ja tukea lasta, nuorta sekä vanhempaa asioiden jäsentämisessä ja omien voimavarojen käytössä. Tuen tulee olla teoreettisesti perusteltavissa, mutta konkreettista sekä käytännön esimerkkeihin perustuvaa, miten voisi toimia arjen tilanteissa toisin.
Onnistumista edistää, kun voi työskennellä saman tutun työntekijän kanssa pidempään, työntekijä on tavoitettavissa ja yhteistyö toimii myös muiden lapsen, nuoren ja perheen kanssa arjessa toimivien kanssa.
Kokemusta, erityisosaamista ja työskentelyyn tukea
Työntekijöiden vastauksissa tulevat esiin samansuuntaiset näkemykset siitä, millaisia tekijöitä tarvitaan onnistuneessa asiakastyössä: Luottamuksellinen, avoin ja läpinäkyvä työskentelysuhde lapsen ja nuoren ja hänen perheensä kanssa. Asiakkaan oma motivaatio ja voimavarat tarvitaan – ihminen itse on aktiivinen toimija omassa elämässään.
Työntekijällä tulee olla aikaa asiakkaalle. Juuri tälle lapselle, nuorelle ja perheelle pitäisi pystyä järjestämään heille sopivaa oikeanlaista tukea ja apua, mikä ei aina ole organisaatiossa mahdollista. Työntekijä ei saa jäädä yksin haasteellisten asiakastilanteiden kanssa. Vaativassa työssä onnistumiseksi tarvitaankin erityisosaamista.
Kokemus tuo työhön varmuutta ja kokenut työntekijä pystyy tukemaan kokemattomampia kollegojaan. Työssä kehittymisen ja jaksamisen edellyttää lähitukea. Hyvinvoiva työntekijä on niin asiakkaan kuin työnantajankin etu. Onnistuneen työskentelyn edellytyksistä ja esteistä kerromme lähemmin seminaarissa ja julkaisuissa.
Tiedolla johtamisen perustana: työntekijöiden kokemustieto ja yhteinen pohdinta
Palvelujohdossa ja päätöksentekijöinä toimivat haastateltavat toivat esille onnistuneen asiakastyön edellytyksinä hyvin samankaltaisia tekijöitä kuin asiakkaat ja työntekijät.
Miten sitten organisaatiossa huolehditaan siitä, että onnistumiseen vaikuttavat tekijät voisivat toteutua mahdollisimman hyvin käytännössä? Haastatteluissa oli keskiössä kysymys, millaista tietoa lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön asiakkuuksista on käytettävissä toiminnan ohjaamisessa ja johtamisessa. Haastatteluista välittyy hyvin yhdenmukainen kuva siitä, että nykyinen tieto perustuu asiakastyöntekijöiden kautta esimiehille välittyvään suulliseen kokemustietoon asiakkuuksista, tuen tarpeista, niiden syistä, siitä millainen tuki on ollut toimivaa, ja näiden yhteiseen pohdintaan palvelujohdon kanssa erilaisissa työntekijätiimeissä.
Työntekijöiltä esimiesten kautta myös päättäjille välittyvä kokemustieto ja sen yhteinen käsittely on toiminnan yksi vahvuus ja voimavara, mutta riittääkö se eurojen maailmassa ja vaatimuksissa osoittaa asiakastyön vaikutukset sekä mekanismit, joilla vaikuttavuus on syntynyt? Entäpä asiakkaan kokemustieto? Asiakastietojärjestelmiin kirjataan asiakkaista paljon tietoa, mutta sieltä saadaan ulos koosteita lähinnä asiakasmäärästä, ilmoitusten ja asiakassuunnitelmien määrästä, hoitovuorokausista yms. Muunlainen asiakkuuksista ja asiakkuuspoluista tarvittava tieto pitäisi poimia käsin järjestelmästä. Tämä ei vastanne tiedolla johtamisen ideaa?
Olemme koonneet keskeiset tulokset yhteiseen TAITO-julkaisuun, jossa tarkastelemme myös onnistumiseen liitettyjä yhdistäviä tekijöitä asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon & päätöksentekijöiden näkökulmasta. Pohdimme julkaisussa myös, miten onnistumisen tekijät mahdollisimman hyvin voisivat toteutua jokaisen lapsen ja nuoren ja heidän perheidensä asiakkuudessa ja kasvuoloissa, ja työntekijöiden työskentelyssä – millaiset kehitystoimet olisivat keskeisiä. TAITO-julkaisu ja opiskelijoiden opinnäytetyöt löytyvät 3.12.2020 ammattikorkeakoulujen Theseus- julkaisutietokannasta.
Onnistumisen tekijät – tulosten julkistamisseminaari
Tervetuloa 3.12.2020 klo 12.45 linjoille! Koronatilanteen johdosta seminaari toteutetaan etäyhteydellä webinaarina.
#lastensuojeluonnistuu – käytämme tätä tunnistetta viestinnässämme.
Tutustu lisää Onnistumisen tekijät -tulosten julkistamisseminaariin.
Kirjoittajat
Sirkka Rousu on yliopettaja Hyvinvointi osaamisalueelta ja hän kartoitti johdon ja päätöksenteon näkökulmaa
Tiina Harju ja Katri Horuz ovat sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon opiskelijoita, ja tutkivat asiakkaan näkökulmaa opinnäytetyössään
Johanna Stauffer ja Katriina Sysmäläinen ovat sosionomi (ylempi AMK) tutkinnon opiskelijoita, ja tutkivat työntekijöiden näkökulmaa opinnäytetyössään
Sirkka Rousu, päätoimittaja
Ninni Kurko-Seppänen,
Eveliina Korpela
Katriina Rantala-Nenonen
