TOIMEENTULOTUEN PERUSOSAN SIIRTÄMINEN KELAAN

Viime aikoina on taas noussut puheenaiheeksi toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelaan. Aihetta on käsitelty eri tiedotusvälineissä sekä asiaan ovat ottaneet kantaa kansanedustajat kuin alalla työskentelevät ammattilaiset. Talentia teetti helmikuussa 2014 toimeentulotukityössä oleville jäsenilleen kyselyn toimeentulotuen siirtämisestä Kelaan. Kyselyn avulla haluttiin saada selville työntekijöiden näkemyksiä toimeentulotuen muutostilanteesta. Odotan mielenkiinnolla kyselytulosten julkistamista.

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden arviointi

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) laati Valtionvarainministeriön ohjeiden mukaisesti kuntien velvoitteiden ja tehtävien vähentämisen ministeriökohtaisen toimintaohjelman 30.9.2013. Esitys koski kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä, niin että kansantaloudelle asetettu vähennystavoite vuoden 2017 tasolla saavutetaan koko julkisen talouden kestävyyttä tukevalla tavalla. Tavoitteena on 545 miljoonan euron vähennys kuntatalouden toimintamenoista. Toimeentulotuen perusosan laskennan siirto Kelaan on yksi STM:n ohjelman toimenpide-esitys. Hallitus tekee arvion toimeentulotuen muutoksista ja siirrosta maaliskuussa 2014. Hallituspuolueilla on asiasta eriäviä kannanottoja. Vasemmisto, Keskusta ja Vihreät kannattavat siirtoa ja Sdp ja Kokoomus ovat olleet siirtoa vastaan.

Perusteluja Kela-siirron puolesta

Toimeentulotuen perusosan siirtämistä Kelaan on perusteltu tasavertaisuuden periaatteilla, kustannussäästöillä, byrokratian vähenemisellä ja nykyistä yksinkertaisemmalla käsittelyllä. Sosiaalityöntekijöiden työkuormitus nähdään kunnissa suurena. Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelaan mahdollistaisi kunnissa tehtävien uudelleen organisoinnin niin, että ennaltaehkäisevään ja pitkäjänteisempään asiakaskohtaiseen sosiaalityön tekemiseen olisi entistä paremmin mahdollisuuksia.

Perusosan siirtämisestä Kelaan on tehty kuntakokeiluja vuonna 1995 – 1997. Tulokset olivat myönteisiä. Käsittelyajat lyhenivät, etuusprosessit yhtenäistyivät ja kansalaiset olivat tyytyväisiä. Viimeisin kuntakokeilu oli Vantaalta, jossa oli mukana noin 500 asiakasperhettä. Kokemukset olivat hyviä.

Perusteluja siirtoa vastaan

Sosiaalityön näkökulmasta toimeentulotuki nähdään kiinteänä osana sosiaalityötä. Toimeentulotuen tehtävä on asiakkaan moninaisessa elämäntilanteessa tukeva ja tasapainottava tekijä. Toimeentulotuella voidaan parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja lisätä aktiivisuutta oman elämän suhteen. Asiakkaalla on mahdollisuus saada sosiaalityöntekijältä monipuolista tukea, neuvoa ja ohjausta elämäntilanteeseensa. Kelan virkailija tuskin ohjaisi asiakasta muissa elämään liittyvissä asioissa. Osa näkee, että siirto syrjäyttäisi toimeentulotuen asiakkaita vielä enemmän.  Apua tarvitsevia ei tavoitettaisi ja ihmiset jäisivät ilman tarvittavaa tukea.

Tehtävän siirto muuttaisi myös toimeentulotuen myöntämiseen kiinteästi liittyvää aktivoivan työllistymisen tavoitetta, jossa kunnan toimenpitein on tuettu aktiivista työmarkkinaosallisuutta. Siirto Kelaan saattaisi myös vähentää alan työpaikkoja ainakin jonkin verran. Harkinnanvarainen toimeentulotuki säilyisi edelleen kunnan sosiaalityön välineenä. Joten kahden luukun periaate säilyisi edelleen suurella osalla asiakkaista.

Johtopäätöksiä

Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelaan herättää monenlaisia mielipiteitä. Alalla toimivat työntekijät näkevät siirron suurimmaksi osaksi huonona. Kuntakokeilujen myönteiset tulokset puolestaan puoltaisivat siirtoa Kelaan. Työskentelen itse sosiaaliohjaajana toimeentulotukityössä ja oma näkemykseni on kahtalainen. Voin ymmärtää kaikki yllä esitetyt näkemykset siirron puolesta ja vastaan.

Jos siirto Kelaan aidosti ja oikeasti lisäisi ennaltaehkäisevää ja pitkäjänteistä sosiaalityötä, näkisin siirron hyvänä, koska nykyisellään pitkäjänteiseen muutokseen tähtäävään sosiaalityöhön ei tahdo löytyä resursseja.

Jos taas siirron seurauksena on asiakkaiden ongelmien ja elämäntilanteiden paheneminen, ei siirto silloin olisi hyvä. Toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelaan ei ainakaan saisi passivoittaa asiakkaita entisestään. Siirron näkökulma tulee olla asiakaslähtöinen. Jos siirto tapahtuu, niin toimintamallin ympärille tulee luoda riittävän hyvä ”turvaverkosto”.

Eri tahojen tulee tehdä aktiivista ja avointa yhteistyötä asiakkaan parhaaksi. Jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä hallitus päättää asian suhteen. Jos Kela siirtoon lähdetään, niin silloin Helsingin pitää olla kuntakokeilussa mukana. Näin saataisiin tietoa siitä, miten siirto toimii suuressa kaupungissa, jossa asiakaskuntaa on paljon ja se on hyvin moninaista.

Satu, sosionomi ylempi amk-opiskelija.

Kirjoituksen lähteet:

Sosiaalinentekijä-blogi 

STM:n ehdotukset kuntien tehtävien vähentämisestä