Ihmiset liikkuva terveytensä kannalta liian vähän. Edes kaikki ohjatussa liikuntaharrastuksessa liikkuvat lapset eivät liiku riittävästi. Lapset haluavat liikkua kavereiden kanssa, mielellään palloillen, mutta he eivät koe koulujen pihoja hyviksi liikkumispaikoiksi. Helsinki on kirjannut yhdeksi toimenpiteeksi liikkumisohjelmaansa koulujen pihojen kehittämisen.
Iso, parilla keinulla varustettu, asfaltoitu piha? Erilaisista pinnoista rakennettu, kenties luonnon elementtejä sisältävä, liikuntaan motivoivia välineitä ja pelikentän omaava paikka? Koulujen pihat ovat hyvin erinäköisiä eivätkä kaikki suinkaan kannusta liikkumaan.
Lasten liikkuminen on vähäistä ja liikkumissuositukset useiden lasten kohdalla eivät täyty. Olisikin tärkeää, että lasten kotiympäristössä olisi liikkumiseen sopivia ja kannustavia paikkoja. Helsingin liikkumisohjelmassa todetaan, että ”vähäinen fyysinen aktiivisuus on merkittävä terveyttä, hyvinvointia ja fyysistä toimintakykyä vaarantava asia”. Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu vain noin 10-40 prosenttia eri-ikäisistä. (Helsingin liikkumisohjelma n.d. https://helsinkiliikkuu.fi/liikkumisohjelma/.)
Itse varhaiskasvatuksessa pitkään työskennelleenä olen huomannut, kuinka lasten fyysinen kunto ja jaksaminen on heikentynyt. Yhä useampi lapsi valittaa jo pienellä kävelymatkalla, ettei jaksa. Monikaan esikoululainen ei ole käynyt koskaan luistelemassa saatikka hiihtämässä. Jumpassa ihmetellään, kun tulee kuuma ja hiki.
Lasten liikkumattomuudella ja liikkumista vieroksuvan elämäntavan omaksumisella on kauaskantoiset vaikutukset. Helsingin liikkumisohjelmassa todetaan, että arvioiden mukaan jo nykyisellään vähäinen liikkuminen aiheuttaa miljardiluokan yhteiskunnalliset kustannukset terveydenhuoltomenoina, sairauspoissaoloina ja työn tuottavuuden alenemana. (Helsingin liikkumisohjelma n.d.)
Koulujen pihat liikkumiseen kannustaviksi
Valtuutettu Johanna Nuortevan aloite koulujen pihojen kehittämisestä on hyväksytty Helsingin kaupunginvaltuustossa helmikuussa 2019 (Helsingin kaupunginvaltuuston päätösasiakirja https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2018-009103/). Hyvä ja yhteiskunnallisestikin merkityksellinen päätös ennaltaehkäisevyyden näkökulmasta katsottuna. THL on kysynyt vuonna 2018 kouluilta TEA-viisarilla (valtakunnallinen terveyden edistämisen aktiivisuuden mittari) onko koulun piha liikkumiseen innostava lähiliikuntapaikka, jota hyödynnetään myös koulupäivän ulkopuolella. Helsingissä 69 % kouluista vastasi kyllä, valtakunnallisesti 77 %. (Kaupungin valtuuston päätösasiakirja 13.2.2019.)
Koulujen pihat ovat siellä missä lapsetkin, mutta usein iltaisin tyhjillään. Toisaalta niiden aktiivinen käyttö koulupäivän aikanakin on vähäistä, jos ne eivät ole liikkumiseen kannustavia.
Lapsibarometrissä (2018) lapsilta kysyttiin, miten lapset haluaisivat liikkua ja neljännes nimesi palloilun. Kysyttäessä hyviä liikuntapaikkoja lapset mainitsivat parhaimmiksi pihan/lähialueen luonnon, hallin/sisätilan, leikkipuiston ja urheilukentän -koulun/päiväkodin pihat jäivät kärjestä. (Lapsibarometri 2018: 38 –42.) Mahtaako tämä johtua siitä, että koulujen pihat eivät ole lapsia innostavia, erilaiseen liikuntaan taikka lasten suosimaan palloiluun soveltuvia? Suositus on, että koulujen pihat tukevat ja mahdollistavat lasten ja nuorten omatoimista liikkumista (Lasten ja nuorten liikunta Suomessa tuloskortti 2016: 20).
Lapset haluavat leikkiä ja pelata kavereiden kanssa
Liikkumiseen kannustavat koulujen pihat voivat toimia iltaisin lapsien leikkipaikkoina sekä alueen lapsiperheitä kokoavina tapaamispaikkoina. Ajattelusta ”koulun piha on koulun piha” tulisi päästä eroon ja kyetä näkemään koulun piha iltaisin lähiyhteisön avoimena leikkipaikkana.
Liikkumisella on myös tärkeä sosiaalinen merkitys. Tunne kuulua ryhmään tai kaverin kanssa yhdessä tekeminen on lapselle palkitsevaa. Lasten mielestä kavereiden kanssa on kivaa leikkiminen ja pelaaminen (Lapsibarometri 2018: 50). Lapset tunnistavat kavereiden merkityksellisyyden liikkumiselle, sillä 9–15 -vuotiasta 44 % kertoo liikkuvansa kaverin kanssa ja 33 % kokee kaverin kannustavan liikkumiseen (Lasten ja nuorten liikunta Suomessa tuloskortti 2016: 22).
Asuinympäristössä tulisi siis olla luontevia liikkumiseen kokoavia paikkoja, jossa lapset voivat myös luoda uusia kaverisuhteita. Samalla tarjotaan mahdollisuus liikkumiseen myös niille, jotka eivät ole mukana missään ohjatussa toiminnassa. Leikkimiseen, liikkumiseen ja pelaamiseen soveltuva koulun piha tarjoaa lapsille ja nuorille paikan löytää kavereita, kenties niin monta, että saadaan joukkueet aikaan ja jalkapallopeli käyntiin!
Kaupungin kärkihankkeena liikkumisohjelma
Helsingin kaupunki on nostanut liikkumisen edistämisen yhdeksi kaupunkistrategiansa kärkihankkeista. Tavoitteena on, että kaupunkilaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän sekä saada liikkumisesta helppo, sujuva ja houkutteleva arjen valinta.
Koulujen pihojen kehittäminen on kirjattu yhdeksi liikkumisohjelman toimenpiteistä. Liikkumattomuus on elintapakysymys, ei liikunta-asia. Liikkumattomuuden vastainen taistelu edellyttää laaja-alaista, sektorirajat ylittävää otetta, matalan kynnyksen toimenpiteitä, uudenlaisia toimintamalleja. Liikkuminen tulee integroida läpäiseväksi ja pysyväksi osaksi kaupunkilaisten arkea. (https://helsinkiliikkuu.fi/liikkumisohjelma/.)
Valtuutettu Nuortevan hyvinkin käytännönläheinen, helposti toteutettava ja kuitenkin varmasti paljon lasten ja nuorten liikkumista lisäävä asia on otettu hienosti vastaan ja kirjattu siis kaupungin liikkumissuunnitelmaan. Se, että kaikissa Helsingin kouluissa olisi tulevaisuudessa lapsia liikkumiseen kannustava ja motivoiva piha, olisi monin tavoin liikuttava asia.
Kirjoittaja:
Hanna Yli-Ollila, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, sosiaalialan (ylempi AMK) opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Ei kommentteja