Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen

Jonna Hyvärinen · 19.5.2020

Kuuluuko kaatuminen vanhuuteen? Iäkkäiden kaatuilu on liian yleistä.  Jos kaatuu, saattaa alkaa pelätä liikkumista. Kun liikkuminen vähentyy, heikentyvät lihasvoimat ja tasapaino entisestään heikkenee. Tästä saattaa seurata uusi kaatuminen.

UKK-instituutin (2019) mukaan kaatuminen ei ole normaalia ikääntymistä (UKK-instituutti 2019).  Vähintään kerran vuodessa kaatuu puolet yli 80-vuotiaista. Yli 65-vuotiaista kaatuu joka kolmas. Kaatuminen lisää riskiä kaatua uudelleen. Merkittävä määrä terveyden- ja sairaanhoitokustannuksista syntyy iäkkäiden kaatumisista. (Pajala 2012: 7–8.) 65 ikävuoden jälkeen lihasvoimat heikkenevät 1,5–2 % vuodessa (Sipilä & Rantala & Tiainen 2013: 146). Ikääntyessä keho tulee hauraammaksi, jonka takia se ei kestä samalla tavalla kaatumisia kuin nuorena. Kaatumisten seurauksena tapahtuu tapaturmia ja murtumia. Lonkkamurtumista yli 90 prosenttia on kaatumisten seurausta. (Pajala 2012: 10–11.)

Miksi iäkkäät kaatuilevat?

Kaatumisia aiheuttavat sisäiset ja ulkoiset vaaratekijät. Sisäisiä vaaratekijöitä ovat mm. sairaudet, muistin heikentyminen, toiminta- ja liikkumiskyvyn heikentyminen. Ulkoisia vaaratekijöitä ovat mm. lääkkeet ja vaaranpaikat kotona sekä kodin ulkopuolella. Lisäksi kaatumisvaaraa saattaa lisätä vaikkapa kiireellä liikkuminen. Kaatumisalttius johtuu useimmiten useammasta kuin yhdestä tekijästä. (Pajala 2012: 15–16.) Ikääntyneet, jotka ovat kaatumisvaarassa, tulisi tunnistaa riittävän varhain, sekä kaatumisvaarojen ehkäisytoimet tulisi suunnitella ja toteuttaa moniammatillisesti (Suomen fysioterapeutit 2017). Jos ikääntynyt on kaatunut, tulisi selvittää, mistä kaatuminen johtui (Pajala 2012: 15).

Voiko kaatumisia ehkäistä?

Kaatumisia voidaan ehkäistä, kun motivoidaan iäkästä liikkumaan säännöllisesti sekä kannustetaan terveellisiin elämäntapoihin, joihin kuuluvat mm. hyvä ravitsemus, sosiaalisen elämän aktiivisuus ja alkoholin käyttö kohtuudella. Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulisi tarttua kaatumisen iäkkäiden ehkäisyyn. (Pajala 2012: 16–17.) Pajalan (2012) teoksessa on esitelty kaatumisen ehkäisyn toimintapolku terveydenhuollon ammattilaisille IKINÄ-malli.

Monipuolisuutta ja iloa liikkumiseen

Kaatumisien ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että ikääntyessä liikutaan monipuolisesti. Suomen fysioterapeutit (2017) ohjeistavat, että ikääntyneen liikunnanharjoittelun tulisi olla tasapainoa parantavaa ja lihasvoimaa lisäävää. Harjoitteluun tulisi olla yksilöllinen ohjelma. Sen tulisi olla säännöllistä, riittävän haastavaa sekä nousujohteista. Jo kahden tunnin harjoittelulla viikossa puolen vuoden aikana voidaan vähentää kaatumisia. Suosituksen mukaan harjoittelun tulisi jatkua puolen vuoden jälkeenkin.  (Suomen fysioterapeutit 2017.)

Moni ikääntynyt on kertonut minulle liikkuneensa nuorena kovasti, mm. ulkoillut, hiihtänyt, pyöräillyt, vaeltanut. Vuosien saatossa liikkumisen määrä on pikkuhiljaa vähentynyt ja harrastukset jääneet. Enää ei välttämättä tule mentyä uloskaan päivittäin. Ikäinstituutin mukaan vain muutama prosentti ikäihmisistä liikkuu suositusten mukaan (Ikäinstituutti n.d.). Kaikilla iäkkäillä tulisi olla mahdollisuus ulkoiluun. Luonnossa liikkuessa tasapaino harjaantuu ja mieli virkistyy. (Pajala 2013: 21.) Jokaiselle tulisi löytyä mielekäs liikkumisen muoto. Kaikkien ei tarvitse lähteä kuntosalille. Lihasvoimaa ja tasapainoa voi harjoittaa kotioloissakin, mm. Ikäinstituutilla on saatavana sähköisesti hyviä harjoitusohjeita.

Mikä motivoisi ikäihmisiä liikkumaan suositusten mukaan? Tässä haaste yhteiskunnalle. Helsingin kaupunki on laatinut liikkumisohjelman vuonna 2018, jonka tavoite on lisätä kaikkien helsinkiläisten liikkumista ikään katsomatta.

Ikäihmiset tarvitsevat tietoa liikunnan positiivisista vaikutuksista, kannustusta sekä informaatiota liikunnan mahdollisuuksista ja paikoista. Lisäksi on tärkeää, että ympäristö olisi liikkumiseen motivoiva. Monissa kaupungeissa on tarjolla liikuntamahdollisuuksia jopa ilmaiseksi. Kaverin kanssa liikkuminen on usein mukavampaa kuin yksin. Jokainen voisi kannustaa läheistä ikäihmistään liikkumaan, vaikkapa ulkoilemaan yhdessä. Yhteisenä tavoitteena siis ikäihmisten kaatumisten ehkäisy.

Kirjoittaja:

Jonna Hyvärinen, fysioterapeutti (AMK), vanhustyö (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Kuvat: Jonna Hyvärinen

Lähteet

Ikäinstituutti n.d. Liikunta, senioritanssi ja ulkoilu.  Saatavana osoitteessa: https://www.ikainstituutti.fi/liikunta-ja-ulkoilu/ Luettu 28.9.2019.

Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Hyvä fysioterapiakäytäntö 2017. Suomen fysioterapeutit. Havulinna, Satu & Piirtola, Maarit & Karinkanta, Saija & Pitkänen, Tiina & Punakallio, Anne & Sihvonen, Sanna & Kettunen, Jyrki & Häkkinen, Hanna. Saatavana osoitteessa: https://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00003  Luettu 28.9.2019.

Pajala, Satu2012. Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy. Tampere: Opas 16, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavana osoitteessa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1555-IKINa-opas.pdf Luettu 28.9.2019.

Sipilä, Sarianne & Rantanen, Taina & Tiainen, Kristina 2013. Lihasvoima. Teoksessa Heikkinen, Eino & Jyrkämä, Jyrki & Rantanen, Taina 2013. Geriatria. 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 141–152.

UKK-instituutti. Kaatumisten ehkäisy 2019. Saatavana osoitteessa: https://www.ukkinstituutti.fi/kaatumisseula/kaatumisten-ehkaisy Luettu 28.9.2019.

ikääntyneetkaatumisen ehkäisyliikunta

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
      Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
      15.3.2022
    • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
      Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
      18.8.2020
    • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja…
      5.10.2020

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023
    • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa – Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta

      21.2.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (6)
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ▼ 2020 (33)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ▼ marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ▼ lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ▼ syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ▼ elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ▼ toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ▼ helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ▼ tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus johtajuus käyttäjälähtöisyys kehittäjäkumppanuus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen liikunta monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus muistisairaus omaishoito osallisuus saavutettavuus terveyden edistäminen toimijuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi valinnanvapaus vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittely yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste