Luovuus Helsingin Seniorisäätiön asukkaiden arjessa – asukkaiden näkemyksiä

Luovilla menetelmillä pyritään syrjäytymisen ehkäisemisen lisäksi lisäämään hoivakotien asukkaiden hyvinvointia, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta sekä ylläpitämään tulevaisuuden uskoa.​ Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hankkeessa (5/2021–3/2023) kartoitettiin kyselylomakkeen avulla Helsingin Seniorisäätiön asukkaiden näkemyksiä, toiveita ja tarpeita luovasta toiminnasta sekä mitä luovuus heille tarkoittaa ja merkitsee. Hankkeen työpajoissa käytetyt luovat menetelmät olivat musiikki, kuvataide, draama ja digitaalinen verkko-ohjaus.

Yli puolet asukkaista kokee luovuuden arjessaan tärkeäksi

Ikääntyneille hoivakotien asukkaille luovuus on tärkeä vuorovaikutuksen ja itsensä ilmaisun keino. Esimerkiksi erilaisissa luovan toiminnan työpajoissa asukkaille annetaan mahdollisuus kokea yhteisöllisyyttä, tulla kuulluksi ja nähdyksi taiteen ja luovuuden kautta vuorovaikutuksessa sekä keskustella yhdessä niin muiden asukkaiden kuin hoitajienkin kanssa. Luovuuden tiedetään voimaannuttavan sekä tuovan myönteisiä onnistumisen tunteita, kun asukas saa itse tehdä ja osallistua tekemiseen. (Humala & Ruohonen 2023.) Luovuutta ja taidetta voidaan käyttää myös lisäämään ja vahvistamaan asukkaiden osallisuuden kokemuksia (Huhtinen-Hildén & Isola 2018).

Luovuudesta hoivakodin arjessa on tehty tutkimuksia, mutta lähtökohtaisesti tutkimukset kohdistuvat hoivakodin työntekijöiden kokemuksiin sekä työntekijöiden kokemuksista muodostettuihin erilaisiin toimintatapoihin ja toimintamalleihin. Kuitenkin myös työntekijät ovat tuoneet esiin, että olisi tärkeä kerätä tietoa asukkailta siitä, millaisia toiveita arjen tapahtumista, esiintyjistä ja toiminnallisuudesta heillä on.  (Huhtinen-Hilden ym. 2016.) Ennen Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hankkeen päättymistä halusimme kartoittaa, mitä luovuus merkitsee Helsingin Seniorisäätiön asukkaille sekä mikä heille on luovuutta omassa ja hoivakodin arjessa. Hankkeen loppupuolella helmikuussa 2023 Seniorisäätiön hoivakotien asukkailta kysyttiin, millainen merkitys luovuudella on heille omassa elämässään ja hoivakodin arjessa. Haastattelun kysymykset oli laadittu valmiiksi hanketyöntekijöiden toimesta ja hoivakodin työntekijät toteuttivat haastattelun.

Saimme kyselyyn vastauksia 14 hoivakodin asukkaalta. Vastausten mukaan suurin osa eli 57 % hoivakotien asukkaista kokee luovuuden arjessaan melko tärkeäksi ja 7 % tärkeäksi.  Melko vähän tärkeäksi luovuuden koki 29 % vastaajista ja vain 7 %:lle asukkaista luovuus ei ole lainkaan tärkeää. Vastaajista puolet (50 %) toivoi luovaa toimintaan omaan ja hoivakodin arkeen useamman kerran viikossa ja 21 % asukkaista kerran viikossa. Päivittäin jotakin luovaa oman arkensa piristykseksi toivoi yksi vastaaja (7 %). Selkeästi vähemmistö vastaajista (21 %) toivoi luovaa toimintaa ainoastaan 2–3 kertaa kuukaudessa tai harvemmin. Vastauksista tulee selkeästi esiin, että luovuudella on suuri merkitys Helsingin Seniorisäätiön asukkaille.

Luovuus on muutakin kuin musiikkia, kuvataidetta ja draamaa

Luovuus voidaan ymmärtää perinteisten luovien menetelmien, kuten musiikki, kuvataide ja draama, sekä korkeakulttuurin lisäksi myös kaikille kuuluvina ominaisuuksina, asenteina, itsensä toteuttamisena, merkityksellisinä kokemuksina ja luovan toiminnan mahdollisuuksina arjessa, arkisina asioina. Luova arki on usein pieniä hetkiä liittyen esimerkiksi ruuan laittoon tai puutarhanhoitoon – hetkiä, jotka tuovat hyvää mieltä asukkaiden arkeen. (Huhtinen-Hilden ym. 2016.)

Myös kyselyn tulokset osoittivat, että perinteisten luovien menetelmien ohella luovuus ymmärretään ja koetaan eri lailla. Useat vastaajat tunnistivat musiikin, sosiaalisuuden, liikunnan, erilaisten ohjattujen ryhmien ja kerhojen sekä muun muassa eläinten ja päiväkodin lasten vierailujen tuovan luovuutta omaan arkeen. Lisäksi erilaiset kulttuuritapahtumat, käsityöt, visailut ja pelit sekä puutarhan ja kukkien hoito nähtiin mielekkäinä ja itselle tärkeinä luovuuden lähteinä. Kysyttäessä, millaista luovaa toimintaa asukkaat toivoisivat enemmän, saivat musiikkiin, sosiaalisuuteen sekä ohjattuihin ryhmiin liittyvät tapahtumat eniten kannatusta. Eläinten ja päiväkotilasten vierailuja toivottiin nykyistä enemmän, samoin yhteislaulua ja tanssia.

Saaduissa vastauksessa tuli esiin, että ylipäätään yhdessä puuhastelu ja asukkaiden yhteinen arki nähdään tärkeänä luovuuden tuojana. Tämä on tärkeä näkökulma ja asukkaiden yhdessä vietettyjä hetkiä tulisikin tukea ja mahdollistaa hoivakodin arjessa.

Vastausten perusteella pohdimme, että asukkaiden elämän historialla on varmasti merkitystä siinä, miten luovuus koetaan ja ymmärretään. Mikäli asukkaan elämään on aina kuulunut jotakin luovaa toimintaa, tulisi tämä huomioida asukkaan muuttaessa hoivakotiin. Tutkimusten mukaan hoivakodin työntekijät ovatkin tuoneet esiin, että asukkaiden elämänhistorian tunteminen ja eletyn elämän näkeminen merkityksellisenä on tärkeää luovan arjen näkökulmasta. Kun nämä asiat nähdään tärkeinä ja tunnistetaan mm. kirjaamalla tieto asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, on asukkaiden toiveita ja tarpeita vastaavan luovan toiminnan toteuttaminen osana asiakaslähtöistä hoitotyötä työntekijöille helpompaa. (Huhtinen-Hilden ym. 2016.)

Jokaiselle tulisi antaa mahdollisuus osallistua luovaan toimintaan omalla tavallaan

Sosiaalisuuden ja yhteisen tekemisen merkitys osana luovuutta tuli esille kysyttäessä asukkailta, millainen luovuus on heille tärkeää omassa ja hoivakodin arjessa. Sosiaalisuuden merkitys korostui myös vastauksissa kysymykseen: ”Mikä on itsellesi mieluisin tapa osallistua luovaan toimintaan?” Selkeästi suosituimmaksi tavaksi nousi yhdessä tekeminen ja osallistuminen esimerkiksi pienryhmässä. Luovat, yhteisölliset ja toiminnalliset hetket antavat mahdollisuuksia uusille olemisen tavoille, yhteisöllisyydelle ja osallisuuden kokemuksille. Tiedetään, että luova toiminta ryhmässä mahdollistaa vuorovaikutuksessa ajatusten, tunteiden ja merkityksellisten kokemusten jakamisen turvallisella tavalla. Taiteen ja luovan ilmaisun kautta hoivakodin asukkaalla on mahdollisuus tulla kuulluksi, näkyväksi ja kohdatuksi, yhdessä tekemällä ja jakamalla kokemuksia eleiden, ilmeiden ja sanojen kautta. (Huhtinen-Hildén & Isola 2018.)

Ryhmätyöskentelyn lisäksi kolme vastaajaa kannatti parityöskentelyä hoitajan kanssa. Hoitajia tulisikin tukea enemmän asukkaiden kanssa kahden kesken vietettyyn aikaan, sillä Huhtinen-Hildén ja kumppaneiden (2016) tekemän tutkimuksen mukaan läsnäolo asukkaan kanssa ja kahden kesken vietetty aika luo tunteen aidosta kohtaamisesta ja tuo asukkaalle hyvää mieltä. Usein nämä hetket ovat asukkaille myös merkityksellisempiä, kuin varsinaiseen järjestettyyn toimintahetkeen osallistuminen. (Huhtinen-Hildén ym. 2016.)

Kaksi vastaajaa toivoi voivansa osallistua itsenäisesti työskentelemällä ja yksi vastaaja toi esiin, että mielekkäin tapa olisi parityöskentely oman läheisen kanssa. Koska vastausvaihtoehdot ”Seuraamalla muun ryhmän työskentelyä” ja ”Seuraamalla ulkopuolista esiintyjää tai luovan toiminnan toteuttajaa” saivat myös selkeästi monien vastaajien kannatusta, on tärkeää muistaa, että toiminnan tai esiintyjän seuraaminenkin on osallistumista.

Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke osoitti, että monialaista työskentelyä tarvitaan mahdollistamaan vuorovaikutuksellisia hetkiä, mihin asukkaalla on mahdollisuus liittyä ja saada kokemuksia niin turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunteesta. Kuitenkin Helsingin Seniorisäätiön asukkaille tehdyn kyselyn mukaan luovuus on muutakin kuin hoivakodin viikkotoiminnasta poikkeavia toimintahetkiä ja ulkopuolisten esiintyjien vierailuja – parhaimmillaan luovuus toteutuu hoivakodin arjessa kohtaamisen ja yhdessä olon hetkissä.

Kirjoittajat:

Anu-Riikka Eerola

Vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Projektipäällikkö, ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke

Laura Juvonen

Musiikin tutkinnon opettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Projektityöntekijä, ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke

Lähteet:

Huhtinen-Hilden, L., Ala-Nikkola, E., Puustelli-Pitkänen, A. & Strandman, P. 2016. Tutkimusraportti. Kohti luovaa arkea. Kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja.

Huhtinen-Hildén, L. & Lamppu, M. (toim.). (2018). Odottamattomia aarteita. Ilmaisua, leikillisyyttä ja luovaa toimintaa ryhmässä. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Humala, I. & Ruohonen, A. 2023. Asiantuntija-artikkeli: Luova toiminta voimaannuttaa sekä hoivakotien asukkaita että työntekijöitä. Kuntalehti.