Suomessa asuu jo runsas 45 000 yli 55-vuotiasta vieraskielistä asukasta. Osa näistä vieraskielisistä on vielä mukana työelämässä, osaa suomen kielen ja myös selviää suomalaisesta palveluviidakosta. Heidän joukossaan on kuitenkin paljon heitä, jotka eivät hallitse suomen kieltä ja voivat olla myös luku- ja kirjoitustaidottomia. Heidän tarpeensa ei kuitenkaan usein paljoa eroa kantaväestön ikääntyneiden tarpeista: niitä ovat esimerkiksi toimeentulotukihaasteet, sydänsairausten, diabeteksen tai muistisairauden hoito. (Laiho 2018.)
Yhteisö hoitaa vai hoitaako?
Usein oletamme kaikkien maahanmuuttajataustaisten elävän yhteisöllisesti ja hoitavan omat ikääntyneensä itse. Suurimmalta osin tämä pitää paikkansa, koska useissa kulttuureissa on kunnia-asia hoitaa ikääntyneet itse pikemminkin kuin laittaa heidät palvelukotiin. (Laiho 2018.) Heidän kulttuureissaan monasti nähdään velvollisuudeksi hoitaa omaisensa ja perheenjäsenensä sekä suojella heitä viranomaisilta. Monet heistä kokevat suomalaisen ja ylipäätänsä länsimaalaisen vanhustenhoitomallin ja hoitokulttuurin kylmänä ja vanhuksia kunnioittamattomana. (Suomen Muistiasiantuntijat ry 2012.)
Toisaalta voi olla, että ikääntyneellä on vain muutama läheinen Suomessa. Nämä läheiset voivat esimerkiksi sairastua tai olla työelämän puolesta kiireisiä, jolloin yksin asuvasta ikääntyneestä ei pystytä tarpeeksi pitämään huolta. Tämä aiheuttaa ikääntyneille maahanmuuttajille suuren riskin syrjäytyä yhteiskunnassamme. Tulevaisuudessa tuleekin kuntien strategioissa ja toimintasuunnitelmissa ottaa huomioon vielä enemmän se, miten näiden vieraskielisten ikääntyvien tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut pystytään turvaamaan. (Laiho 2018.)
Kohtaamisen tärkeys
Kulttuuriset erityispiirteet, kuten asiakkaan tapakulttuuri, uskonto, sosiaalinen asema ja kielitaito, on hyvä ottaa huomioon palveluita tarjotessa. Kaikkiin asiakaskohtaamisiin tulee panostaa, mutta varsinkin ikääntyneen vieraskielisen kanssa kohdatessa tulee olla kärsivällinen ja muun muassa erottaa muistisairaudesta johtuvat muistiongelmat puutteellisen kielitaidon ja maahanmuutosta aiheutuvan stressin seurauksena tulleista muistihäiriöistä. Tärkeää on nähdä ihminen siellä kaiken takana. Monasti maahanmuuttajataustaiset ikääntyneet nähdään vain kulttuuriensa edustajina, jolloin mahdolliset ongelmat ja käytöshäiriötkin selitetään kulttuurisilla ja uskonnollisilla tekijöillä. Näitä tekijöitä korostamisessa vaarana on iäkkään maahanmuuttajan yksilöllisten erojen ja tarpeiden huomiotta jättäminen. (Suomen muistiasiantuntijat ry 2012.)
Tärkeintä maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamisessa on, että ammattilainen on nöyrä ja kiinnostunut oppimaan lisää muun muassa uusista kulttuuriryhmistä, arvoista, uskonnoista ja perinteistä. Ammattilaisen tulee olla avoimin mielin, välttää ennakko-olettamuksia sekä pystyä asettumaan asiakkaan asemaan. (Suomen muistiasiantuntijat ry 2012.)
Osaamista ja tietämystä tarvitaan lisää
Ikääntyneisiin maahanmuuttajiin liittyviä tutkimuksia on Suomessa vielä niukasti, ja myös yleisessä keskustelussa ikääntyneet maahanmuuttajat ovat jääneet lähes huomiotta. Iäkkäitä maahanmuuttajia näkee vielä tänä päivänä niukasti julkisten vanhuspalveluiden käyttäjinä, eikä heidän tarpeidensa selvittelyä nähdä tärkeänä kehityskohteena. (Suomen Muistiasiantuntijat ry 2012.)
Heikkinen (2015) tuo väitöstutkimuksessaan esille, kuinka sosiaali- ja terveyspolitiikassa tulisi huomioida ikääntyvät maahanmuuttajat omana ryhmänään ja ymmärtää paremmin heidän arjessaan olevia haasteita. Tämän lisäksi tulisi vahvistaa ja lisätä vanhustyötä tekevien ammattilaisten valmiuksia kohdata ikääntyviä maahanmuuttajia omassa työssään.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä helpottamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2018) on avannut verkkokoulun, josta ammattilaiset voivat opiskella eri kulttuureista tulevien asukkaiden kohtaamista. Verkkokoulu on toteutettu ammattilaisten haastattelujen pohjalta. Verkkokoulun tarkoituksena on saada käytännön vinkkejä siihen, miten he voivat työssään palvella kaikkia asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan taustasta riippumatta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.)
Kulttuurisensitiivisyys ja kulttuurinen empatia
Mattilan (2018) tutkimuksellisessa kehittämistyössä tavoitteena oli rohkaista ja innostaa vanhustyön ammattilaisia kokeilemaan erilaisia, uusia ryhmätoimintoja, joissa oli integroituna eri kulttuuritaustan omaavia ihmisiä. Toisena tavoitteena oli myös lisätä ikääntyneiden maahanmuuttajien sekä kantasuomalaisten välistä kanssakäymistä, edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä vähentää heihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella ikääntyneet maahanmuuttajat hyötyivät saadessaan tukea ja ohjausta sosiaalisessa kanssakäymisessä, tunteiden ilmaisussa sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Mattila (2018) toi myös kehittämistyössään esille sen, kuinka on tarpeen vahvistaa vanhustyön ammattilaisten sekä erilaisten vapaaehtoistoimijoiden osaamista ja tietämystä monikulttuurisuudesta. Eritoten tarvitaan kulttuurisensitiivisempää tapaa ajatella eri taustaisen ihmisten integroitumista kantaväestön toimintaan sekä palveluihin. Varsinkin kulttuurinen empatia on erityisen tärkeä työkalumonikulttuurista ohjaustyötä tekevällä vanhustyön ammattilaisella.
Tulevaisuuden vanhuspalveluita kehittäessä tulee ottaa entistä enemmän huomioon eri taustaiset asiakkaat ja varsinkin syrjäytymisvaarassa olevat. Kun palveluita kehitetään yhä selkeämmiksi, ne tukevat paremmin kaikkia ikäihmisiä kulttuuritaustasta riippumatta.
Kirjoittaja:
Anne Heiskanen-Erhinmwingbovo, sosionomi (AMK), vanhustyön (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Laiho, Marianna 2018. Kielimuuri vaikeuttaa vanhuutta. Maailman kuvalehti. https://www.maailmankuvalehti.fi/2019/1/pitkat/kielimuuri-vaikeuttaa-vanhuutta Luettu 23.11.2019.
Mattila, Tiina-Kaisa 2018. Monikulttuurisia kokemuksia ikääntyneiden ryhmätoiminnasta. Tutkimuksellinen kehittämistyö. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyön ylempi AMK.
Suomen Muistiasiantuntijat ry 2012. Ikääntyvä maahanmuuttaja ja muistisairaus. Memo-lehti. Luettu 24.11.2019.
Suomen Muistiasiantuntijat ry 2017. Unohtamista kaikilla kielillä – seminaarista tietoa ja ideoista. Memo-lehti. Luettu 24.11.2019.
Tuula Mikkola (päätoimittaja),
Marianne Roivas,
Ei kommentteja