Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Kuka bongaa pilkeläisen?

Eveliina Holmgren ja Jaana Väisänen · 18.11.2019
Tyhjä pullo ikkunalaudalla
Kuva: Jaana Väisänen

Eläkeikäisten alkoholin käyttö on lisääntynyt

Suomalaisten alkoholin käytössä on nähtävissä selkeitä trendejä sekä määrän, laadun että käyttötapojen osalta. Määrällisesti alkoholin käyttö maassamme yli kolminkertaistui 1960-luvun ja huippuvuoden 2007 välillä, mutta tämän jälkeen alkoholin käyttö on vähentynyt lähes viidenneksen.

Eräs huolestuttava trendi on ollut yli 65-vuotiaiden (ja erityisesti yli 65-vuotiaiden naisten) säännöllisen alkoholinkäytön huomattava lisääntyminen: alkoholin mukanaan tuomat haitat ovat lisääntyneet samaa tahtia kasvaneen käytön kanssa. Huoli päihdeongelmaisten ikäihmisten määrän kasvusta on välittynyt myös palvelujärjestelmän eri sektoreilta, esimerkiksi kotihoidon, terveydenhuollon ja sosiaalityön kautta). (Haarni & Hautamäki, 2008; Helldán & Helakorpi, 2014.)

Mielenkiintoista on, että aivan viime vuosina eläkeikäisten alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut kasvutrendi näyttää taittuneen (THL, 5.9.2018). Nähtäväksi jää, millaisena eläkeläisten alkoholin käytön tavat lähivuosina jatkuvat.

Eläkeikäisten alkoholin käyttöä on tutkittu toistaiseksi vähän. Tietoa saadaan mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimasta kansallisesta terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus Finsotesta. Lisäksi suomalaista alkoholinkäyttöä on 1960-luvulta saakka tutkittu niin ikään THL:n koordinoimalla Juomatapatutkimuksella (Härkönen, Savonen, Virtala & Mäkelä, 2017). Uusimmassa Juomatapatutkimuksessa (ks. Mäkelä et al., 2018) ensi kertaa mukana vastaamassa olivat myös 70–79-vuotiaat.

Eläkeikäisten monenlaiset juomatavat

Tutkimusten perusteella tiedetään, että eläkeikäiset eivät ole juomatavoiltaan yhtenäinen ikäryhmä: 65–69-vuotiaiden juomatavat muistuttavat heitä nuorempien tapoja, kun taas yli 80–vuotiaiden alkoholinkäyttö on maltillisempaa ja pidättyväisempää. Eläkeikäiset naiset käyttävät alkoholia sosiaalisesti (esim. ravintolassa), kun taas eläkeikäiset miehet käyttävät alkoholia usein yksin ja humaltuvat useammin kuin naiset. (ks. esim. Mäkelä et al., 2018)

Alkoholin kohtuukäytön ja ongelmakäytön välistä rajaa ei ole helppo asettaa missään ikäluokassa; ei myöskään ikääntyneillä. Lisäksi ikääntyessä alkoholinkäytön riskiraja madaltuu. Alkoholin kohtuukäytöllä on tutkittu olevan myös terveydelle edullisia seurauksia erityisesti ikääntyneillä (Knott et al., 2015), mutta kohtuukäytön määrittämisen hankaluus tekee myös hyötykäytön arvioimisesta vaikeaa.

Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston mukaan noin joka kymmenes yli 65-vuotias juo liikaa alkoholia (Suomen ASH, 2017). Yli 65-vuotiaille on määritelty omat kohtuukäytön rajat: enintään 7 annosta viikossa ja maksimissaan 2 annosta kerralla. Päihdetyötä Suomessa tekevän Sininauhaliiton asiantuntijan (Erikson, 2017) mukaan ongelmallisesti alkoholia käyttävistä ikääntyneistä suurin osa (noin 2/3) on käyttänyt paljon alkoholia ison osan elämästään ja pienempi osa (noin 1/3) on aloittanut runsaamman alkoholinkäytön vasta eläköitymisen jälkeen.

Ikäerityistä päihdetyötä tarvitaan

Vasta viime vuosina on havaittu, että ikääntyneiden päihdetyössä tarvitaan nk. ikäerityisiä toimintamuotoja (Vilkko, Sulander, Laitalainen & Finne-Soveri. 2010), jotka huomioivat ikääntyneen elämäntilanteen erityistarpeineen kokonaisvaltaisesti ja moralisoimatta. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma näkee alkoholin käytön haittojen vähentämisen keskeisenä terveyseroihin vaikuttamisen keinona (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2008). Käytännössä ikääntyneille päihteidenkäyttäjille tarjolla olevat palvelut vaihtelevat kunnittain.

Yksi matalan kynnyksen toimintamuoto ikääntyneille päihteidenkäyttäjille on melko uusi mutta jatkuvasti laajeneva, Sininauhaliiton kehittämä Pilketoiminta (ks. Sininauhaliitto). Pilkeporukan tavoitteena on torjua ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien syrjäytymistä tarjoamalla asiakkaalle merkityksellinen yhteisö, vertaistukea, voimaannuttavia kokemuksia ja tarpeenmukaista palveluohjausta, ilman vaatimusta elämäntavan muuttamisesta (Pajunen & Laapio, 2015).

Metropolian vanhustyön YAMK-koulutusohjelman opiskelija Jaana Väisäsen tutkimuksellinen kehittämistyö käsitteli Pilketoiminnan kehittämistä palveluohjauksen näkökulmasta. Opinnäytetyön perusteella Pilketoiminnan kehittämiseen tarvitaan lisää viestintää, laajaa verkostotyötä sekä resursseja, sillä Pilketoiminta on vielä osittain tuntematon toimintamuoto vanhustyön kentällä.

Väisänen tarkasteli YAMK-opinnäytetyössään laadullisin menetelmin Pilketoimintaan liittyvien tahojen monisektorisia verkostotyöpajoja, joissa tuotettiin tietoa ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien palveluohjauksen haasteista ja kehittämisnäkökulmista. Tulosten perusteella Pilketoiminnassa tarvitaan runsaasti aikaa, pitkäjänteisyyttä sekä toistuvaa asiakkaan motivointia. Lisäksi tunnistettiin tarve laajalle, monisektoriselle vanhustyön verkostolle, jonka osana myös Pilketoimintaa voitaisiin tehdä tunnetuksi.

Väisäsen työn perusteella Suomessa tarvitaan ikäerityisen päihdetyön toimintamuotojen jatkokehittämistä: Pilketoiminnan menestymisen ja laajenemisen näkökulmasta erityisesti monialainen, etsivä verkostotyö ja tiedottaminen ovat keskeisiä työkaluja. Voimmekin kysyä, kuinka moni mahdollisesti päihteitä käyttävien ikäihmisten parissa työskentelevistä osaa bongata potentiaalisen pilkeläisen ja ohjata häntä Pilketoimintaan?

Kirjoittajat:

Jaana Väisänen (geronomi YAMK) ja Eveliina Holmgren (lehtori, Metropolia AMK)

Lähteet:

Erikson, H. (15.2.2017) Ikääntyneiden päihteidenkäyttö – Kohtaaminen ja puheeksiotto. Powerpoint-esitys. Luettu 10.11.2019 sivuilta: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2656-Ikaantyneen_paihteidenkaytto-kohtaaminen_ja_puheeksiotto_Heidi_Eriksson.pdf

Finsote-tutkimus: http://www.terveytemme.fi/finsote/index.html

Haarni, I. & Hautamäki, L. (2008). Ikääntyvät juomatavat: Elämänkokemus ja muuttuva suhde alkoholiin. Gaudeamus: Helsinki.

Härkönen, J., Savonen, J., Virtala, E.,  &Mäkelä, P.(2017) Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016: Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki, THL. Saatavilla: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134585/URN_ISBN_978-952-302-873-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Knott, C. S., Coombs, N., Stamatakis, E. ym. (2015). All cause mortality and the case for age specific alcohol consumption guidelines: Pooled analyses of up to 10 population based cohorts. BMJ; 350-384.

Mäkelä, P., Härkönen, J., Lintonen, T., Tigerstedt, C., & Warpenius, K. (Eds.). (2018). Näin Suomi juo – Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/136800

Pajunen, T. & Laapio, M-L. (2015). Ihminen kelpaa sellaisena kuin on. Pilkeohjaajan käsikirja. Helsingin Diakonissalaitos.

Sininauhaliitto n.d. Ikääntyneiden päihdetyö. Saatavilla: https://www.sininauhaliitto.fi/toimintamme/ikaantyneiden-paihdetyo/ 

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2008). Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008 – 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/73658/Julk200816.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen ASH (6.11.2017). Ikääntyneiden alkoholinkäyttö lisääntyy – taustalla yksinäisyyttä ja tarpeettomuuden tunnetta. Luettu 10.11.2019 sivuilta https://suomenash.fi/uutiset/2017/ikaantyneiden-alkoholinkaytto-lisaantyy-taustalla-yksinaisyytta-ja-tarpeettomuuden-tunnetta/

THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 5.9.2018). Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt, mutta edelleen yli puoli miljoonaa juo yli riskirajojen. Luettu 10.11.2019 sivuilta https://thl.fi/fi/-/suomalaisten-alkoholinkulutus-on-vahentynyt-mutta-edelleen-yli-puoli-miljoonaa-juo-yli-riskirajojen

Vilkko, A., Sulander, T., Laitalainen, E., & Finne-Soveri, H. (2010). Miten iäkkäät suomalaiset juovat? Kirjassa Mäkelä, Pia, Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer (toim.) Suomi juo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino, Helsinki. s.152

Väisänen, J. (2019). Matalan kynnyksen Pilke ikääntyneille päihteidenkäyttäjille. Pilketoiminnan palveluohjauksen kehittämisnäkökulmia. Opinnäytetyö YAMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu.

etsivä verkostotyöikääntyneet päihteidenkäyttäjätPilketoimintavertaisryhmä

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
      Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
      19.5.2020
    • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja…
      5.10.2020
    • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
      ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
      21.4.2020

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi

      23.3.2023
    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (7)
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ► marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ► lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ► syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ► elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ► kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ► toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ► huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ► maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ► helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ► tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ▼ 2019 (26)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ▼ marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ▼ lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ▼ syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ▼ elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ▼ toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ▼ helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ▼ tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus johtajuus käyttäjälähtöisyys kehittäjäkumppanuus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen liikunta monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus muistisairaus omaishoito osallisuus saavutettavuus terveyden edistäminen toimijuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi valinnanvapaus vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittely yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste