Geroblogi

Kuva: Jenni Toivonen Kun työ ei ole sidottu paikkaan, työympäristö voi olla yhtä aikaa rauhallinen ja vaativa. Hajautettu ja monipaikkainen työ vie asiakasohjaajan moniin maisemiin. Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaisesta kirjoitussarjasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on muuttanut julkisen sektorin rakenteita tavalla, joka näkyy erityisesti asiakasohjaajan työssä. Hyvinvointialueiden muodostamisen myötä asiakasohjaajan työ ei enää keskity yhteen toimipisteeseen, vaan asiakasohjaajat työskentelevät eri paikkakunnilla ja omissa työtiloissa etäällä toisistaan. Asiakasohjaajan työ on hajautettua, josta voidaan käyttää myös käsitettä monipaikkainen työ (Vartiainen & Kokko & Hakonen 2004: 14). Hyvinvointialueiden muodostamisen jälkeen hajautetusta ja monipaikkaisesta työstä on tullut uusi normaali erityisesti asiakasohjauksessa, jossa työn luonne on ollut valmiiksi liikkuvaa, verkostomaista ja itsenäistä (Vilkman 2023: 15–16; 56). Muutos ei ole ollut pieni, vaan se on merkinnyt työn uudelleenjärjestelyä, joka vaikuttaa vuorovaikutukseen, johtamiseen, yhteisöllisyyteen ja työn sujuvuuteen (Vartiainen ym. 2004: 17–38; Vilkman 2023: 15–16, 56). Tässä rakenteellisessa murroksessa korostuu tarve ymmärtää, millaisia työntekijätaitoja asiakasohjaajat tarvitsevat etäjohdetussa työssä. Tätä tarkasteltiin YAMK-opinnäytetyössä Etänä johdettavan asiakasohjaajan työntekijätaidot (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2026). Opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää, mitkä taidot tukevat asiakasohjaajien työskentelyä etäjohdetussa ympäristössä ja ovatko nykyiset valmiudet riittäviä työn vaatimuksiin nähden. Lisäksi tarkasteltiin, mitä taitoja asiakasohjaajat pitävät keskeisimpinä etäjohdetussa työskentelyssä sekä millä tavoin näitä taitoja voidaan kehittää. Opinnäytetyön kyselytutkimus toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden ja vammaisten yhteisten palvelujen asiakasohjauksen vastuualueella. Tulosten perusteella etäjohdettuna työskentely edellyttää erityisesti itsensä johtamisen taitoja, vuorovaikutusosaamista, kykyä toimia itsenäisesti muuttuvissa tilanteissa sekä taitoa organisoida ja priorisoida työtä. Myös työn keskeytysten hallinta nousi keskeiseksi osaamisalueeksi. Tulokset osoittavat, että työntekijätaidoilla ja itsensä johtamisen valmiuksilla on merkittävä rooli etäjohdetun työn sujuvuudessa. Hajautettu työ ja digitalisaation vaikutus työn arkeen Hajautettu työ on laaja käsite, jonka alle mahtuu monta työn muotoa, kuten etä-, mobiili- ja virtuaalityö. Ojalan (2009) mukaan vain etätyölle on vakiintunut selkeä määritelmä, kun taas muiden käsitteiden määritelmät vaihtelevat tutkimuksittain. Hajautetun työn piirre on se, että työskentely tapahtuu fyysisesti erillään yhteisen tavoitteen eteen. (Ojala 2009: 94–96, 101–102.) Vartiainen ym. (2004) kuvaavat hajautettua organisaatiota joukoksi ihmisiä, jotka toimivat toisista erillään yhteisen tavoitteen eteen, ja joiden yhteistyö rakentuu teknologian varaan. Tämä tekee työstä virtuaalista, vaikka työn sisältö itsessään ei ole muuttunut. (Vartiainen ym. 2004: 14.) Digitalisaatio oli jo pitkään muokannut työn tekemisen tapoja, mutta koronapandemia teki siitä arkea. Digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä työn tekeminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Koronapandemia kiihdytti digitalisaation kehitystä, kun etätyötä tukevat sovellukset, alustat ja mobiililaitteet otettiin laajasti käyttöön. (Oksa & Laitikka & Savela & Oksanen 2023.) Samalla vuorovaikutus siirtyi sähköisiin kanaviin, kuten videoneuvotteluihin, sähköpostiin ja dokumentinhallintajärjestelmiin. Työturvallisuuskeskus (2023) muistuttaa, että tämä muutos korostaa työntekijöiden ja esihenkilöiden kykyä toimia tehokkaasti digitaalisessa työympäristössä. Monipaikkaisuus organisaation strategisena ratkaisuna Monipaikkaisuus on hajautetun työn käytännön muoto. Vilkman (2023) kuvaa sitä maantieteellisesti hajautuneeksi työksi, jota tehdään useista eri sijainneista. Monipaikkaisuus ei ole pelkkä tekninen ratkaisu, vaan strateginen valinta, joka muokkaa organisaation rakenteita, johtamista ja työn tekemisen tapoja. Se voidaan nähdä organisaation tietoisena päämääränä erityisesti silloin, kun eri sijainneissa toimivilla yksiköillä on keskeinen rooli strategiassa. Toisin sanoen monipaikkaisuus ei ole vain työn tekemisen tapa, vaan koko toiminnan organisointimalli. (Vilkman 2023: 15–16; 56.) Pirkanmaan hyvinvointialue on konkreettinen esimerkki monipaikkaisuuden vaikutuksista. Kun Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023, eri kunnissa toimineet asiakasohjausyksiköt yhdistettiin yhdeksi vastuualueeksi, jota johdetaan etänä. Etäjohtamisesta muodostui pysyvä toimintamalli myös muilla hyvinvointialueen vastuualueilla. Tämä muutos ei kuitenkaan ollut vain organisatorinen, vaan se vaikutti työntekijöiden arkeen, vuorovaikutukseen ja osaamisvaatimuksiin. Työ muuttui tuolloin monipaikkaisemmaksi ja työntekijöiden oli opittava toimimaan tilanteissa, joissa kollegat ja esihenkilöt eivät ole fyysisesti läsnä. Monipaikkaisuus tuo mukanaan joustavuutta, tehokkuutta ja mahdollisuuden hyödyntää osaamista laajemmin, mutta se ei ole ongelmatonta. Sitran selvityksen mukaan monipaikkaisuus haastaa taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Siihen liittyy haasteita esimerkiksi etätyön pelisääntöjen ja palvelujen saatavuuden osalta. (Kuisma & Sauri 2021: 28–29.) Tampereen yliopiston HYBRIDI-hankkeen mukaan monipaikkainen työ ei ole itsessään hyvää tai huonoa, vaan sen vaikutukset riippuvat työn luonteesta ja organisaation käytännöistä. Monipaikkaisen työn hyödyt ja haasteet vaihtelevat työtehtävien sekä yksilöiden ja organisaatioiden tarpeiden mukaan. (Lehtonen & Puhakka & Nokelainen 2023: 1–3; 16.) Erityisesti monipaikkaisuus muuttaa vuorovaikutusta. Kun kasvokkaiset kohtaamiset vähenevät, vuorovaikutus siirtyy hybriditapaamisiin tai täysin etämuotoisiin tilanteisiin. Tämä vaikuttaa yhteisöllisyyteen, tiedonkulkuun ja työn sujuvuuteen. Siksi monipaikkaisuus vaatii selkeitä pelisääntöjä ja aktiivista viestintää, jotta työntekijät voivat toimia sujuvasti ja kokea kuuluvansa samaan työyhteisöön. (Lehtonen ym. 2023: 1–3; 16.) Etäjohtaminen hajautetussa organisaatiossa Hajautettu ja monipaikkainen työ vaikuttavat myös johtamiseen. Etäjohtamisesta on tullut keskeinen johtamisen muoto, ja se edellyttää esihenkilöltä uudenlaista osaamista. Etäjohtaminen on johtamista tilanteissa, joissa esihenkilö ja työntekijä työskentelevät eri paikoissa ja yhteistyö rakentuu digitaalisten välineiden varaan. (Vilkman 2016: 11–16.) Etäjohtamisessa korostuvat tavoitteiden selkeys, suunnitelmallinen vuorovaikutus ja luottamukseen perustuva johtaminen. Erityisen tärkeää on luottamus, sillä ilman sitä itseohjautuvuus ei toteudu. Luottamus on keskeinen edellytys yhteistyön laadulle, tehokkaalle viestinnälle ja toiminnan kehittymiselle. (Vilkman 2016: 27–31.) Etäjohtaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Digitaalinen viestintä voi lisätä väärinymmärryksen riskiä ja vuorovaikutuksen vähäisyys voi heikentää yhteisöllisyyttä. Psykologinen turvallisuus on tärkeää, sillä etätyössä työntekijän on itse tuotava esiin tuen tarpeensa. (Edmondson 2018.) Jos luottamus on heikkoa, johtaminen voi olla liian kontrolloitua, mikä heikentää työn merkityksellisyyttä ja itseohjautuvuutta (Vilkman 2016: 27–31). Hajautettu ja monipaikkainen työ ovat siten paljon enemmän kuin teknologinen muutos. Ne vaikuttavat työn rakenteisiin, vuorovaikutukseen, johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin. Ne edellyttävät selkeitä rakenteita, yhteisiä pelisääntöjä ja vahvaa luottamusta. Samalla hajautettu ja monipaikkainen työ tarjoavat mahdollisuuksia joustavuuteen, tehokkuuteen ja osaamisen laajempaan hyödyntämiseen. (Vartiainen ym. 2004:17–38; Vilkman 2023:15–16, 56; Ollila ym. 2018: 237–241.) Seuraavassa kirjoitussarjan osassa tarkastellaan tarkemmin, millaisia konkreettisia etätyötaitoja asiakasohjaaja tarvitsee ja miten niitä voidaan vahvistaa käytännössä. Tämä blogikirjoitus perustuu Saija Koposen ja Jenni Toivosen YAMK-opinnäytetyöhön (Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu) Etänä johdettavan asiakasohjaajan työntekijätaidot. 7.5.2026 valmistunut opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa. Kirjoittaja: Jenni Toivonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu, terveydenhoitaja (YAMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen -tutkinnosta valmistuva opiskelija. Lähteet: Edmondson, Amy. C. 2018. The Fearless Organization. Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. E-kirja. Hoboken: Wiley. Kuisma, Juha & Sauri, Pekka 2021. Etätyö ja monipaikkaisuus Suomessa. Helsinki: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Lehtonen, Eija & Puhakka, Ilmari & Nokelainen, Petri 2023. Opas työelämän vuorovaikutustilanteisiin monipaikkaisessa työssä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3249-5 Viitattu 16.4.2026. Ojala, Satu 2009. Työ hajautuu – missä käsitteiden rajat? Työelämän tutkimus 7 (2). 92–104. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87461/46361 Viitattu 16.4.2026. Oksa, Reetta & Laitikka, Rita & Savela, Nina & Oksanen, Atte 2023. Sosiaalisten viestintäteknologioiden käyttö korona-ajan työelämässä. Teoksessa Mäkikangas, Anne & Pyöriä Pasi (toim.). Koronapandemia, työ ja yhteiskunta. E-kirja. Helsinki: Gaudeamus. Luku 2. Ollila, Seija & Raisio, Harri & Vartiainen, Pirkko & Lindell, Juha & Pernaa, Hanna-Kaisa & Niemi, Tomi 2018. Organisaatio muutoksen pyörteissä – hajautuksessa asiantuntijoiden osaaminen esiin. Työelämän tutkimus 16 (4). 236–250. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/82692 Viitattu 16.4.2026. Työturvallisuuskeskus. 2023. Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. https://ttk.fi/julkaisu/etajohtaminen-ja-virtuaalinen-vuorovaikutus-tyoyhteisossa/ Viitattu 16.4.2026. Vartiainen, Matti & Kokko, Nina & Hakonen, Marko 2004. Hallitse hajautettu organisaatio. Paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen. Helsinki: Talentum. Vilkman, Ulla 2016. Etäjohtaminen. Tulosta joustavalla työllä. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Vilkman, Ulla 2023. Näin menestyt monipaikkaisessa työssä. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.