Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi
  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit

Geroblogi

Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Tiimiharjoittelu kotihoidossa – opiskelijoiden kokemuksia


Tiina Luukkanen · 19.5.2022
Kuva: Pexels

Hoitoalalle opiskelemaan hakeneiden määrät ovat olleet laskussa viime vuosina. Syynä tähän on nähty hoitoalan vetovoimaisuuden vähäisyys. Negatiivinen medianäkyvyys erityisesti vanhuspalveluiden osalta on varmasti vaikuttanut siihen, että nuoret hakeutuvat yhä harvemmin vanhustyöhön. Kotihoidossa tehtävä työ on vaativaa ja itsenäistä. Kaikki hoitajat eivät ole valmiita tekemään työtä itsenäisesti, ja tämä jo itsessään rajaa hakijoita kotihoidosta. Kotihoidon kiinnostavuutta opiskelijoiden keskuudessa tulee lisätä. Metropolia ja Helsingin kaupunki ovat pyrkineet vastaamaan tähän yhteisen Hyvissä handuissa himassa -hankkeen avulla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ollessa muutosten keskellä nousee yhä tärkeämmäksi huomioida hoitohenkilöstön osaamistarpeet. Moniammatillisuus, palveluiden ja työn kehittäjäosaaminen sekä yhteistoiminnallinen muutososaaminen tulee yhä keskeisemmäksi osaksi ammattilaisten työtä. Hyvissä Handuissa himassa -hankkeen tavoitteena, on luoda kehittäjäkumppanuutta opintojen työelämälähtöisyyden vahvistamiseksi ja näin sujuvoittaa opiskelijoiden opintojen suorittamista ja siirtymistä työelämään. Moniammatillisen osaamisen kehittyminen ja työelämän verkostojen kanssa toimiminen luo opiskelijoille valmiuksia toimia muuttuvassa työelämässä paremmin. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä kotihoidossa tehtävän työn kiinnostavuutta. (Metropolia, Hyvissä handuissa himassa -hanke 2020.)

Työelämän harjoittelu moniammatillisena tiimioppimisena

Hyvissä handuissa himassa hankkeessa opiskelijat suorittivat työelämän harjoittelujakson monialaisena tiimiharjoitteluna. Opiskelijapari suoritti harjoittelunsa kahden kotihoidon asiakkaan tilanteeseen tutustuen, etsien ja löytäen asiakkaan arjessa olevia voimavaroja ja haasteita. Tavoitteena oli, että opiskelijat tukevat kotihoidon asiakasta kokonaisvaltaisesti, asiakkaan voimavarojen mukaisesti. Opiskelijapari toimi harjoittelun ajan osana kotihoidon tiimiä ja osana isompaa opiskelijaryhmää. Tämä mahdollisti eri ammattilaisten osaamisen jakamisen ja loi yhteisiä tavoitteita sekä päämääriä kotona asuvan asiakkaan arjen hallintaan. Opinnäytetyössäni halusin kuulla opiskelijoiden kokemuksia, näkemyksiä ja ajatuksia uudenlaisesta tiimiharjoittelusta.

Opiskelijat kokivat harjoittelun hyvänä mahdollisuutena tutustua työelämään itsenäisesti. Voisiko tämä olla keino lisätä kotihoidon työn kiinnostavuutta opiskelijoiden keskuudessa?

  • Harjoittelussa oli mahdollisuus tehdä asiakastyötä itsenäisesti opiskelijaparin tuella.
  • Oman harjoittelun suunnittelu ja vastuunottaminen harjoittelun kulusta koettiin mielenkiintoisena haasteena.
  • Yhteistyö opiskelijaparin kanssa koettiin harjoittelua tukevana tekijänä.
  • Opiskelijapari loi turvallisuuden tunnetta ja mahdollisti asiakastapauksen reflektoinnin.
  • Kotihoidon asiakkaalle pystyttiin antamaan lisäaikaa, ilman kiireen tuntua.

Moniammatilliset konsultatiiviset työpajat antoivat tilaisuuden kehittää yhteistyöosaamista

  • Opiskelijoiden moniammattinen työskentelytapa kehittyi työpajatyöskentelyn avulla
  • Eri alojen edustajien kanssa käydyt yhteiset keskustelut asiakastapauksen ympärillä koettiin hyödyllisenä
  • Työpajojen ilmapiiri oli avoin ja helposti lähestyttävä

Tiimiharjoittelun kehittämiskohteet opiskelijoiden kokemusten perusteella

Opiskelijat kokivat haasteita harjoittelun organisoinnissa ja käytännön järjestelyissä. Työelämän edustajilla ei aina ollut selkeää kuvaa harjoittelun tavoitteista, tämä vaikeutti opiskelijoiden sekä työelämän edustajien välistä keskustelua. Työelämän kiire ja harjoittelun aikana voimassa olleet kireät koronarajoitukset loivat haasteen yhteiselle keskustelulle. Opiskelijat kokivat, että yhteisen keskustelu tiimin kanssa olisi ollut erittäin merkittäviä harjoittelun onnistumisen kannalta.

Koronapandemian vaikutukset näkyivät myös haastatteluiden tuloksissa. Koronapandemia toi mukanaan haasteita myös konsultatiivisten työpajojen toteutukselle, tiukat kokoontumisrajoitukset vaikeuttivat oppilaiden yhteisiä tapaamisia. Nämä näkyvätkin haastateltavien vastauksissa. Työpajatyöskentely nähtiin kuitenkin oivana mahdollisuutena kehittää omaa moniammatillista osaamista ja konsultoivaa työtapaa. Opiskelijat toivoivat selkeää ohjeistusta kaikille ja mahdollisuutta vaikuttaa työpajoihin osallistuviin henkilöihin, jolloin työpajasta voisi saada enemmän hyötyä.

Työssäoppimisjakson kehittäminen luo mahdollisuuden uudenlaiselle oppimiselle

”Harjoittelun koin positiivisena, oli kiva päästä tekemään itsenäisesti töitä ja sit kuitenkin tutustumaan siihen jättimäiseen palloon mikä toi kotihoito on. Et mitä kaikkee siellä tehdään ja mistä se koostuu ja kenen kautta otetaan palveluita ja muita. Sehän on ihan käsittämätön verkko, oli hienoa päästä olemaan pieni lenkki osana tuota verkkoa.” (harjoittelun suorittanut opiskelija)

Moniammatillinen tiimiharjoittelu antaa mahdollisuuden aktiiviselle opiskelijalle tutustua kotihoidon työhön omatoimisesti opiskelijaparin tuella. Tämä siirtää ohjaamisen paineen pois työelämän edustajilta, ja siirtää vastuuta yhä enemmän opiskelijalle itselleen. Työelämän edustajien tulee kuitenkin olla valmistautuneita opiskelijoiden harjoitteluun, luoda harjoittelulle lähtökohdat ja mahdollistaa yhteinen keskustelu asiakasasioiden ympärillä.

Kirjoittaja

Tiina Luukkanen, vanhustyön (YAMK) -tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Hyvissä handuissa himassa-hanke 2020.  Viitattu 13.2.2022.

tiimiharjoitteluTyössäoppiminenvanhustyö
Kommentoi (0)
0

Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen


Lotta Surakka ja Päivi Metsojoki · 13.5.2022
Kuva: Pixabay

Jokaiselle kuolevalle tulisi taata mahdollisuus olla yksin niin halutessaan. Kuolema on intiimi tapahtuma, joka koskettaa syvästi myös suremaan jääviä läheisiä. Kuoleman lähestyminen voi olla jo pitkään tiedossa ollut asia tai se voi tulla yllättäen. Todella monet kuolevat nykyään hoitoyksiköissä kodin sijaan.

Useissa eri hoitoyksiköissä on kuitenkin edelleen käytössä jaettuja esimerkiksi kahden henkilön huoneita. Haluaisitko sinä kuolla vieraan ihmisen huonekaverina?

Jo vuoden 2008 Ikäihmisten laatusuositukseen on kirjattu suositus siitä, että ympärivuorokautisiin yksiköihin tulisi mahdollistaa yksin asuminen yhden hengen huoneessa. Vanhojen yksiköiden peruskorjauksissa tulisi huomioida, että ainoastaan maksimissaan 10 % yksiköiden asuinhuoneistoista olisivat muita kuin yhden hengen huoneita. Tämä mahdollistaa ikääntyneen elämänlaadun sekä yksityisyyden kunnioittamisen. Yhden hengen huoneilla myös inhimillinen saattohoito mahdollistuisi. (Ikäihmisen laatusuositus 2008.)

Yksityisyyttä kunnioittava saattohoitohuone

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asukkaalle annettaisi tarvittaessa mahdollisuutta asua esimerkiksi puolison kanssa tai etteikö osa ikääntyneistä kokisi turvalliseksi asua toisen asukkaan kanssa samassa huoneistossa. Tämä kuitenkin on päätös, joka jokaisen tulisi saada tehdä yksilötasolla.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatimissa perustason yksiköiden palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatusuosituksissa ohjataan yksiköitä mm. mahdollistamaan kuolevalle rauhalliset ja yksityisyyttä kunnioittavat puitteet sekä mahdollistamaan läheisten läsnäolo (STM 2019: 187). Kuolevalle on annettava mahdollisuus olla halutessaan yksin (Seppänen & Vähäkangas & Anttonen 2020: 366).

Perustason yksiköissä, kuten ympärivuorokautisissa asumispalveluissa, arvokkaaseen saattohoidon järjestämiseen voidaan varautua mm. suunnittelemalla siihen tarkoitukseen oma erillinen huone, jossa on riittävästi tilaa myös läheisille.

Saattohoitoympäristöllä on väliä!

Kuolevan ihmisen ja läheisten surutyötä tukee ympäristö, joka tuntuu kodinomaiselta ja tukee yksityisyyttä sekä tunteiden ilmaisua. Saattohoitoympäristön suunnittelussa on otettava huomioon mm. luontoele-mentit, valaistus, värisävyt, taide, kestävyys, muunneltavuus, ajattomuus, perheen läsnäolo, yksityisyys ja viihtyvyys (Väyrynen 2015: 12).

Saattohoito ja sen viimeinen vaihe on kuolevalle erityinen ajanjakso, jolloin myös ympäristöllä on väliä.

Käypä hoito -suosituksessa on myös mainittu, että läheisten huomioiminen ja tukeminen kuuluvat kokonaisvaltaiseen saattohoitoon (Käypä hoito -suositus 2019).

Saattohoitohuoneen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erityisesti tunnelmaan.  Hyvin suunniteltu saattohoitoympäristö auttaa kohtaamaan vaikeita tunteita ja yksilöllisiä tuen tarpeita. Yksityisyyden suojeleminen on juuri tästä syystä erityisen tärkeää. Se auttaa sekä kuolevaa, että myös läheisiä ja hoitohenkilökuntaa käsittelemään kuoleman lähestymistä. (Väyrynen 2015: 5.)

Aiemmin on ajateltu, että hyvä hoiva riittää kuolevalle, ympäristöstä viis.

Täytyy muistaa, että turvallinen ja kodinomainen ympäristö merkitsee eri ihmisille eri asioita. Siksi saattohoitohuoneen muunneltavuus on oleellista. Joku haluaa olla täysin yksin ja toinen tarvitsee läheisiä ympärilleen. Harvemmin kuitenkaan kukaan haluaa vieraita ihmisiä vierelleen kuoleman lähestyessä. Siksi on erityisen tärkeää, että kaikille olisi tarjolla mahdollisuus yhden hengen huoneeseen saattohoitovaiheessa.

Kirjoitus on laadittu osana vanhustyön Geronomi ikäihmisten toimintaympäristöjen kehittäjänä -opintojaksoa.

Kirjoittajat

Lotta Surakka, geronomi, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Päivi Metsojoki, geronomi, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Ikäihmisen laatusuositus. 2008. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto. . Viitattu 31.8.2021.

Käypä hoito -suositus 2019. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Duodecim. Viitattu 24.10.2021.

Seppänen, Marjaana & Vähäkangas, Auli & Anttonen, Mirja Sisko 2020. Hyvä kuolema. Gerontologia -lehti 34(4), 2020. 363—367. Viitattu 4.9.2021.

STM 2019. Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa. Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:68. Viitattu 4.9.2021.

Väyrynen 2015. Hyvä saattohoitoympäristö on kaikkien etu. Opas suunnittelutyöhön. Karelia ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.9.2021.

saattohoitovanhustyöyksinäisyys
Kommentoi (0)
0

ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta


Camilla Sjöblom, Susanna Ruuhonen ja Katja Stenholm · 9.5.2022
Kuva: Susanna Ruuhonen

Kolme vanhustyön opiskelijaa, yksi varhaiskasvatuksen musiikkipedagogiopiskelija Metropoliasta, vapaus suunnitella ja toteuttaa luova työpaja ARMAS-festivaaleille. Aihe oli kutkuttavan kiehtova, kulttuurinen vanhustyö yhdistettynä Erik Bruunin taiteeseen. Mitä on kulttuurinen vanhustyö? Tilaisuus oppia uutta kiinnosti meitä jokaista.

Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa (2017) syvennytään kulttuuriseen vanhustyöhön asiakasosallisuuden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksessa puhutaan siitä, miten kulttuuriin ja taiteeseen on oikeus jokaisella ikääntyneellä. Kulttuurisen toiminnan voidaan katsoa olevan yksi ihmisen perustarpeista. Matkaa on vielä siihen, että kulttuuri olisi osa ikääntyneiden arkipäivää. (Huhtinen-Hilden & Puustelli-Pitkänen & Strandman & Ala-Nikkola 2017:20.) Siksi herättelyyn tarvitaan juuri ARMAS-festivaalien kaltaisia tapahtumia.

Mikä on ARMAS?

Festivaalit juhlivat vuonna 2021 viisivuotista taivaltaan ja erilaisia tapahtumia oli 160 ympäri Suomea. ARMAS on valtakunnallinen ikääntymistä juhlistava taide- ja kulttuurifestivaali. ARMAS on eri toimijoita yhdistävä organisaatio, johon kuuluu taiteilijoita, erilaisia toimijoita taide- ja kunta-alalta sekä vanhustyön järjestöjä, sekä taidelaitoksia. ARMAS-verkostossa on noin 100 henkilöä ja toimintaa koordinoi Kiinteistö Oy Kaapelitalo. (ARMAS.)

Yksi tapahtumista oli lokakuussa 2021 järjestetty näyttely kaapelitehtaalla graafikko Erik Bruunin kunniaksi. Erik Bruun on urallaan ollut erittäin tuottelias, ja hän on voittanut lukuisia palkintoja uransa aikana. Hän on muun muassa piirtänyt Luonnonsuojeluliiton ikonisen norppalogon sekä suunnitellut lukuisia postimerkkejä ja julisteita. (Erik Bruun 90.) Lähes jokainen voi vaikuttua tästä 95-vuotiaasta taiteilijasta, joka työskentelee edelleen ja on myös suunnitellut ARMAS-festivaalien logon. Bruunin voidaankin katsoa olevan täydellinen lippulaiva kulttuurisen vanhustyön juhlaan.

Musiikkia, runoutta, äänimaailma – kulttuurisen vanhustyön moninaisuus viehättää

Erilaiset taiteelliset toiminnat, kuten maalaus, luovuus ja taide osana vanhustyön kehittämistä. Arvojen ja asenteiden myönteisyys osaksi luovaa vanhustyötä. Sitä kaikkea on kulttuurinen vanhustyö käytännössä. (Huhtinen-Hilden & Puustelli-Pitkänen & Strandman & Ala-Nikkola 2017: 21.)

Monialaisessa ryhmässä, jossa on geronomiopiskelijoita ja musiikkipedagogiopiskelijoita, voidaan ilmapiirin todeta olevan rento ja luova. Siksi se loikin hedelmällisen maaperän kulttuurisen vanhustyön osallistavan toiminnan suunnittelulle. Työpajojemme osallistujat olivat tarkoituksella tai sattumalta paikalle tulleita eläkeläisiä. Heitä olisi voinut olla enemmänkin.

Luontomateriaalit äänien tuottamisessa

Koska luonto on Bruunin taiteessa vahvasti läsnä, halusimme tuoda luontomateriaalit käsin kosketeltaviksi myös työpajoihin. Luontohan tuottaa ympärillemme jatkuvaa äänimaisemaa ja halusimme luoda työpajan, jossa osallistujat tuottavat ääniä luonnonmateriaaleja hyödyntäen. Millainen ääni syntyy, kun maitopurkin sisällä kolahtelee tammenterhot? Miltä kuulostaa veden solina siivilän läpi ämpäriin? Entä miten saadaan aikaan tuulen ja myrskyn äänet?

Lisää ääniä oli luomassa mm. sadekeppi, quiro, okariina sekä muutama ksylofonin osa. Työryhmän musiikkipedagogiopiskelija kertoi vapaasti tarinaa, toiset olivat myös mukana tuottamassa ääniä ja luomassa tunnelmaa. Osallistujien tehtävänä oli tuottaa tarinaan sopivaa ääntä – omalla innostuksella onnistuimme luomaan vapautuneen ja luovan ilmapiirin. Pajaan osallistuneet heittäytyivät tarinan pyörteisiin ja loivat luovan kokeilemisen kautta upean äänimaiseman tarinan tueksi.

Kuva: Susanna Ruuhonen

”Tällaista lisää” ja ”Tunsin olevani merellä”

Työpajoissa oli pöydän täydeltä Bruunin upeaa taidetta postikortteina. Jokainen osallistuja valitsi kuvan, jonka koki puhuttelevan itseään. Moni valitsi eläimen tai linnun, joka kuvasti omaa persoonaa. Kuvia valittiin myös sen mukaan mitä eläintä erityisesti ihaili. Huuhkajan terävä ja intensiivinen katse, ilveksestä kumpuava voimallisuus taikka joutsenen kauneus. Minkä eläimen sinä valitsisit? Kortit lähtivät osallistujien matkaan, muistona yhteisestä elämyksestä.

Työpajoja pidettiin kaksi ja molempien jälkeen tunnelma oli innostunut.  Osallistujien antaman palautteen perusteella tämän tyyppistä toimintaa kaivataan lisää. Osallistujat kertoivat myös, kuinka mukavalta tuntui tavata ihmisiä pitkään jatkuneiden rajoitusten jälkeen. Toisaalta oli halua päästä tekemään ja kokemaan yhdessä. Ensimmäisen työpajan jälkeen osallistujat kysyivät, voisiko joku tulla järjestämään vastaavaa toimintaa heidän omaan kerhoonsa. Tarvetta oli myös keskustelulle.

Työpajojen jälkeen osallistujat jäivät keskustelemaan kanssamme ja antamaan palautetta. Palautteen lisäksi osallistujilta tuli myös jatkokehittelyideoita pajan toteutukseen, jossa tuotetut äänet olisi nauhoitettu. Osallistujat kertoivat, että olisivat halunneet kuulla nauhalta omaa äänituotostaan.  Lisäksi väläyteltiin ideoita myös huoneen pimentämisestä.  Pimeässä äänten aistimukset olisivatkin saattaneet voimistua.

ARMAS-festivaalin missioita ovat:

  • SENIOR POWER – ikääntyneiden ääni esiin
  • SEINÄT NURIN – oman näköinen vanhuus, ei rajoja olemiseen tai tekemiseen
  • ILOA ARKEEN – iloinen ja energinen festivaali

https://armasfestivaali.fi/

Työpajoissa toteutui jokainen näistä. Ikääntyneet pääsivät kertomaan omia näkemyksiään niin elämästä, kuin työpajoistakin. Työpajoihin osallistuneet osoittivat rohkealla heittäytymisellään, että ei ole iästä kiinni mitä voi tehdä ja mitä ei. Saadun palautteen perusteella mission viimeinenkin osa-alue toteutui, työpajat tuottivat iloa ja energiaa osallistujille.

Ihmisillä on oikeus kulttuurin kokemiseen ja luovaan toimintaan iästä riippumatta. Näin todetaan jo YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa. Kulttuurisella vanhustyöllä voidaan vaikuttaa myös ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin laajemminkin, kuten Fancourt & Finn (2019) kirjallisuuskatsauksessaan What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? osoittavat. (Cutler & Karttunen & Räsänen 2021: 5.)

Monialaisuus loi pajatyöskentelyyn raikkaan ja innovatiivisen ilmapiirin, jossa jokaisen työskentelyyn osallistuneen oli mahdollisuus saada uusia oivalluksia.  Ammatillisesta näkökulmasta tällainen työskentelymenetelmä loi mahdollisuuden oppia uutta ja verkostoitua eri ammattiryhmien välillä. Etenkin opiskelijoiden kanssa tehtävä yhteistyö tukee myös taidealalla opiskelevien ammatillista kehittymistä ja luo tulevaisuuden uramahdollisuuksia erilaisissa moniammatillisissa työryhmissä. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019: 35.)

Yksi geronomien vahvuuksista on taito nähdä ikääntyvien tarpeita erilaisissa toimintaympäristöissä. Jokaisessa työpajaryhmässä olisi voinut olla yksi geronomiopiskelija mukana suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulevien geronomien osaamisesta olisi päässyt täten hyötymään jokainen pajoihin osallistuja. Uskomme, että vähemmän ikääntyneille toimintaa ohjanneet opiskelijat olisivat saaneet tukea geronomiopiskelijan läsnäolosta ryhmässä.

Kirjoittajat

Camilla Sjöblom,  geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Susanna Ruuhonen, geronomiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Katja Stenholm,  geronomiopiskeljia, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kirjoittajat valmistuvat geronomeiksi toukokussa 2022.

Lähteet

ARMAS. ARMAS on valtakunnallinen festivaali, joka juhlistaa ikääntymistä. 

Cutler, David & Karttunen, Raisa & Räsänen, Jenni 2021. Love in a cold climate. Creative ageing in Finland. London. The Baring Foundation. 

Erik Bruun 90. 

Huhtinen-Hilden, Laura & Puustelli-Pitkänen, Anna & Strandman, Pia & Ala-Nikkola, Elina 2017:20—21. Kohti luovaa arkea. Kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:34. Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä̈ sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset. Helsinki: 2019.35 

ARMAS-festivaaliErik BruunKulttuurinen vanhustyö
Kommentoi (0)
Aiemmat postaukset

Bloggaajat

Geroblogin bloggaajat

Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.


GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

Geroblogin bloggaajan ohje

  • Eveliina Holmgren,
    PsT, lehtori,
    ,
    puh. 040 336 2469
  • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
    VTT, yliopettaja
    ,
    puh. 040 057 8279
  • Jasmi Lassila,
    koulutussuunnittelija,

    puh. 050 439 7439
  • Marianne RoivasMarianne Roivas,
    FT,
    suomen kielen ja viestinnän lehtori,
    ,
    puh. 040 714 5153
  • Mia RosenströmMia Rosenström,
    TtM, lehtori,
    ,
    puh. 040 679 0779

Uusimmat postaukset

  • Tiimiharjoittelu kotihoidossa – opiskelijoiden kokemuksia

    19.5.2022
  • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen

    13.5.2022
  • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta

    9.5.2022

Arkisto

  • ▼2022 (22)
    • ▼toukokuu(5)
      • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
      • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
      • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
      • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
      • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
    • ►huhtikuu(4)
      • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
      • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
      • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
      • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
    • ►maaliskuu(7)
      • Diabetesosaaminen kotihoidossa
      • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
      • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
      • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
      • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
      • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
      • Muistimatkaa pelillistämässä
    • ►helmikuu(4)
      • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
      • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
      • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
      • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
    • ►tammikuu(2)
      • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
      • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
  • ►2021 (15)
    • ►marraskuu(2)
      • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
      • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
    • ►syyskuu(3)
      • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
      • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
      • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
    • ►kesäkuu(3)
      • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
      • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
      • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
    • ►toukokuu(2)
      • Matka mieshoitajaksi
      • Onnelliset suudelmat myös vanhana
    • ►maaliskuu(2)
      • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
      • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
    • ►helmikuu(2)
      • Luontoretkellä hoivakodissa
      • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
    • ►tammikuu(1)
      • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
  • ►2020 (33)
    • ►joulukuu(2)
      • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
    • ►marraskuu(2)
      • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
      • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
    • ►lokakuu(2)
      • Matkalla HyMy-kylään
      • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
    • ►syyskuu(3)
      • Saattohoidon vapaaehtoiset
      • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
      • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
    • ►elokuu(3)
      • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
      • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
      • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
    • ►kesäkuu(4)
      • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
      • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
      • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
      • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
    • ►toukokuu(3)
      • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
      • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
      • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
    • ►huhtikuu(3)
      • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
      • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
      • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
    • ►maaliskuu(3)
      • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
      • Saanko olla sellainen kuin olen?
      • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
    • ►helmikuu(4)
      • Maaseudulla asutaan vielä!
      • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
      • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
      • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
    • ►tammikuu(4)
      • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
      • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
      • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
      • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
  • ►2019 (26)
    • ►joulukuu(2)
      • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
      • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
    • ►marraskuu(2)
      • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
      • Kuka bongaa pilkeläisen?
    • ►lokakuu(2)
      • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
      • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
    • ►syyskuu(1)
      • Värikeidas aisteja avaamaan
    • ►elokuu(2)
      • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
      • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
    • ►kesäkuu(4)
      • Luonto on myös Sinun
      • Yksilönä sairaalapyjamassa
      • Vanheneminen haltuun
      • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
    • ►toukokuu(3)
      • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
      • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
      • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
    • ►huhtikuu(3)
      • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
      • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
      • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
    • ►maaliskuu(2)
      • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
      • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
    • ►helmikuu(2)
      • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
      • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
    • ►tammikuu(3)
      • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
      • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
      • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
  • ►2018 (12)
    • ►joulukuu(2)
      • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
      • Kuuntele, kun kosketan
    • ►marraskuu(3)
      • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
      • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
      • Kenen koti?
    • ►kesäkuu(4)
      • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
      • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
      • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
      • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
    • ►toukokuu(2)
      • Kuuluuko kaikille?
      • Koti kuntoon – ajoissa!
    • ►huhtikuu(1)
      • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

© 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

Metropolian blogit
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Tietosuojaseloste / Privacy Overview

Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

—--

This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!