Lääkkeettömien menetelmien käyttö hoivakodeissa 2/2: ne vahvistavat hoivakodin arkea, kun tuki ja asenne ovat kohdallaan

24.6.2026
Katja Markelin

Lääkkeettömien menetelmien käyttö hoivakodeissa ei ole yksittäinen tekniikka, vaan tapa kohdata muistisairas ihminen rauhallisesti ja vuorovaikutteisesti. Lääkkeettömien menetelmien käyttö hoivakodeissa voi vahvistaa sekä asukkaiden hyvinvointia että hoitajien työn imua – mutta vain silloin, kun edellytykset niiden käyttöön ovat kunnossa. Tämä kirjoitus on toinen osa kahden blogikirjoituksen sarjassa, joka käsittelee lääkkeettömien menetelmien käyttöä hoivakodeissa. Blogisarja perustuu Katja Markelinin ja Jonna Mähösen opinnäytetyöhön ”Jo asukkaan hymy on työvoitto” : lääkkeettömien menetelmien käytön vaikutus hoitajien työtyytyväisyyteen ja työn imuun, joka on tehty yhteistyössä Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lääkkeettömien menetelmien käyttö vaikuttaa hoitajien työtyytyväisyyteen ja työn imuun. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen opinnäytetyön toista tutkimuskysymystä, joka koskee lääkkeettömien menetelmien käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Asenne määrittää mahdollisuudet käyttää lääkkeettömiä menetelmiä Lääkkeettömien menetelmien vaikuttava käyttö hoivakodeissa ei perustu yksittäisiin tekniikoihin vaan arjen rakenteisiin, hoitajien osaamiseen ja asenteeseen. Tutkimukset osoittavat, että onnistuminen edellyttää ymmärrystä muistisairaan tarpeista, työyhteisön tukea sekä esihenkilöiden aktiivista roolia. Kun nämä tekijät yhdistyvät, lääkkeettömät menetelmät helpottavat hoitotyötä ja parantavat asukkaiden hyvinvointia. Lääkkeettömät menetelmät perustuvat vuorovaikutukseen, aistien huomioimiseen ja yksilöllisiin toimintatapoihin. (O’Donnell ym. 2022; Hoitotyön tutkimussäätiö 2019.) Hoitajan suhtautuminen muistisairaan kohtaamiseen vaikuttaa suoraan siihen, kuinka luontevaa lääkkeettömien menetelmien käyttö on arjessa. O’Donnellin ym. (2022) systemaattisen katsauksen mukaan hoitajien oma asenne ohjaa sitä, tartutaanko ensisijaisesti lempeisiin, vuorovaikutukseen perustuviin keinoihin vai nopeatempoisempiin toimiin. Hoitajat, jotka näkevät lääkkeettömät menetelmät osana ammatillista vastuuta ja muistisairaan tarpeiden ymmärtämistä, käyttävät niitä luontevammin ja kokevat niiden tukevan koko hoitotilanteen sujuvuutta (O’Donnell ym. 2022). Sillä, miten hoitaja asennoituu kohtaamiseen on suora vaikutus siihen, käyttääkö hän lääkkeettömiä menetelmiä hyödyksi. Hoitajien myönteinen ja avoin suhtautuminen tukee asukkaan inhimillistä kohtaamista. Se auttaa hoitajaa tunnistamaan tilanteita, joissa lempeät, lääkkeettömät keinot voivat vähentää stressiä ja helpottaa päivittäisiä hoitotilanteita. Osaaminen ja ymmärrys muistisairaudesta tukevat lääkkeettömien menetelmien käyttöä Lääkkeettömien menetelmien käyttö vaatii tietoa muistisairauksista. On hyvä tietää asukkaan käyttäytymisen taustalla olevista tarpeista ja siitä, miksi lempeät keinot usein toimivat paremmin kuin nopea ohjaaminen tai keskeyttäminen. Hoitotyön tutkimussäätiö (2019) korostaa, että lääkkeettömät menetelmät perustuvat vuorovaikutukseen, aistien huomioimiseen ja yksilöllisiin toimintatapoihin. (Hoitotyön tutkimussäätiö 2020.) Tutkimusten mukaan lääkkeettömät menetelmät eivät ole irrallinen lisä, vaan tapa tehdä hoitotyöstä rauhallisempaa ja inhimillisempää. Kun asukas kohdataan yksilöllisesti ja hänen tarpeensa huomioidaan, silloin hoitotilanteet sujuvat, ja myös hoitajan kokemus työn merkityksellisyydestä vahvistuu. (Humala ym. 2023.) Humalan ym. (2023) tutkimuksen mukaan hoitajien vahva ammatillinen osaaminen mahdollistaa luovuuden: musiikin, muistelun, luonnon ja arjen pienten rauhoittavien keinojen käytön. Nämä lisäävät sekä asukkaan hyvinvointia että hoitotilanteiden joustavuutta. (Humala ym. 2023.) Osaamisen puute puolestaan nousi esteeksi lääkkeettömien menetelmien käytölle. Ilman ymmärrystä muistisairauksista ja menetelmien periaatteista hoitajat kokivat epävarmuutta niiden käytössä. (O’Donnell ym. 2022.) Työyhteisön ilmapiiri ja esihenkilön tuki ratkaisevat Tutkimusaineistoissa esihenkilöiden rooli nousee poikkeuksellisen merkittäväksi. Heidän esimerkkinsä, miten he itse kohtaavat asukkaita ja millä tavoin he puhuvat menetelmistä, ohjaa työyhteisön toimintakulttuuria. (O’Donnell ym. 2022.) Gillis ym. (2024) osoittavat, että yhteiset toimintamallit, johdon tuki ja tiimin välinen keskustelu lisäävät hoitajien halua ja uskallusta käyttää lääkkeettömiä menetelmiä käytännössä. Lisäksi Isaac ym. (2021) raportoivat, että kun hoitajat saavat tukea ja jaetun ymmärryksen menetelmien merkityksestä, sekä stressi että epävarmuus vähenevät. Opinnäytetyömme tuloksissa työyhteisö ja esihenkilöt nousivat vahvasti esiin menetelmien mahdollistajina. Avoin keskustelukulttuuri, palautteen saaminen ja mahdollisuus jakaa kokemuksia kollegoiden kanssa nousivat vahvoiksi positiivisiksi tekijöiksi. Työyhteisöt, joissa lääkkeettömät menetelmät nähdään luonnollisena osana hoivaa ja joissa esihenkilö näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan, onnistuvat menetelmien käytössä parhaiten. Parhaiten lääkkeettömät keinot juurtuvat yksiköihin, joissa: asioista keskustellaan avoimesti toimivia käytäntöjä jaetaan kokeneet hoitajat ohjaavat uusia esihenkilö kannustaa ja näyttää esimerkkiä aikaa järjestetään kiireettömille hetkille. Hoitajat kuvasivat, että yhdessä pohtiminen ja kokemusten jakaminen helpottivat menetelmien käyttöä arjessa ja lisäsivät varmuutta. Samalla esihenkilöiden rooli oli ratkaiseva: pelkkä salliminen ei riitä, vaan tarvitaan kannustamista, palautetta ja aktiivista esimerkkiä. Opinnäytetyömme tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevän yhteyden lääkkeettömien menetelmien käytön ja työn imun välillä (r = 0,827; p < 0,001). Hoitajat kuvasivat työnsä tuntuvan merkityksellisemmältä ja palkitsevammalta silloin, kun he saivat kohdata asukkaan kiireettömästi ja nähdä menetelmien myönteisiä vaikutuksia. Tämän blogitekstin pohjana olevaan opinnäytetyöhön voi tutustua Theseuksessa. Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeesta saa lisätietoa hankkeen nettisivuilta. Kirjoittaja Katja Markelin, sairaanhoitaja (YAMK) ja ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen valmistuva opiskelija Lähteet Gillis, Katrin & van Diermen, Linda & Lips, Dirk & Lahaye, Hilde & De Witte, Marianne & Van Wiele, Leen & Roelant, Ella & Hockley, Jo & Van Bogaert, Peter 2024. The impact of need-based care on formal caregivers´ wellbeing in nursing homes: A cluster randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 150. Humala, Iiris & Lahtinen, Anna & Soini, Sanna & Eerola, Anu-Riikka & Bethell, Satu. 2023. Lupa tehdä luovasti: hoitajien ja esihenkilöiden kokemukset luovan toiminnan ilmenemismuodoista, käytöstä ja vaikutuksista hoivakodeissa. Gerontologia, 215–228 (6). Hoitotyön tutkimussäätiö 2019. Hotus-hoitosuositus®: Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. Työryhmä: Parisod, Heidi & Haapala, Olli & Koskenniemi, Jaana & Okkonen, Elia & Saarnio, Reetta & Tuomikoski, Annukka. Hoitotyön tutkimussäätiö. www.hotus.fi/hoitosuositukset. Viitattu 5.2.2026. Isaac, Vivian & Kuot, Abraham & Hamiduzzaman, Mohammad & Strivens, Edward & Greenhill, Jennene 2021. The outcomes of a person-centered, non-pharmacological intervention in redusing agitation in residents with dementia in Australian rural nursing homes. BMC Geriatrics 21 (193). O’Donnell, Elizabeth & Holland, Carol & Swarbrick, Caroline 2022. Strategies used by care home staff to manage behaviour that challenges in dementia: A systematic review of qualitative studies. International journal of nursing studies 133.

Asiakasohjaajan etätyötaidot 2/2: mitä monipaikkainen työ vaatii asiakasohjaajalta?

19.6.2026
Saija Koponen

Hajautettu ja monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen myös asiakasohjauksessa. Työ ei ole enää sidottu yhteen paikkaan, vaan sitä tehdään joustavasti eri ympäristöissä ja eri välineillä. Muutos ei kuitenkaan koske vain työn tekemisen tapoja, vaan se muuttaa myös sitä, millaisia taitoja asiakasohjaajalta arjessa vaaditaan. Tässä blogisarjan toisessa osassa tarkastellaan, millaista osaamista etäjohdettu asiakasohjaajan työ edellyttää – ja ennen kaikkea, miten tätä osaamista voidaan käytännössä tukea ja kehittää. Asiakasohjaajan työ on lähtökohtaisesti vastuullista, eettisesti vaativaa ja vahvasti vuorovaikutukseen perustuvaa asiantuntijatyötä. Se edellyttää jatkuvaa harkintaa, kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä tehdä asiakkaan tilanteeseen sopivia ratkaisuja usein monimutkaisessa palvelujärjestelmässä. Monipaikkainen työ ei muuta tätä perustaa, mutta tekee tietyt taidot entistä näkyvämmiksi ja välttämättömämmiksi. Asiakasohjaajan työn ydin: vastuu, harkinta ja vuorovaikutus Sosiaalihuollon asiakasohjaus perustuu palveluohjaukselliseen työotteeseen, jossa asiakasohjaaja arvioi asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisesti, tunnistaa palvelutarpeet ja koordinoi eri palveluita toimien linkkinä asiakkaan ja palvelujärjestelmän välillä. Työ edellyttää vahvaa palvelujärjestelmän tuntemusta sekä arviointi- ja harkintaosaamista. (Heikkilä ym. 2022: 8–9; Ristolainen ym. 2020: 246–247.) Työn keskiössä on asiakaslähtöisyys ja asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Lainsäädäntö korostaa asiakkaan oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, mikä edellyttää asiakasohjaajalta itsemääräämisoikeuden kunnioittamista sekä eettisesti ja lainmukaisesti perusteltuja ratkaisuja. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 36 §; Talentia 2022: 7–8, 12–23.) Käytännön työssä asiakasohjaaja toimii usein tilanteissa, joissa asiakkaiden tarpeet ylittävät käytettävissä olevat resurssit. Tämä tekee työstä paitsi vastuullista myös eettisesti kuormittavaa. Samalla työn vahva emotionaalinen ulottuvuus edellyttää kykyä kohdata vaikeita elämäntilanteita, säädellä omia tunteita ja säilyttää ammatillinen toimintakyky. Pitkään jatkuva kuormitus lisää myötätuntouupumuksen riskiä, jolloin itsesäätely- ja palautumistaidot korostuvat keskeisenä osana asiantuntijuutta. (Työturvallisuuskeskus; Heikkilä ym. 2024: 125–127; Talentia 2022: 31–35, 50–51, 55.) Etätyö korostaa työntekijätaitoja – ei vähennä niitä Asiakasohjaajan työ on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa yhdistyvät arviointi, eettinen harkinta ja vuoro-vaikutus. Etäjohdettu ja hajautettu työympäristö ei vähennä osaamisvaatimuksia – päinvastoin. Se korostaa erityisesti itsenäistä päätöksentekoa sekä digitaalisten vuorovaikutus- ja koordinointitaitojen merkitystä. Etäjohdettavan asiakasohjaajan työntekijätaidot rakentuvat perinteisten työelämävalmiuksien, sosiaalialan osaamisen sekä hajautetun työn erityisvaatimusten yhdistelmänä. Keskeisiä taitoja ovat itseohjautuvuus, vastuunotto, vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen sekä kyky toimia tavoitteellisesti osana organisaatiota (Mannermaa 2024: 81–91). Digitaalisessa työympäristössä korostuvat itsensä johtamisen taidot, kuten ajanhallinta, työn suunnittelu, priorisointi ja oman toiminnan arviointi (Työterveyslaitos 2021: 12–14). Samalla vuorovaikutus saa uusia muotoja: selkeä viestintä, aktiivinen yhteydenpito ja luottamuksen rakentaminen ilman fyysistä läsnäoloa nousevat keskiöön (OECD 2021: 18–20). Lisäksi työ edellyttää metataitoja, kuten oppimiskykyä, resilienssiä, ongelmanratkaisua ja ajattelun joustavuutta, jotka tukevat toimintaa muuttuvissa ja kuormittavissa tilanteissa (Jarenko & Kankkunen 2021; Ulmala & Hautaniemi 2021; Mannermaa 2024: 43). Näin asiakasohjaajan osaaminen rakentuu vahvasti itsensä johtamisen, digitaalisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen harkinnan varaan. Taidot ratkaisevat etätyössä – miten osaamista voidaan vahvistaa? Tulosten perusteella etäjohdettavan asiakasohjaajan työntekijätaitojen kehittäminen rakentuu sekä yksilöllisten valmiuksien vahvistamisesta että työyhteisön ja organisaation rakenteiden tukemisesta. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousevat itsensä johtamisen taidot, erityisesti ajanhallinta, työn priorisointi ja työn organisointi. Näitä voidaan tukea konkreettisilla työvälineillä ja selkeillä työskentelykäytännöillä. Lisäksi reflektio ja itsetuntemus ovat keskeisiä. Ne mahdollistavat oman toiminnan arvioinnin ja jatkuvan kehittymisen. Etäympäristössä vuorovaikutuksen merkitys korostuu entisestään. Säännöllinen yhteydenpito, avoin keskustelu ja matala kynnys tuen pyytämiseen tukevat sekä työn sujuvuutta että ammatillista kehittymistä. Myös kollegiaalinen tuki ja yhteisölliset rakenteet, kuten tiimipalaverit ja kokemusten jakaminen, vähentävät yksin työskentelyn kuormitusta ja vahvistavat työn hallintaa. Organisaatiotasolla keskeisiä ovat selkeät ohjeistukset, toimivat rakenteet ja laadukas perehdytys, jotka mahdollistavat sujuvan työskentelyn hajautetussa ympäristössä. Koulutus ja jatkuva oppiminen tukevat erityisesti itsensä johtamisen, digitaalisten taitojen ja ammatillisen osaamisen kehittymistä. Samalla työntekijöiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet oman työn kehittämiseen vahvistavat motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Lopuksi Etäjohdettu asiakasohjaustyö rakentuu tasapainolle. Toisaalta se edellyttää työntekijältä vahvaa itseohjautuvuutta, vastuunkantoa ja harkintakykyä. Toisaalta onnistuminen vaatii tuekseen selkeitä rakenteita, toimivaa vuorovaikutusta ja esihenkilön läsnäoloa – myös etänä. Kun nämä tekijät ovat tasapainossa, monipaikkainen työ ei ole pelkästään haaste, vaan mahdollisuus rakentaa entistä joustavampaa, vaikuttavampaa ja kestävää asiakasohjausta. Tämä blogikirjoitus perustuu Saija Koposen ja Jenni Toivosen YAMK-opinnäytetyöhön (Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu) Etänä johdettavan asiakasohjaajan työntekijätaidot. 7.5.2026 valmistunut opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa. Kirjoittaja: Saija Koponen, Metropolia Ammattikorkeakoulu, geronomi (YAMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen -tutkinnosta valmistuva opiskelija. Lähteet: Heikkilä, Rauha & Lammintakanen, Johanna & Laulainen, Sanna & Noro, Anja 2022. Asiakaslähtöisyyden toteutuminen asiakas- ja palveluohjauksen eri vaiheissa. Focus Localis 50 (1). 5–23. https://journal.fi/focuslocalis/article/view/115341/68092 Viitattu 23.2.2026. Heikkilä, Rauha & Laulainen, Sanna & Noro, Anja & Kouvo, Antti-Jussi & Lammintakanen Johanna 2024. Asiakasohjaajien itsearvioitu osaaminen ikäihmisten asiakas- ja palveluohjauksessa. Gerontologia 38 (2). 124–140. https://journal.fi/gerontologia/article/view/125599 Viitattu 1.3.2026. Jarenko, Karoliina & Kankkunen, Jenni 2021. Metataidot auttavat pärjäämään työelämässä. www.tuumakustannus.fi/artikkelit/metataidot Viitattu 3.3.2026. Mannermaa, Katri 2024. Työntekijätaidot käsikirja. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. OECD 2021. Teleworking in the COVID-19 Pandemic: Trends and Prospects. Paris: OECD Publishing. Ristolainen, Hanna & Roivas, Päivi & Mustonen, Erja & Hujala, Anneli 2020. Asiakaslähtöinen palveluohjaus. Teoksessa Hujala, Anneli & Taskinen, Helena (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. E-kirja. Tampere: Tampere University Press. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Annettu Helsingissä 30.12.2014. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/1301 Viitattu 1.3.2026. Talentia 2022. Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. Helsinki: Talentia. Työturvallisuuskeskus. Eettinen kuormitus sosiaalialan työssä. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/sosiaali-ja-terveysala/sosiaaliala/tyokuormituksen-hallinta-sosiaalialalla/eettinen-kuormitus-sosiaalialan-tyossa/ Viitattu 1.3.2026 Työterveyslaitos 2021. Etätyön hyvät käytännöt. Helsinki: Työterveyslaitos. Ulmala, Minna & Hautaniemi, Ari 2021. Metataidot tulevaisuuden työelämässä – aikuisopiskelijoiden reflektointia oman osaamisen kehittämisestä. LAB RDI Journal 17.12.2021. https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/metataidot-tulevaisuuden-tyoelamassa-aikuisopiskelijoiden-reflektointia-oman-osaamisen-kehittamisesta/ Viitattu 1.3.2026.

Asiakasohjaajan etätyötaidot 1/2: hajautettu ja monipaikkainen työ asiakasohjauksessa

16.6.2026
Jenni Toivonen

Kuva: Jenni Toivonen Kun työ ei ole sidottu paikkaan, työympäristö voi olla yhtä aikaa rauhallinen ja vaativa. Hajautettu ja monipaikkainen työ vie asiakasohjaajan moniin maisemiin. Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaisesta kirjoitussarjasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on muuttanut julkisen sektorin rakenteita tavalla, joka näkyy erityisesti asiakasohjaajan työssä. Hyvinvointialueiden muodostamisen myötä asiakasohjaajan työ ei enää keskity yhteen toimipisteeseen, vaan asiakasohjaajat työskentelevät eri paikkakunnilla ja omissa työtiloissa etäällä toisistaan. Asiakasohjaajan työ on hajautettua, josta voidaan käyttää myös käsitettä monipaikkainen työ (Vartiainen & Kokko & Hakonen 2004: 14). Hyvinvointialueiden muodostamisen jälkeen hajautetusta ja monipaikkaisesta työstä on tullut uusi normaali erityisesti asiakasohjauksessa, jossa työn luonne on ollut valmiiksi liikkuvaa, verkostomaista ja itsenäistä (Vilkman 2023: 15–16; 56). Muutos ei ole ollut pieni, vaan se on merkinnyt työn uudelleenjärjestelyä, joka vaikuttaa vuorovaikutukseen, johtamiseen, yhteisöllisyyteen ja työn sujuvuuteen (Vartiainen ym. 2004: 17–38; Vilkman 2023: 15–16, 56). Tässä rakenteellisessa murroksessa korostuu tarve ymmärtää, millaisia työntekijätaitoja asiakasohjaajat tarvitsevat etäjohdetussa työssä. Tätä tarkasteltiin YAMK-opinnäytetyössä Etänä johdettavan asiakasohjaajan työntekijätaidot (Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2026). Opinnäytetyössä oli tavoitteena selvittää, mitkä taidot tukevat asiakasohjaajien työskentelyä etäjohdetussa ympäristössä ja ovatko nykyiset valmiudet riittäviä työn vaatimuksiin nähden. Lisäksi tarkasteltiin, mitä taitoja asiakasohjaajat pitävät keskeisimpinä etäjohdetussa työskentelyssä sekä millä tavoin näitä taitoja voidaan kehittää. Opinnäytetyön kyselytutkimus toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden ja vammaisten yhteisten palvelujen asiakasohjauksen vastuualueella. Tulosten perusteella etäjohdettuna työskentely edellyttää erityisesti itsensä johtamisen taitoja, vuorovaikutusosaamista, kykyä toimia itsenäisesti muuttuvissa tilanteissa sekä taitoa organisoida ja priorisoida työtä. Myös työn keskeytysten hallinta nousi keskeiseksi osaamisalueeksi. Tulokset osoittavat, että työntekijätaidoilla ja itsensä johtamisen valmiuksilla on merkittävä rooli etäjohdetun työn sujuvuudessa. Hajautettu työ ja digitalisaation vaikutus työn arkeen Hajautettu työ on laaja käsite, jonka alle mahtuu monta työn muotoa, kuten etä-, mobiili- ja virtuaalityö. Ojalan (2009) mukaan vain etätyölle on vakiintunut selkeä määritelmä, kun taas muiden käsitteiden määritelmät vaihtelevat tutkimuksittain. Hajautetun työn piirre on se, että työskentely tapahtuu fyysisesti erillään yhteisen tavoitteen eteen. (Ojala 2009: 94–96, 101–102.) Vartiainen ym. (2004) kuvaavat hajautettua organisaatiota joukoksi ihmisiä, jotka toimivat toisista erillään yhteisen tavoitteen eteen, ja joiden yhteistyö rakentuu teknologian varaan. Tämä tekee työstä virtuaalista, vaikka työn sisältö itsessään ei ole muuttunut. (Vartiainen ym. 2004: 14.) Digitalisaatio oli jo pitkään muokannut työn tekemisen tapoja, mutta koronapandemia teki siitä arkea. Digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä työn tekeminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Koronapandemia kiihdytti digitalisaation kehitystä, kun etätyötä tukevat sovellukset, alustat ja mobiililaitteet otettiin laajasti käyttöön. (Oksa & Laitikka & Savela & Oksanen 2023.) Samalla vuorovaikutus siirtyi sähköisiin kanaviin, kuten videoneuvotteluihin, sähköpostiin ja dokumentinhallintajärjestelmiin. Työturvallisuuskeskus (2023) muistuttaa, että tämä muutos korostaa työntekijöiden ja esihenkilöiden kykyä toimia tehokkaasti digitaalisessa työympäristössä. Monipaikkaisuus organisaation strategisena ratkaisuna Monipaikkaisuus on hajautetun työn käytännön muoto. Vilkman (2023) kuvaa sitä maantieteellisesti hajautuneeksi työksi, jota tehdään useista eri sijainneista. Monipaikkaisuus ei ole pelkkä tekninen ratkaisu, vaan strateginen valinta, joka muokkaa organisaation rakenteita, johtamista ja työn tekemisen tapoja. Se voidaan nähdä organisaation tietoisena päämääränä erityisesti silloin, kun eri sijainneissa toimivilla yksiköillä on keskeinen rooli strategiassa. Toisin sanoen monipaikkaisuus ei ole vain työn tekemisen tapa, vaan koko toiminnan organisointimalli. (Vilkman 2023: 15–16; 56.) Pirkanmaan hyvinvointialue on konkreettinen esimerkki monipaikkaisuuden vaikutuksista. Kun Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa 1.1.2023, eri kunnissa toimineet asiakasohjausyksiköt yhdistettiin yhdeksi vastuualueeksi, jota johdetaan etänä. Etäjohtamisesta muodostui pysyvä toimintamalli myös muilla hyvinvointialueen vastuualueilla. Tämä muutos ei kuitenkaan ollut vain organisatorinen, vaan se vaikutti työntekijöiden arkeen, vuorovaikutukseen ja osaamisvaatimuksiin. Työ muuttui tuolloin monipaikkaisemmaksi ja työntekijöiden oli opittava toimimaan tilanteissa, joissa kollegat ja esihenkilöt eivät ole fyysisesti läsnä. Monipaikkaisuus tuo mukanaan joustavuutta, tehokkuutta ja mahdollisuuden hyödyntää osaamista laajemmin, mutta se ei ole ongelmatonta. Sitran selvityksen mukaan monipaikkaisuus haastaa taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Siihen liittyy haasteita esimerkiksi etätyön pelisääntöjen ja palvelujen saatavuuden osalta. (Kuisma & Sauri 2021: 28–29.) Tampereen yliopiston HYBRIDI-hankkeen mukaan monipaikkainen työ ei ole itsessään hyvää tai huonoa, vaan sen vaikutukset riippuvat työn luonteesta ja organisaation käytännöistä. Monipaikkaisen työn hyödyt ja haasteet vaihtelevat työtehtävien sekä yksilöiden ja organisaatioiden tarpeiden mukaan. (Lehtonen & Puhakka & Nokelainen 2023: 1–3; 16.) Erityisesti monipaikkaisuus muuttaa vuorovaikutusta. Kun kasvokkaiset kohtaamiset vähenevät, vuorovaikutus siirtyy hybriditapaamisiin tai täysin etämuotoisiin tilanteisiin. Tämä vaikuttaa yhteisöllisyyteen, tiedonkulkuun ja työn sujuvuuteen. Siksi monipaikkaisuus vaatii selkeitä pelisääntöjä ja aktiivista viestintää, jotta työntekijät voivat toimia sujuvasti ja kokea kuuluvansa samaan työyhteisöön. (Lehtonen ym. 2023: 1–3; 16.) Etäjohtaminen hajautetussa organisaatiossa Hajautettu ja monipaikkainen työ vaikuttavat myös johtamiseen. Etäjohtamisesta on tullut keskeinen johtamisen muoto, ja se edellyttää esihenkilöltä uudenlaista osaamista. Etäjohtaminen on johtamista tilanteissa, joissa esihenkilö ja työntekijä työskentelevät eri paikoissa ja yhteistyö rakentuu digitaalisten välineiden varaan. (Vilkman 2016: 11–16.) Etäjohtamisessa korostuvat tavoitteiden selkeys, suunnitelmallinen vuorovaikutus ja luottamukseen perustuva johtaminen. Erityisen tärkeää on luottamus, sillä ilman sitä itseohjautuvuus ei toteudu. Luottamus on keskeinen edellytys yhteistyön laadulle, tehokkaalle viestinnälle ja toiminnan kehittymiselle. (Vilkman 2016: 27–31.) Etäjohtaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Digitaalinen viestintä voi lisätä väärinymmärryksen riskiä ja vuorovaikutuksen vähäisyys voi heikentää yhteisöllisyyttä. Psykologinen turvallisuus on tärkeää, sillä etätyössä työntekijän on itse tuotava esiin tuen tarpeensa. (Edmondson 2018.) Jos luottamus on heikkoa, johtaminen voi olla liian kontrolloitua, mikä heikentää työn merkityksellisyyttä ja itseohjautuvuutta (Vilkman 2016: 27–31). Hajautettu ja monipaikkainen työ ovat siten paljon enemmän kuin teknologinen muutos. Ne vaikuttavat työn rakenteisiin, vuorovaikutukseen, johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin. Ne edellyttävät selkeitä rakenteita, yhteisiä pelisääntöjä ja vahvaa luottamusta. Samalla hajautettu ja monipaikkainen työ tarjoavat mahdollisuuksia joustavuuteen, tehokkuuteen ja osaamisen laajempaan hyödyntämiseen. (Vartiainen ym. 2004:17–38; Vilkman 2023:15–16, 56; Ollila ym. 2018: 237–241.) Seuraavassa kirjoitussarjan osassa tarkastellaan tarkemmin, millaisia konkreettisia etätyötaitoja asiakasohjaaja tarvitsee ja miten niitä voidaan vahvistaa käytännössä. Tämä blogikirjoitus perustuu Saija Koposen ja Jenni Toivosen YAMK-opinnäytetyöhön (Ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu) Etänä johdettavan asiakasohjaajan työntekijätaidot. 7.5.2026 valmistunut opinnäytetyö on luettavissa Theseuksessa. Kirjoittaja: Jenni Toivonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu, terveydenhoitaja (YAMK), ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen -tutkinnosta valmistuva opiskelija. Lähteet: Edmondson, Amy. C. 2018. The Fearless Organization. Creating Psychological Safety in the Workplace for Learning, Innovation, and Growth. E-kirja. Hoboken: Wiley. Kuisma, Juha & Sauri, Pekka 2021. Etätyö ja monipaikkaisuus Suomessa. Helsinki: KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Lehtonen, Eija & Puhakka, Ilmari & Nokelainen, Petri 2023. Opas työelämän vuorovaikutustilanteisiin monipaikkaisessa työssä. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3249-5 Viitattu 16.4.2026. Ojala, Satu 2009. Työ hajautuu – missä käsitteiden rajat? Työelämän tutkimus 7 (2). 92–104. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87461/46361 Viitattu 16.4.2026. Oksa, Reetta & Laitikka, Rita & Savela, Nina & Oksanen, Atte 2023. Sosiaalisten viestintäteknologioiden käyttö korona-ajan työelämässä. Teoksessa Mäkikangas, Anne & Pyöriä Pasi (toim.). Koronapandemia, työ ja yhteiskunta. E-kirja. Helsinki: Gaudeamus. Luku 2. Ollila, Seija & Raisio, Harri & Vartiainen, Pirkko & Lindell, Juha & Pernaa, Hanna-Kaisa & Niemi, Tomi 2018. Organisaatio muutoksen pyörteissä – hajautuksessa asiantuntijoiden osaaminen esiin. Työelämän tutkimus 16 (4). 236–250. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/82692 Viitattu 16.4.2026. Työturvallisuuskeskus. 2023. Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. https://ttk.fi/julkaisu/etajohtaminen-ja-virtuaalinen-vuorovaikutus-tyoyhteisossa/ Viitattu 16.4.2026. Vartiainen, Matti & Kokko, Nina & Hakonen, Marko 2004. Hallitse hajautettu organisaatio. Paikan, ajan, moninaisuuden ja viestinnän johtaminen. Helsinki: Talentum. Vilkman, Ulla 2016. Etäjohtaminen. Tulosta joustavalla työllä. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Vilkman, Ulla 2023. Näin menestyt monipaikkaisessa työssä. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.