Musiikki ja tanssi luovat yhteyksiä ihmisten välille. Selvitimme opinnäytetyössämme vapaaehtoisten ja ikäihmisten kohtaamisia diskoympäristössä – sitä miten merkityksellisiä nämä hetket ovat, kuinka niihin voi valmistautua, kuinka tunnelma tarttuu ja kuinka ikäihmisten osallistumista voidaan tukea.
Ilmassa oli aistittavissa kutkuttavaa odotusta, kun pitkän ajan jälkeen oli suuri joukko ihmisiä kokoontunut yhteen. Huumorin ja alkulämmittelyn kautta lähdettiin hakemaan ensikosketusta tapahtuman tunnelmaan. Hieman epävarmana, kuin suomalainen vieras kakkupöytään kutsuttaessa, jokainen odotti aluksi sitä, kuka uskaltaa ensimmäisenä vapautua tanssin ja musiikin vietäväksi.
Kun rohkeimmat menivät tanssilattialle, oli se kuin rentouttava olkapäitä laskeva huokaus ja lupa itselle heittäytyä hölmöksi – vapautua. Yksitellen ihmiset nousivat ylös tai uskalsivat tehdä aina vain vapaampia liikkeitä omalta paikaltaan. Katse kertoi, jos joku oikein innoissaan odotti tanssiin kutsua – ja katseen välttely taas kertoi, että tapahtumasta voi nauttia myös silmillään, yksin omalta paikaltaan.
Musiikin voima tuli jalkoja pitkin koko vartaloon, väriseväksi bassoksi rintakehään, hymyksi huulille ja mielihyväksi aivoille. Hetken aikaa kaikki olivat kuin yhtä samaa massaa – ja miten tapahtuman loppu tuntuikaan kuin kuplan puhkeamiselta, jäljellä naurusta kipeät poskilihakset ja väsyneet jalat. Sen iloisen olon kuljetti varmasti yksi jos toinenkin mukaansa kotiin viemisiksi.
Musiikki liimaa ihmiset yhteen
Musiikki ja tanssi sekä niiden mukanaan tuomat tunteet kuuluvat kahden geronomin Joni Tammisalon ja Mikko Haapalaisen sekä näyttelijä Tuija Piepposen pyörittämään Mummodisko-toimintaan. Mummodisko järjestää ikäihmisille suunnattuja diskotapahtumia ympäri Suomen. Tapahtumien tarkoituksena on tuottaa iloa ja saattaa ihmisiä yhteen samalla rikkoen fyysiseen ikään liittyviä ennakkoluuloja – täällä ikä on todellakin vain numero.
Musiikilla ja tanssilla on suuri rooli yhteyden luomisessa ihmisten välille heidän erilaisista lähtökohdistaan riippumatta. Siinä hetkessä syntyy yhteinen jaettu kokemus, jonka avulla toisilleen tuntemattomatkin ihmiset luovat yhteisen muiston välilleen. Musiikki lisää myös muistelua ja voi antaa ihmisille jotain yhteistä, mistä keskustella. Se voi kuljettaa ikäihmisen matkalle menneisyyteen ja nostaa nuo tutut muistot ja niihin liittyvät tunteet pintaan. Tanssin ja musiikin onkin todettu tutkimuksissa myös lisäävän elämäniloa, osallistumista ja positiivista kokemusta terveydestä (Houni, Turpeinen & Vuolasto 2021).
Tanssiessa ihminen antautuu hetken vietäväksi, jolloin omat ehkä aiemmin koetut heikkoudet ja kokemukset sairaudesta saattavat unohtua tyystin ja muuttua sen sijaan kokemukseksi pystyvyydestä (Pohjola 2021). Tanssi yhdistetään myös lukuisiin positiivisiin terveysvaikutuksiin ikäihmisillä, kuten koordinaation parantumiseen sekä voiman, liikkuvuuden ja hienomotoriikan ylläpitämiseen. Musiikki ja tanssi auttavat myös varsinkin muistisairaiden kohdalla lisäämällä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja turvallisuuden tunnetta. (WHO 2019: 25, 44.)
Tunnelma vapauttaa ja vahvistaa
Yksi mielenkiintoisimmasta asioista tämän opinnäytetyöprojektin aikana oli, että pääsimme tuottamaan täysin uutta tietoa siitä, miten kulttuuriympäristö vaikuttaa kohtaamiseen. Kohtaamista oli aiemmin tutkittu, mutta paljolti vain hyvin erilaisissa ympäristöissä, jossa kohtaamiseen vaikuttavat taustatekijät ovat hyvinkin erilaisia kuin iloa pirskahtelevassa Mummodiskossa. Siellä tunnelma on vapautunutta ja kaikki nauttivat tapahtumasta omalla tavallaan – tanssien, jutellen tai muita seuraten.
Tunnelma tarttuu, koska aistimme koko ajan toistemme ajatuksia, tunteita ja aikomuksia. Kun ilmapiiri on positiivinen, rohkenemme kokeilemaan uutta, tekemään virheitä ja ihan huomaamatta saatamme ylittää itsemme ja odotuksemme. (Rantanen 2018.)
Vapaaehtoisilla on tapahtumissa tärkeä rooli hyvän yhteyden luomisessa ensi hetkistä lähtien, jolloin vieraat otetaan vastaan tervetulotoivotuksin, hymyillen ja kuulumisia kysellen. Hetkessä tärkeää on juuri hymy ja iloinen innostunut kehonkieli, jolloin tavoitteena on välittää tunnetta, että haluan tavata juuri tämän ihmisen. Opinnäytetyön haastatteluissa nousikin esiin kommentti, että ”innostaminen lähtee siitä, että olet itse innostunut”. Innostuminen on huomion ja energian suuntaamista juuri tähän hetkeen, jolloin oma vireystila nousee ja huomio kiinnittyy toiseen ihmiseen (Aalto-setälä & Saarinen 2014).
Iloa ja muistoja kohtaamisista
Kohtaaminen on siis hienoenergistä toimintaa, missä omat ennakkoluulot ja suhtautuminen vaikuttavat siihen, millainen side ihmisten välille muodostuu. Siinä musiikilla on kyky luoda sanatonta siltaa ja yhteyttä ihmisten välille. Tällöin myös peilaamalla omia tunteitamme, hymyjä ja katseita, voimme viestiä, että nautimme tunnelmasta ja olostamme sekä oma esimerkki voi energisoida myös muita osallistumaan. Näistä tunteista ei tarvitse edes puhua vaan ne näkyvät kyllä, kyyneleenä silmäkulmassa tai hymynä huulilla. On tärkeää myös muistaa, että jokainen nauttii tapahtumasta omalla tavallaan, toiset silmillään ja huomaamattomasti ja toiset isosti ja koko olemuksellaan – ja jokainen tapa on yhtä oikea!
Mummodisko merkitsee paljon asioita, se on musiikkia, tanssia ja muistelua, iloa, leikkisyyttä ja tarinointia, katseita, kohtaamista ja läsnäoloa, lupaa hassutella ja innostua. Nämä ihanat muistot viemme kotiin, muisteltavaksi vielä pitkäksi aikaa jälkeenkin.
Kirjoittajat
Marjo Sillanpää, geronomi (AMK), vanhustyön tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu, valmistumassa keväällä 2023
Soile Kurvinen, geronomi (AMK), vanhustyön tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu, valmistumassa syksyllä 2022
Lähteet
Aalto-Setälä Pauli & Saarinen Mikael 2014. Innostu. Myötämanipuloinnin aakkoset. E-kirja. Helsinki: Talentum. Luku 1. Innostuminen.
Houni, Pia & Turpeinen, Isto & Vuolasto, Johanna 2021. Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 15.9.2022
Kurvinen, Soile & Sillanpää, Marjo 2022. Kohti onnistuneita kohtaamisia – opas kohtaamisen hetkeen vapaaehtoisille. Opinnäytetyö.
Rantanen, Marjo 2018. Mitä johdat, kun johdat tunnelmaa. Tunnelmajohtaja. E-kirja. Helsinki: Alma Talent. Luku 1. Mitä johdat, kun johdat tunnelmaa.
Pohjola, Hanna 2021. Tarina, sisäinen tanssi ja sairausnarratiivit. Puheenvuorot 4/2021 Musiikki. DOI: 10.51816/musiikki.113251. 66–69. Viitattu 15.9.2022
Tuula Mikkola (päätoimittaja),
Marianne Roivas,
Ei kommentteja