Avainsana: hoivakoti
Lääkkeettömien menetelmien käyttö hoivakodeissa 2/2: ne vahvistavat hoivakodin arkea, kun tuki ja asenne ovat kohdallaan
Lääkkeettömien menetelmien käyttö hoivakodeissa ei ole yksittäinen tekniikka, vaan tapa kohdata muistisairas ihminen rauhallisesti ja vuorovaikutteisesti. Lääkkeettömien menetelmien käyttö hoivakodeissa voi vahvistaa sekä asukkaiden hyvinvointia että hoitajien työn imua – mutta vain silloin, kun edellytykset niiden käyttöön ovat kunnossa. Tämä kirjoitus on toinen osa kahden blogikirjoituksen sarjassa, joka käsittelee lääkkeettömien menetelmien käyttöä hoivakodeissa. Blogisarja perustuu Katja Markelinin ja Jonna Mähösen opinnäytetyöhön ”Jo asukkaan hymy on työvoitto” : lääkkeettömien menetelmien käytön vaikutus hoitajien työtyytyväisyyteen ja työn imuun, joka on tehty yhteistyössä Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten lääkkeettömien menetelmien käyttö vaikuttaa hoitajien työtyytyväisyyteen ja työn imuun. Tässä blogikirjoituksessa käsittelen opinnäytetyön toista tutkimuskysymystä, joka koskee lääkkeettömien menetelmien käyttöön vaikuttavia tekijöitä. Asenne määrittää mahdollisuudet käyttää lääkkeettömiä menetelmiä Lääkkeettömien menetelmien vaikuttava käyttö hoivakodeissa ei perustu yksittäisiin tekniikoihin vaan arjen rakenteisiin, hoitajien osaamiseen ja asenteeseen. Tutkimukset osoittavat, että onnistuminen edellyttää ymmärrystä muistisairaan tarpeista, työyhteisön tukea sekä esihenkilöiden aktiivista roolia. Kun nämä tekijät yhdistyvät, lääkkeettömät menetelmät helpottavat hoitotyötä ja parantavat asukkaiden hyvinvointia. Lääkkeettömät menetelmät perustuvat vuorovaikutukseen, aistien huomioimiseen ja yksilöllisiin toimintatapoihin. (O’Donnell ym. 2022; Hoitotyön tutkimussäätiö 2019.) Hoitajan suhtautuminen muistisairaan kohtaamiseen vaikuttaa suoraan siihen, kuinka luontevaa lääkkeettömien menetelmien käyttö on arjessa. O’Donnellin ym. (2022) systemaattisen katsauksen mukaan hoitajien oma asenne ohjaa sitä, tartutaanko ensisijaisesti lempeisiin, vuorovaikutukseen perustuviin keinoihin vai nopeatempoisempiin toimiin. Hoitajat, jotka näkevät lääkkeettömät menetelmät osana ammatillista vastuuta ja muistisairaan tarpeiden ymmärtämistä, käyttävät niitä luontevammin ja kokevat niiden tukevan koko hoitotilanteen sujuvuutta (O’Donnell ym. 2022). Sillä, miten hoitaja asennoituu kohtaamiseen on suora vaikutus siihen, käyttääkö hän lääkkeettömiä menetelmiä hyödyksi. Hoitajien myönteinen ja avoin suhtautuminen tukee asukkaan inhimillistä kohtaamista. Se auttaa hoitajaa tunnistamaan tilanteita, joissa lempeät, lääkkeettömät keinot voivat vähentää stressiä ja helpottaa päivittäisiä hoitotilanteita. Osaaminen ja ymmärrys muistisairaudesta tukevat lääkkeettömien menetelmien käyttöä Lääkkeettömien menetelmien käyttö vaatii tietoa muistisairauksista. On hyvä tietää asukkaan käyttäytymisen taustalla olevista tarpeista ja siitä, miksi lempeät keinot usein toimivat paremmin kuin nopea ohjaaminen tai keskeyttäminen. Hoitotyön tutkimussäätiö (2019) korostaa, että lääkkeettömät menetelmät perustuvat vuorovaikutukseen, aistien huomioimiseen ja yksilöllisiin toimintatapoihin. (Hoitotyön tutkimussäätiö 2020.) Tutkimusten mukaan lääkkeettömät menetelmät eivät ole irrallinen lisä, vaan tapa tehdä hoitotyöstä rauhallisempaa ja inhimillisempää. Kun asukas kohdataan yksilöllisesti ja hänen tarpeensa huomioidaan, silloin hoitotilanteet sujuvat, ja myös hoitajan kokemus työn merkityksellisyydestä vahvistuu. (Humala ym. 2023.) Humalan ym. (2023) tutkimuksen mukaan hoitajien vahva ammatillinen osaaminen mahdollistaa luovuuden: musiikin, muistelun, luonnon ja arjen pienten rauhoittavien keinojen käytön. Nämä lisäävät sekä asukkaan hyvinvointia että hoitotilanteiden joustavuutta. (Humala ym. 2023.) Osaamisen puute puolestaan nousi esteeksi lääkkeettömien menetelmien käytölle. Ilman ymmärrystä muistisairauksista ja menetelmien periaatteista hoitajat kokivat epävarmuutta niiden käytössä. (O’Donnell ym. 2022.) Työyhteisön ilmapiiri ja esihenkilön tuki ratkaisevat Tutkimusaineistoissa esihenkilöiden rooli nousee poikkeuksellisen merkittäväksi. Heidän esimerkkinsä, miten he itse kohtaavat asukkaita ja millä tavoin he puhuvat menetelmistä, ohjaa työyhteisön toimintakulttuuria. (O’Donnell ym. 2022.) Gillis ym. (2024) osoittavat, että yhteiset toimintamallit, johdon tuki ja tiimin välinen keskustelu lisäävät hoitajien halua ja uskallusta käyttää lääkkeettömiä menetelmiä käytännössä. Lisäksi Isaac ym. (2021) raportoivat, että kun hoitajat saavat tukea ja jaetun ymmärryksen menetelmien merkityksestä, sekä stressi että epävarmuus vähenevät. Opinnäytetyömme tuloksissa työyhteisö ja esihenkilöt nousivat vahvasti esiin menetelmien mahdollistajina. Avoin keskustelukulttuuri, palautteen saaminen ja mahdollisuus jakaa kokemuksia kollegoiden kanssa nousivat vahvoiksi positiivisiksi tekijöiksi. Työyhteisöt, joissa lääkkeettömät menetelmät nähdään luonnollisena osana hoivaa ja joissa esihenkilö näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan, onnistuvat menetelmien käytössä parhaiten. Parhaiten lääkkeettömät keinot juurtuvat yksiköihin, joissa: asioista keskustellaan avoimesti toimivia käytäntöjä jaetaan kokeneet hoitajat ohjaavat uusia esihenkilö kannustaa ja näyttää esimerkkiä aikaa järjestetään kiireettömille hetkille. Hoitajat kuvasivat, että yhdessä pohtiminen ja kokemusten jakaminen helpottivat menetelmien käyttöä arjessa ja lisäsivät varmuutta. Samalla esihenkilöiden rooli oli ratkaiseva: pelkkä salliminen ei riitä, vaan tarvitaan kannustamista, palautetta ja aktiivista esimerkkiä. Opinnäytetyömme tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevän yhteyden lääkkeettömien menetelmien käytön ja työn imun välillä (r = 0,827; p < 0,001). Hoitajat kuvasivat työnsä tuntuvan merkityksellisemmältä ja palkitsevammalta silloin, kun he saivat kohdata asukkaan kiireettömästi ja nähdä menetelmien myönteisiä vaikutuksia. Tämän blogitekstin pohjana olevaan opinnäytetyöhön voi tutustua Theseuksessa. Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeesta saa lisätietoa hankkeen nettisivuilta. Kirjoittaja Katja Markelin, sairaanhoitaja (YAMK) ja ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja johtamisen valmistuva opiskelija Lähteet Gillis, Katrin & van Diermen, Linda & Lips, Dirk & Lahaye, Hilde & De Witte, Marianne & Van Wiele, Leen & Roelant, Ella & Hockley, Jo & Van Bogaert, Peter 2024. The impact of need-based care on formal caregivers´ wellbeing in nursing homes: A cluster randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 150. Humala, Iiris & Lahtinen, Anna & Soini, Sanna & Eerola, Anu-Riikka & Bethell, Satu. 2023. Lupa tehdä luovasti: hoitajien ja esihenkilöiden kokemukset luovan toiminnan ilmenemismuodoista, käytöstä ja vaikutuksista hoivakodeissa. Gerontologia, 215–228 (6). Hoitotyön tutkimussäätiö 2019. Hotus-hoitosuositus®: Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. Työryhmä: Parisod, Heidi & Haapala, Olli & Koskenniemi, Jaana & Okkonen, Elia & Saarnio, Reetta & Tuomikoski, Annukka. Hoitotyön tutkimussäätiö. www.hotus.fi/hoitosuositukset. Viitattu 5.2.2026. Isaac, Vivian & Kuot, Abraham & Hamiduzzaman, Mohammad & Strivens, Edward & Greenhill, Jennene 2021. The outcomes of a person-centered, non-pharmacological intervention in redusing agitation in residents with dementia in Australian rural nursing homes. BMC Geriatrics 21 (193). O’Donnell, Elizabeth & Holland, Carol & Swarbrick, Caroline 2022. Strategies used by care home staff to manage behaviour that challenges in dementia: A systematic review of qualitative studies. International journal of nursing studies 133.
Lääkkeettömien menetelmien käyttö hoivakodeissa 1/2: niiden vaikutus hoitajien työtyytyväisyyteen ja työn imuun
Ikääntyneiden palveluissa työskentelevät hoitajat kokevat enemmän työkuormitusta kuin muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät. Lääkkeettömien menetelmien käytöllä on tutkitusti havaittu olevan vaikutusta hoivakotien asukkaiden hyvinvointiin. Vaikuttaako lääkkeettömien menetelmien käyttö hoitotyössä hoitajien työhyvinvointiin? Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa kahden blogikirjoituksen sarjassa. Blogisarja perustuu Katja Markelinin ja Jonna Mähösen opinnäytetyöhön ”Jo asukkaan hymy on työvoitto” : lääkkeettömien menetelmien käytön vaikutus hoitajien työtyytyväisyyteen ja työn imuun. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeen kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin monimenetelmällisesti määrällisin ja laadullisin menetelmin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin hoitajilta kyselylomakkein ja esihenkilöiltä teemahaastatteluin. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS for Windows -ohjelmistolla ja laadullinen aineisto aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Käsittelen tässä blogitekstissä opinnäytetyömme ensimmäistä tutkimuskysymystä, joka koskee lääkkeettömien menetelmien käytön vaikutusta hoitajien työtyytyväisyyteen ja työn imuun. Termit tutuiksi Lääkkeettömät menetelmät ovat psykososiaalisia hoidollisia lähestymistapoja sekä vuorovaikutukseen ja ympäristöön vaikuttamista (Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2023). Lääkkeettömiä menetelmiä voidaan toteuttaa muun muassa läsnäolon, musiikin, liikunnan, muistelun ja aistien stimuloinnin keinoin (Gillis ym. 2024; Hoitotyön tutkimussäätiö 2019). Työhyvinvointi puolestaan on kokonaisvaltainen ilmiö, joka syntyy yksilön, työn ja organisaation vuorovaikutuksesta (Manka 2023: 91–108). Työtyytyväisyys on työntekijän subjektiivinen kokemus siitä, kuinka hän suhtautuu työhönsä ja sen eri osa-alueisiin (Spector 2022). Työn imu taas on positiivinen tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen (Manka 2023: 100–101). Hoitajat ovat kokeneet lääkkeettömien menetelmien hyödyntämisen lisänneen työn mielekkyyttä, mielenkiintoa työtä kohtaan ja tuottaneen heille iloa. (Humala ym. 2023; Soini ym. 2024). Lääkkeettömien menetelmien käytöllä on koettu olevan myös työnkuormitusta ja stressiä vähentävä vaikutus (Isaac ym. 2021; Humala ym. 2023). Opinnäytetyön antia Opinnäytetyön kyselyyn osallistuneet hoitajat (n=14) kokivat lääkkeettömien menetelmien käytön olevan helppoa ja niiden olevan osa hoitotyön arkea. Suurin osa hoitajista kertoi käyttävänsä lääkkeettömiä menetelmiä päivittäin. Suurin osa hoitajista koki lääkkeettömien menetelmien käytön lisääntyneen vähän Lempeä hoiva -hankkeen aikana. Esihenkilöt (n=5) kuvailivat, ettei kyseessä ole niinkään uusi toimintatapa, mutta hankkeen aikana lääkkeettömiä menetelmiä on opittu havaitsemaan ja sanoittamaan paremmin. Hoitajat kuvasivat asukkaan rauhoittumisen ja hyvinvoinnin lisäävän hoitajien omaa työtyytyväisyyttä ja työn imua. Lääkkeettömien menetelmien käytön koettiin myös lisäävän hoitotyön sujuvuutta tehden hoitotilanteista mielekkäämpiä. Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset tukevat tätä kokemusta. Kaikki hoitajat eivät kuitenkaan tunnistaneet lääkkeettömien menetelmien käytön vaikuttavan heidän työtyytyväisyyteensä tai työn imuun. Esihenkilöt puolestaan kuvailivat, että asukastilanteissa lääkkeettömien menetelmien käytöstä saadut onnistumisen kokemukset ja niiden jakaminen lisäsivät hoitajien työhyvinvointia. Määrällisessä aineistossa oli havaittavissa vahva korrelaatio työn imun ja lääkkeettömien menetelmien välillä. Tämä ei kuitenkaan selitä syy-seuraussuhdetta, ja jatkotutkimus aiheeseen olisi kiinnostava, koska aiemmat tutkimukset ja opinnäytetyömme osoittaa lääkkeettömien menetelmien käytöllä olevan vaikutusta hoitajien työhyvinvointiin. Katse tulevaisuuteen Hoivakodeissa hoivan tulisi painottua läsnäoloon ja asukkaan arjen tukemiseen. Lääkkeettömien menetelmien käyttöön vaikuttavat muun muassa hoitajan omat ominaisuudet, työyhteisön ja esihenkilön tuki sekä yhteiskunnalliset tekijät. Voit tutustua tarkemmin lääkkeettömien menetelmien käyttöön vaikuttaviin tekijöihin opinnäytetyöhömme perustuvassa blogisarjan toisessa osassa. Monet yhteiskunnalliset tekijät heikentävät tällä hetkellä hoitajien mahdollisuuksia ja voimavaroja toteuttaa eettistä tarkastelua kestävää hoitotyötä. On tärkeää nostaa esille, millaisia vaikutuksia laadukkaasti toteutetulla hoitotyöllä on asukkaiden hyvinvoinnin lisäksi hoitajien hyvinvointiin. Kuten eräs esihenkilö totesi: Ei se sillä tavalla vaadi kauheana budjetointia ja tämmöistä, että se on vaan mun mielestä sellainen asenne, miten suhtaudutaan siihen ihmiseen tai miten kohtaa ihmistä. Tämä asenne ei ole ainoastaan asukkaita hoitavan hoitajan tehtävä, vaan se on myös esihenkilöiden ja päättäjien tehtävä. Isommassa mittakaavassa tämä vaatii budjetointia, jos haluamme varmistaa, että hoitajilla on tulevaisuudessa kohtuullinen mahdollisuus toteuttaa laadukasta hoitotyötä. Tämä vaatii rohkeaa asennetta päättäjiltä, toimivia rakenteita ja selkeää johtamista. Tutustu opinnäytetyöhön TheseuksessaLue lisää Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeesta Kirjoittaja Jonna Mähönen (entinen Wallius) on sairaanhoitaja ja fysioterapeutti, ikääntyneiden palvelujen kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -tutkinnon opiskelija, joka toivoo, että ikääntyneiden palveluyksiköissä olisi tulevaisuudessakin mahdollisuus istahtaa asukkaan seuraksi kahville ja tuoda hänen päiviinsä enemmän elämää eikä vain lisää päiviä elämään. Lähteet: Gillis, Katrin & van Diermen, Linda & Lips, Dirk & Lahaye, Hilde & De Witte, Marianne & Van Wiele, Leen & Roelant, Ella & Hockley, Jo & Van Bogaert, Peter 2024. The impact of need-based care on formal caregivers´ wellbeing in nursing homes: A cluster randomized controlled trial. International Journal of Nursing Studies 150. Hoitotyön tutkimussäätiö 2019. Hotus-hoitosuositus®: Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. Työryhmä: Parisod, Heidi & Haapala, Olli & Koskenniemi, Jaana & Okkonen, Elia & Saarnio, Reetta & Tuomikoski, Annukka. Hoitotyön tutkimussäätiö. www.hotus.fi/hoitosuositukset Viitattu 27.2.2026 Humala, Iiris & Lahtinen, Anna & Soini, Sanna & Eerola, Anu-Riikka & Bethell, Satu. 2023. Lupa tehdä luovasti: hoitajien ja esihenkilöiden kokemukset luovan toiminnan ilmenemismuodoista, käytöstä ja vaikutuksista hoivakodeissa. Gerontologia 37 (3). 215–228. Isaac, Vivian & Kuot, Abraham & Hamiduzzaman, Mohammad & Strivens, Edward & Greenhill, Jennene 2021. The outcomes of a person-centered, non-pharmacological intervention in redusing agitation in residents with dementia in Australian rural nursing homes. BMC Geriatrics 21 (193). Manka, Marja-Liisa & Manka, Marjut 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2023. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi50044 Viitattu 27.2.2026 Soini, Sanna & Honkonen, Anniina & Hand, Carita & Ylikahri, Kati & Tiilikallio, Piia 2024. Lääkkeettömien menetelmien käyttö osana asukaslähtöistä toimintaa hoivakodeissa. Gerontologia 38 (4). 321–334. Spector, Paul E. 2022. Job satisfaction: from Assessment to Intervention. New York: Routledge.
Yhteisöllisyyttä, luovuutta ja avoimuutta – Yhteinen alku lempeään hoivaan
Kuvittele, että voisimme parantaa muistisairaiden elämänlaatua ilman lääkkeitä. Hoito olisi lempeää, ihmistä arvostavaa ja hoitajan omaa luovuutta tukevaa. Työpaikka olisi haluttu ja sinne hakeutuisivat muistisairaiden hoidosta kiinnostuneet, parhaat hoitajat, jotka haluaisivat tehdä paikasta mahdollisimman hyvän kaikille. Voisiko tämä olla aidosti mahdollista? Lääkkeettömät menetelmät ovat psykososiaalisia, psykofyysisiä ja muita lääkkeettömiä menetelmiä ja tukimuotoja, joita voidaan hyödyntää hoitotyössä osana muistisairaan hoitoa (Hotus-hoitosuositus 2019). Niitä käytetään monesti tilanteissa, joissa pyritään tunnistamaan käytösoireita laukaisevia tekijöitä tai halutaan muokata ympäristöä ja tukea muistisairasta niin, että hän pystyy elämään omannäköistä elämää ja toimimaan arjessa mahdollisimman pitkään itsenäisesti (Muistiliitto). Lääkkeettömiä hoitomenetelmiä käytetään muistisairaiden ihmisten hoidossa mutta niiden arvoa ja merkitystä ei välttämättä tunnisteta. Muistisairaudet Käypä hoito -suosituksessa (Duodecim 2023) esitetään omaisten ja hoitavien henkilöiden tukemista, koulutusta ja ohjausta lääkkeettömiin menetelmiin. Myös Hotuksen hoitosuosituksessa (Hotus-hoitosuositus 2019) tuodaan esille työntekijöiden koulutuksen, osaamisen sekä osaamisen päivittämisen ja täydentämisen merkitys laadukkaan ja potilasturvallisen hoitotyön toteutumiseen. Käytösoireisten asiakkaiden kohtaaminen hoitotyössä kehittämishankkeessa (2015–2016, rahoittaja Työsuojelurahasto) tuotettiin tietoa siitä, että lääkkeettömät menetelmät voivat parantavat muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja vähentää hoitajien työn henkistä kuormittavuutta ja lisätä työtyytyväisyyttä. Perusteet lääkkeettömien menetelmien käytölle ovat siis vahvasti olemassa. Ulkopuolisen rahoituksen turvin (AKKE) alkoi Lempeä hoiva -hanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa lääkkeettömiin menetelmiin liittyvää osaamista ja käyttöönottoa neljässä hoivakodissa Vantaan ja Keravan sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla ja yksityisen palveluntuottajan hoivakodissa Vantaalla. Osallisuutta ja luovuutta tukevat aloitustilaisuudet Toiminnan alkaessa järjestimme kaikissa hoivakodeissa yhteisen aloitustilaisuuden. Halusimme lisätä avoimella viestinnällä hankkeen läpinäkyvyyttä ja sitoutumista hankkeen tavoitteiden eteenpäin viemiseen. Samalla välitimme tietoa kaikille henkilöille, jotka jollain tavalla voivat hyötyä hankkeesta. Ennen kaikkea halusimme saattaa henkilökunnan, hoivakotien asukkaat ja heidän läheisensä yhteen yhdessä pohtimaan ja keskustelemaan lempeästä hoivasta ja lääkkeettömistä menetelmistä. Aloitustilaisuudet suunniteltiin niin, että ne edistivät yhteisöllisyyttä, luovaa ajattelua ja lempeän hoivan ideologiaa. Ohjelma suunniteltiin lempeän vuorovaikutteiseksi niin, että kaikilla oli mahdollisuus osallistua keskusteluun ja tilaisuuden kulkuun omina itsenään roolistaan tai työtehtävästään riippumatta. Aloitustilaisuuksien ympäristö luotiin rauhoittavaksi epäsuoran valon ja musiikin avulla. Pienten kellojen soitto johdatti teemasta toiseen. Tilaisuudessa haluttiin rohkaista luovuuteen mikä näkyi myös fasilitoijien asuissa. Tärkeän lisän asian äärelle pysähtymiseen toivat tarjolla olevat pienet herkut. Tilaisuuksissa oli kolme osallistavaa osuutta, joihin ideoitiin innostavia menetelmiä. Ensin osallistujat saivat pohtia, mistä tekijöistä lempeä hoiva heidän mielestään muodostuu. Nämä asiat kirjattiin pilven muotoisille lapuille, jotka kiinnitettiin oksaan ja joka jäi hoivakoteihin muistoksi. Alla olevaan kuvaan on koottu näitä esiin nostettuja lempeän hoivan tekijöitä. Lempeän hoivan tekijöitä (Anniina Honkonen 2024). Seuraavaksi ilmaistiin oma mielipide liittyen lempeän hoivan väittämiin äänestämällä värilapuin. Väittämissä pohdittiin seuraavia asioita: Lempeän hoivan toteuttaminen vaatii lisää resursseja Lempeää hoivaa on vaikea toteuttaa Arvostava kohtaaminen on lempeän hoivan ydin Lempeä hoiva vaatii erityisosaamista Lempeä hoiva koskettaa myös omaisia Luovia menetelmiä voivat hyödyntää vain luovan alan ammattilaiset. Lopuksi tunnistettiin bingoa pelaamalla, minkälaisia lääkkeettömiä menetelmiä hoivayksiköissä on jo käytössä ja mitä seuraavaksi voisi kokeilla. Ihmiset osallistuivat innokkaasti työskentelyyn ja menetelmät virittivät hyvin aiheeseen liittyvään keskusteluun. Lopputulemana lisää ymmärrystä ja orastavaa innostusta Tilaisuuksien jälkeen olimme uteliaita kuulemaan osallistujien palautetta lempeästä hoivasta ja lääkkeettömistä menetelmistä mutta myös tilaisuuden ilmapiiristä, ohjelmasta ja tunnelmasta. Palaute oli kannustavaa. Omaiset antoivat kiittävää palautetta ja näkivät asian tärkeänä. He toivoivat lisää tilaisuuksia, jossa he voisivat kertoa toiveistaan, huolistaan ja tuoda esille kehittämisehdotuksia. Muistisairaat asukkaat tuntuivat olevan myös mielellään mukana. Monelle mahdollisuus osallistua oli selvästi merkityksellistä mutta joillekin suuri ihmismäärä, ja tilanteiden nopea eteneminen aiheuttivat selvästi kuormitusta eikä kaikkien keskittymiskyky riittänyt olemana paikalla koko tilaisuuden ajan. Yllättäen osa henkilökuntaan kuuluvista koki luovien menetelmien käytön hieman vieraana tai hämmentävänä. Ehkäpä hoivakodeissa ei ole riittävän usein mahdollista järjestää tapahtumia, joissa heittäydytään mielikuviin ja osallistutaan yhdessä tekemiseen. Hankkeen aloitustapahtumat ovat tehneet lempeän hoivan ja lääkkeettömien menetelmien hyödyntämisen näkyvämmäksi hoivakodeissa. Tällaiset tapahtumat eivät ainoastaan lisää ymmärrystä hankkeen tavoitteista, vaan myös vahvistavat yhteisöllisyyttä ja luovaa ajattelua. Laaja tiedottaminen, osallistava ohjelma ja avoin keskusteluilmapiiri ovat luoneet vahvan perustan lempeän hoivan tavoitteiden edistämiselle. Lempeä Hoiva ei ole vain hankkeen nimi, vaan se on asenne ja lähestymistapa, joka ohjaa jokapäiväisessä työssä. Lempeällä otteella voidaan vaikuttaa positiivisesti jokaisen asukkaan elämään ja luoda hoivakoteihin ilmapiiri, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi ja kuulluksi. Kirjoittajat Carita Hand, terveysalan lehtori, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Anniina Honkonen, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö Lempeä hoiva -hanke, Laurea AMK. Marja Immonen, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Johanna Kauranen, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Sanna Soini, hoitotyön lehtori, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Laurea AMK. Piia Tiilikallio, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö Lempeä hoiva -hanke, Laurea AMK . Kati Ylikahri, terveysalan lehtori, asiantuntija, Lempeä hoiva -hanke, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Lähteet Duodecim 2023. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus. Viitattu 19.4.2024. Muistisairaudet (kaypahoito.fi) Hotus-hoitosuositus 2019. Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen - Lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä Parisod H., Haapala O., Okkonen E., Saarnio R. & Tuomikoski A. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Viitattu 19.4.2024. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/12/hoitosuositus-muistisairaat.pdf Käytösoireisten asiakkaiden kohtaaminen hoitotyössä kehittämishanke (2015-2016). Dementiakoti Villa Tapiola Oy. Rahoittaja Työsuojelurahasto. Viitattu 17.4.2024. https://oma.tsr.fi/api/projects/ebfe04ad-f7ad-4bf1-9732-72ade95bdb8a/attachment/9261189e-367e-47b2-871b-e7434628278e Muistiliitto. Lääkkeetön hoito. Viitattu 14.4.2024. Lääkkeetön hoito :: Muistiliitto
Luovat menetelmät hoivakodin arjessa – Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
Luovilla menetelmillä (musiikki, kuva, draama, digitaalinen verkko-ohjaus) pyritään syrjäytymisen ehkäisemisen lisäksi lisäämään hoivakotien asukkaiden hyvinvointia, turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä ylläpitämään tulevaisuuden uskoa. Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä - hankkeen (05/2021–03/2023) tavoitteena on ollut myös lisätä usein ylikuormittuneen hoitohenkilökunnan hyvinvointia ja työviihtyvyyttä. Työviihtyvyyden lisääntymisellä toivotaan olevan positiivinen vaikutus hoivahenkilökunnan työmotivaatioon, työssä pysymiseen ja viihtymiseen. Luovien menetelmien hyödyntäminen hoivakodeissa lisää hoitajien työtyytyväisyyttä Luovien menetelmien käyttäminen hoivakotiympäristössä on perusteltua hoitajien näkökulmasta käsin. Tutkimusten mukaan hoitajat suhtautuvat pääsääntöisesti positiivisesti luovien menetelmien käyttöön hoidon tukena. (Broome 2017.) Luovien menetelmien hyödyntäminen omassa työssä lisää hoitajien tyytyväisyyttä työhönsä, parantaa työilmapiiriä sekä luo tunnetta omasta työstä nauttimisesta (Robertson & McCall 2018). Lisäksi hoitajat ovat tuoneet esille, että yhteinen luova tekeminen lisää heidän kiinnostustaan asukasta sekä tämän elämänhistoriaa kohtaan. Tämä puolestaan syventää hoitajan ja asukkaan välistä hoitosuhdetta sekä parantaa asukkaan hoidon laatua. (Broome 2017.) Hoitajien tyytyväisyyden työhön voidaan olettaa lisääntyvän, koska asukkaita miellyttävät kulttuurikokemukset vaikuttavat positiivisesti muun muassa asukkaiden kivun kokemukseen, jolloin asukkaat voivat paremmin. Asukkaiden tyytyväisyys lisää myös hoitajien tyytyväisyyttä. (Koponen ym. 2018.) Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä - hankkeen alkaessa Seniorisäätiön hoivakotien työntekijöitä kysyttiin alkukartoituskyselyllä tietoja siitä, kuinka paljon, ja minkälaista luovaa toimintaa työntekijät käyttävät hoiva- ja hoitotyössään. Vastausten mukaan 43 % hoivakotien työntekijöistä käyttää työssään luovia menetelmiä viikoittain, päivittäin luovia menetelmiä käyttäviä työntekijöitä oli lähes 10 % ja kuukausittain 14 % vastaajista. Noin joka viides kyselyyn vastannut hoivakodin työntekijä käytti luovia menetelmiä 1–3 kertaa vuodessa. Kävimme hankkeen aikana myös haastattelemassa kahta Seniorisäätiön Mariankodin hoitajaa ja kysyimme heiltä heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan luovan toiminnan ilmenemisestä hoivakodissa sekä miten he näkevät luovan toiminnan vaikuttavan hoivakodin asukkaisiin. Vaikka hoivakodin arjessa aikaa luovuudelle jää toisinaan liian vähän, kokevat hoitajat luovuuden tärkeänä. Luovuus tuo vaihtelua päiviin, vaikuttaen näin positiivisesti sekä hoitajien työssä jaksamiseen että asukkaiden arkeen. Kun hoitajat näkevät, että asukkaat viihtyvät ja voivat hyvin, lisääntyy hoitajien hyvä mieli ja työssä viihtyminen. Hoitajat kertoivat luovuuden lisäävän myös hoivakodin kodinomaisuutta. Luovia menetelmiä hyödynnetään monipuolisesti - musiikki suosituin menetelmä Sekä alkukartoituksen tulokset että hoitajien haastattelu osoittivat, että suosituin hoivakodeissa käytetty luovan toiminnan muoto on musiikki, kuten musiikin kuuntelu, kehorytmit, laulaminen, soittaminen ja levyraati, jota 71 % kyselyyn vastanneista hoivakotien työntekijöistä käytti työssään. Toiseksi suosituin luovan toiminnan muoto oli sanallinen ilmaisu, esimerkiksi runot, tarinat, muistelu ja lukeminen (57 %). Kolmanneksi suosituimpia olivat erilaiset pelit ja leikit välineillä (52 %), esimerkiksi muistipelit, ja neljänneksi suosituimpia liike ja liikkuminen, kuten tuolitanssi tai vapaa liike musiikin mukaan (48 %). Noin neljännes hoivakotien työntekijöistä mainitsi hyödyntäneensä työssään kulttuuritapahtumissa, kuten konserteissa tai taidenäyttelyissä käymistä (29 %) sekä käyttäneensä muistelua luovia menetelmiä hyödyntäen (24 %). Käsin tekemistä, esimerkiksi neulomista, virkkaamista, ompelua, nikkarointia, kivi- ja metallitöitä, puutöitä ja askartelua, käytti työssään 14 % vastaajista. Sen sijaan draamaa ja teatterilähtöisiä luovia menetelmiä, tai tanssia ja laulua sekä osallistumista etätapahtumiin käytetään huomattavasti vähemmän. Luovuus tuo lisäarvoa hoitajien ja asukkaiden yhteiseen arkeen Hoivakodin hoitajat kokevat, että luova toiminta hoitomuotona auttaa päivän kulussa ja tukee sekä asukkaita että hoitajia. Esimerkkinä tästä on hoitolaulujen käyttäminen suihkutilanteessa asukkaan rauhoittamiseksi. Joskus myös muun muassa runoilla asukasta voidaan auttaa ylös sängystä tai tuolista. Haastateltavat hoitajat kertoivat, että luovuus on hoivakodin arjessa sallittua ja hyväksyttävää ja jokainen saa käyttää luovuutta omalla tavallaan. Hoitajille luovuus hoitotyössä on taidelähtöisten menetelmien lisäksi myös muun muassa leivontaa, hemmottelua, keskustelua ja yhdessä oloa. Ulkopuoliset luovat toimijat, jotka tuovat muun muassa konsertteja tai taidetta hoivakotiin, nähdään tärkeänä. Tämä tuo mielekkyyttä asukkaiden lisäksi myös hoitajille: ”Silloin voin irrottautua perustyöstä ja nauttia elämyksestä tai toiminnasta yhdessä asukkaiden kanssa.” Luovien menetelmien käyttäminen asiakastyössä tuokin selvästi työhyvinvointia hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Alkukartoitukseen osallistuneet vastaajat korostivat, että luovien menetelmien käyttöön liittyy positiivisia tunteita ja kokemuksia, ja että siitä on toisinaan erittäin paljon hyötyä, kun osaa käyttää luovuutta työssään. Hyvät vaikutukset näkyvät siinä, että yhteishenki lisääntyy ja mieliala kohenee. Mielestäni on jokaisen ihmisen perusoikeus saada ja kokea luovuutta ja kulttuuritoimintaa koko elämänkaarensa ajan. Se on mielestäni se tapa, jolla katson myös työtäni, eli se on työni ydin ja se tuntuu hienolta, kun löytyy uusia keinoja ja tapoja, joilla asiakkaat voivat ilmaista itseään tai kokea päivittäistä arkea ja juhlaa, eräs vastaajista kertoo. Blogikirjoitus liittyy ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä hankkeen ”Elossa! vanhustyön luovemmat kasvot” - podcastsarjan kuudenteen jaksoon, joka on julkaistu 11.11.2022. Yhdeksän jakson podcastsarjassa keskustellaan laajasti hoivakotien ja luovien alojen yhteistyön mahdollisuuksista. Jaksot ovat kuunneltavissa: Spotify: https://open.spotify.com/show/4rLoGOvCdNVLmfM3NWr9yW SoundCloud: https://soundcloud.com/laurea-ammattikorkeakoulu Kirjoittajat: Anu-Riikka Eerola Vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektikoordinaattori, ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke Mia Rosenström Vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektityöntekijä, ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hanke Lähteet: Broome, E., Denning, T., Shneider, J. & Brooker, D. (2017). Care staff and the creative arts: exploring the context of involving care personnel in arts interventions. International Psychogeriatrics, 29(12), 1979–1991. Koponen, T., Honkasalo, M-L. & Rautava, P. (2018). Cultural plan model: integrating cultural and creative activities into care units for the elderly. Arts & Health 10(1), 65–71. Robertson, J. M. & McCall, V. (2018). Facilitating creativity in dementia care: the co-construction of arts-based engagement. Ageing & Society 40, 1155–1174.
Draamasta iloa hoivakotien arkeen
Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hankkeen tutkimus- ja kehitystyön tulokset osoittavat, että luovalla toiminnalla, kuten musiikilla, kuvataiteella ja draamalla, on positiivista vaikutusta hoivakotien asukkaiden arkeen. Hankkeessa toteutetun tutkimuksen mukaan yli 50 prosenttia hoivakotien työntekijöistä käyttää työssään luovia menetelmiä päivittäin tai viikoittain. Luovan alan ja hoivakotien elvyttäminen yhteiskehittämällä on Elossa!-hankkeen keskeinen tavoite. Luovan toiminnan hyötyjä muistisairaalle ovat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen, levottomuuden vähentyminen ja mielialan kohentuminen (Mönkäre 2019). Luovalla toiminnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muistisairaiden elämänlaatuun (Noice ym. 2014) ja sekä muistisairaiden että hoitohenkilökunnan oppimiseen ja osallisuuteen (Robertson ym. 2020). Elossa! -hankkeen tutkimus- ja kehityspolkua hyödyntäen, tämä artikkeli tarjoaa näkemystä siihen, minkälainen tekeminen tukee näiden tavoitteiden saavuttamista käytännössä ja mitä täytyy tapahtua luovien toimijoiden, hoivakotien, asukkaiden ja korkeakoulujen rajapinnassa, jotta saadaan aikaan innostavia ja kaikkia toimijoita tukevia asioita. Elossa! -hankkeen kontekstissa tämä rakentuu niistä kokemuksista, jotka liittyvät luoviin työpajoihin ja luovien toimijoiden sparrauksiin. Luovien alojen toimijat (draama, kuvataide ja musiikki) suunnittelevat ja toteuttavat työpajoja Helsingin seniorisäätiön asukkaille sekä henkilökunnalle. Pajojen tavoitteena on antaa luoville toimijoille kokemusta ikääntyneiden kanssa toimimisesta, ikääntyneille mahdollisuus osallistua luovaan toimintaan ja henkilökunnalle kurkistuksen erilaisiin luoviin menetelmiin. Palaute on yhteiskehittämisen tärkeä osa Luovat kokeilut hoivakodeissa käynnistyivät draaman työpajoilla. Työpajoissa keskeisinä menestystekijöinä ovat olleet vetäjien, hoitajien ja asukkaiden kyky heittäytyä tilanteeseen ja luoda sellainen tunnelma, joka tuo iloa yhteisiin hetkiin ja yhteiseen tekemiseen. Kyky pysähtyä ja antaa tilaa erilaisille kokemuksille – naurulle ja kyynelille – tukevat kaikkia osallistujia, auttavat käsittelemään omia tunteita. Hyvä valmistautuminen on tärkeä onnistumisen kriteeri – ja niin on myös kyky joustaa itse tilanteessa. Hyvällä suunnittelulla ja tilanteiden edellyttämällä joustavuudella pajatyöskentelystä hyötyvät kaikki osapuolet. Elossa! -kokeilujen havainnot tukevat tutkittua tietoa, jonka mukaan luovan toiminnan kautta asukkaille tarjoutuu mahdollisuus tarkastella tunteitaan ja kokemuksiaan, ja hoitajille avautuu uusi tapa oppia tuntemaan asukkaat (Mönkäre 2019). Työpajojen aikana hankkeen toimijat havainnoivat asiakkaiden sekä hoitajien reaktioita ja osallistumista työpajoihin. Työpajojen jälkeen kysytään myös osallistujapalautetta pajaan osallistuneilta hoitajilta. Lisäksi luovat toimijat kirjoittavat pajojen suunnittelun ja toteutuksen aikana reflektiopäiväkirjaa annettujen kysymysten pohjalta. Havaintojen, palautteiden ja reflektiopäiväkirjojen avulla pyritään kartoittamaan laaja-alaisesti ja huomioimaan eri toimijoiden kokemuksia pajoista. Näitä kokemuksia hyödynnetään ja siirretään luovien toimijoiden liiketoimintaideoiden kehittelyyn ja siihen liittyviin sparrauksiin. Tällä tavoin mahdollistetaan yhteiskehittäminen, reflektio ja iteroiva lähestymistapa luovan toiminnan toteuttamiselle hoivakodeissa. Koulutuksella ja sparrauksilla luodaan luoville toimijoille valmiuksia muistisairaan asiakkaan kohtaamiseen Muistisairaiden ryhmänohjauksessa ohjaajan rooli on tärkeä turvallisen ilmapiirin luomisessa, arvostavassa kohtaamisessa ja osallistujien oman tekemisen luottamisen tukemisessa (Mönkäre 2019). Ennen työpajojen toteutumista hankkeen toimijat järjestivät luoville toimijoille muistisairauksiin ja muistisairaan asukkaan kohtaamiseen liittyvän koulutuksen. Koulutuksessa käytiin läpi yleisimpiä muistisairauksia ja niihin liittyviä oireita sekä keskusteltiin mahdollisista tilanteista tulevissa työpajoissa, joissa asukkaiden muistisairaudet voivat tulla esille ja miten muistisairaudet tulisi huomioida työpajojen suunnittelussa. Luovien toimijoiden toiveesta koulutusta jatketaan vielä toisella tapaamiskerralla, jolloin on tarkoitus perehtyä vielä syvällisemmin siihen, miten työpajoissa mahdollistetaan muistisairaiden asukkaiden voimavarojen esille tuominen kohtaamisen keinoin. Luoville toimijoille suunnatut sparraukset tarjoavat näkemystä parempaan asiakasymmärrykseen sekä työkaluja omaan luovan konseptin suunnitteluun ja hiomiseen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä kehitystyö on alkanut sillä, että pohdinnassa ovat olleet erilaiset mahdolliset asiakasprofiilit. Sparraustyöpajoissa työskennellään asiakkaan ymmärtämisen parissa, ja luovat toimijat ovat päässeet yhdessä miettimään kenelle he mahdollisesti tulevaisuudessa tulisivat omia palveluitaan tarjoamaan ja millaisia palveluita asiakkaat haluaisivat hankkia. Luovat toimijat saivat lisäksi “kotitehtäväkseen” haastatella tai muutoin kartoittaa mahdollisten tulevien palvelua ostavien tahojen toiveita, ajatuksia sekä reunaehtoja. Näiden tietojen avulla asiakasymmärrystä tullaan syventämään sparrauksen jatkuessa. Hoivakotien asukkaiden myönteiset elämykset syntyvät yhteiskehittämisen ja -tekemisen kautta, jolloin kaikilla osallistujilla on keskeinen rooli luovan toiminnan onnistumisessa hoivakotiympäristössä. Yhteinen onnistumisen polku on luonteeltaan iteroiva: siinä opitaan kokemuksista, sopeudutaan joustavasti erilaisiin tilanteisiin. Asiakasymmärrys, avoin mieli ja positiivinen asenne ovat keskeisiä menestystekijöitä asukkaiden, hoitajien ja luovien toimijoiden kohtaamisissa. Lähteitä: Mönkäre, R. 2019: Luova toiminta ja sen merkitys muistisairaan toimintakyvylle (Duodecim, Terveysportti: Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt) Noice T. ym. 2014: Participatory arts for older adults: a review of benefits and challenges. The Gerontologist 2014-10, Vol.54 (5), p.741-753 Robertson J. ym. 2020: Facilitating creativity in dementia care: the co-construction of arts-based engagement. Ageing and Society; Cambridge Vol. 40, Iss. 6, (Jun 2020): 1155-1174 Seuraa meitä somessa: LinkedIn: Elossa-hanke Instagram: elossahanke Kirjoittajat: Sanna Soini, Elossa!-hankkeen projektipäällikkö, hoitotyön lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Sonja Kukkonen, sosiaalialan lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Anna Nikina-Ruohonen, tutkija, yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Mia Rosenström, vanhustyön lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
Toukokuussa 2021 käynnistyneen 3AMK:n Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hankkeen tavoitteena on elävöittää hoivakotien elämää tuomalla luovat menetelmät osaksi asukkaiden ja työntekijöiden arkea. Hankkeen sydämen sykkiessä jo kohti syksyä, kerromme tässä blogitekstissä kuulumisia hankkeen alkutaipaleesta. Luovat toiminnot osaksi hoivakotien arkea Jotta luovien toimintojen tuoma ilo ja arvo tulisivat näkyviksi, niiden paikan ymmärtäminen hoivakotiympäristössä on keskeistä. Hoivakotien asukkaat tarvitsevat taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä elämyksiä ja kokemuksia tuottamaan merkityksellisiä hetkiä heidän arkeensa ja vahvistamaan heidän toimijuuttaan. Hoivakodissa asuvien ikäihmisten kulttuuri- ja taidemieltymysten tunteminen on avainasemassa, kun lähdetään miettimään luovan toiminnan järjestämistä (Rinne 2019). Kesän aikana Elossa!-hanke on edennyt Helsingin Seniorisäätiön henkilökunnan sekä hoivakotien työntekijöiden parissa toteutetun alkukartoituksen siivittämänä. Ammattikorkeakoulujen yhteistyönä toteutetussa alkukartoituksessa selvitettiin hankkeeseen osallistuvien hoivakotien työntekijöiden ajatuksia ja toimintatapoja liittyen luovien menetelmien käyttöön hoivakotien arjessa. Kyselyllä ja haastattelulla kartoitettiin sekä toiminnan muotoja ja vaikutuksia että työntekijöiden odotuksia hankkeelle. Luovat menetelmät tukevat toimintakykyä ja merkityksellisyyden kokemusta Alkukartoituksen laadullisessa tutkimuksen osuudessa haastateltiin hoivakotien johtoa ja hoitajia. Elossa!-hankkeen edetessä alkukartoituksen tuloksia hyödynnetään hoivakodeille järjestettävien luovien työpajojen sisältöjen ja toteutustapojen suunnittelussa sekä luovan alan toimijoiden ryhmäsparrauksissa ja toimijakohtaisessa coachauksessa. Alkukartoituksen tulokset julkistetaan hankkeen aloitustyöpajassa syyskuussa hankkeen toimijoille sekä kohdeorganisaation edustajille. Alkukartoituksen tuloksista nousi esille, että hoitajat ovat motivoituneita käyttämään työssään luovia menetelmiä ja lisäksi huomaavat niiden käytön vaikuttavan positiivisesti asiakkaiden toimintakykyyn sekä mielialaan. Luovien menetelmien koetaan myös lisäävän hoitajan työssä jaksamista sekä oman työn merkityksellisyyden kokemusta. Hoitajat kaipaavat opastusta luovien menetelmien käyttöön päivittäisessä työssään sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä luovien menetelmien toteuttamisessa. Esimiehiltä ja organisaatiolta kaivattiin myös tukea, kannustusta sekä välineitä luovien menetelmien toteuttamiseen päivittäisessä työssä. Syksy saapuu – hankkeessa tapahtuu! Elossa!-matkaan on valittu vahva osaajajoukko luovia toimijoita, jotka edustavat draaman, kuvataiteen ja musiikin taiteenaloja. Luoville toimijoille Elossa!-hanke on mahdollisuus kehittää ja pilotoida uusia liiketoimintamalleja vanhustyöhön suuntautuen. Koko porukan kesken olemme jo kertaalleen tavanneet: syyskuun alussa ensimmäinen yhteinen tapaaminen Elossa!-projektitiimin ja luovien toimijoiden kesken oli lämminhenkinen ja innostava avaus hankkeemme konkreettiselle toteutukselle. Syksyn edetessä hankkeessa puhaltavat luovat tuulet saavuttavat ensimmäisenä draaman näyttämön, kun Voimavarat ja toimijuus draaman keinoin- työpajat käynnistyvät hoivakodeille loka–marraskuussa. Elossa!-teknologiatyöpaja tarjoilee marraskuussa puolestaan eväitä sosiokulttuurisesta innostamisesta digitaalisin keinoin. Marraskuussa käynnistyy myös Haaga-Helian vetovastuulla oleva luovien toimijoiden yrityssparraus, joka huipentuu huhtikuussa 2022 kick off- ja matchmaking-tilaisuuteen. Työpajojen yhteydessä myös opiskelijayhteistyö pyörähtää hankkeessa käyntiin. Kaiken tämän rinnalla Elossa!-hankkeen projektitiimi jatkaa suunnittelu- ja toteutustyötään luovien alojen toimijoiden ja hoivakotien yhteen tuomisessa – aina maaliskuulle 2023 asti. Kirjoittajat Sonja Kukkonen, sosiaalialan lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Anna Nikina-Ruohonen, tutkija, yrittäjyys ja liiketoiminnan edistäminen, Haaga-Helia Mia Rosenström, vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Sanna Soini, Elossa!-hankkeen projektipäällikkö, hoitotyön lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Seuraa meitä somessa! LinkedIn: Elossa -hanke Instagram: @elossahanke Lähde Rinne, Virve 2019: Taiteen ja kulttuurin hyödyntäminen osana iäkkään aktiivista arkea. Teoksessa: Hyvä vanhuus -menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen (Jenni Kulmala toim.). PS-kustannus.
Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.
Tuula Mikkola päätoimittaja
VTT, yliopettaja
tuula.mikkola@metropolia.fi
puh. 040 057 8279
Hilla Niemi
koulutussuunnittelija
hilla.niemi@metropolia.fi
puh. 050 567 8049
Marianne Roivas
FT, suomen kielen ja viestinnän lehtori
marianne.roivas@metropolia.fi
puh. 040 714 5153
asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt itsemääräämisoikeus iäkkäät kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen lempeä hoiva monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus monikulttuurisuus motivaatio muistisairaus musiikki omaishoito osallisuus palveluasuminen RAI-arviointi saavutettavuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vaikuttavuus vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittäminen yksilöllisyys yksinäisyys