Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hankkeen tutkimus- ja kehitystyön tulokset osoittavat, että luovalla toiminnalla, kuten musiikilla, kuvataiteella ja draamalla, on positiivista vaikutusta hoivakotien asukkaiden arkeen. Hankkeessa toteutetun tutkimuksen mukaan yli 50 prosenttia hoivakotien työntekijöistä käyttää työssään luovia menetelmiä päivittäin tai viikoittain.
Luovan alan ja hoivakotien elvyttäminen yhteiskehittämällä on Elossa!-hankkeen keskeinen tavoite. Luovan toiminnan hyötyjä muistisairaalle ovat mm. sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen, levottomuuden vähentyminen ja mielialan kohentuminen (Mönkäre 2019). Luovalla toiminnalla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muistisairaiden elämänlaatuun (Noice ym. 2014) ja sekä muistisairaiden että hoitohenkilökunnan oppimiseen ja osallisuuteen (Robertson ym. 2020).
Elossa! -hankkeen tutkimus- ja kehityspolkua hyödyntäen, tämä artikkeli tarjoaa näkemystä siihen, minkälainen tekeminen tukee näiden tavoitteiden saavuttamista käytännössä ja mitä täytyy tapahtua luovien toimijoiden, hoivakotien, asukkaiden ja korkeakoulujen rajapinnassa, jotta saadaan aikaan innostavia ja kaikkia toimijoita tukevia asioita. Elossa! -hankkeen kontekstissa tämä rakentuu niistä kokemuksista, jotka liittyvät luoviin työpajoihin ja luovien toimijoiden sparrauksiin.
Luovien alojen toimijat (draama, kuvataide ja musiikki) suunnittelevat ja toteuttavat työpajoja Helsingin seniorisäätiön asukkaille sekä henkilökunnalle. Pajojen tavoitteena on antaa luoville toimijoille kokemusta ikääntyneiden kanssa toimimisesta, ikääntyneille mahdollisuus osallistua luovaan toimintaan ja henkilökunnalle kurkistuksen erilaisiin luoviin menetelmiin.
Palaute on yhteiskehittämisen tärkeä osa
Luovat kokeilut hoivakodeissa käynnistyivät draaman työpajoilla. Työpajoissa keskeisinä menestystekijöinä ovat olleet vetäjien, hoitajien ja asukkaiden kyky heittäytyä tilanteeseen ja luoda sellainen tunnelma, joka tuo iloa yhteisiin hetkiin ja yhteiseen tekemiseen. Kyky pysähtyä ja antaa tilaa erilaisille kokemuksille – naurulle ja kyynelille – tukevat kaikkia osallistujia, auttavat käsittelemään omia tunteita.
Hyvä valmistautuminen on tärkeä onnistumisen kriteeri – ja niin on myös kyky joustaa itse tilanteessa. Hyvällä suunnittelulla ja tilanteiden edellyttämällä joustavuudella pajatyöskentelystä hyötyvät kaikki osapuolet. Elossa! -kokeilujen havainnot tukevat tutkittua tietoa, jonka mukaan luovan toiminnan kautta asukkaille tarjoutuu mahdollisuus tarkastella tunteitaan ja kokemuksiaan, ja hoitajille avautuu uusi tapa oppia tuntemaan asukkaat (Mönkäre 2019).
Työpajojen aikana hankkeen toimijat havainnoivat asiakkaiden sekä hoitajien reaktioita ja osallistumista työpajoihin. Työpajojen jälkeen kysytään myös osallistujapalautetta pajaan osallistuneilta hoitajilta. Lisäksi luovat toimijat kirjoittavat pajojen suunnittelun ja toteutuksen aikana reflektiopäiväkirjaa annettujen kysymysten pohjalta. Havaintojen, palautteiden ja reflektiopäiväkirjojen avulla pyritään kartoittamaan laaja-alaisesti ja huomioimaan eri toimijoiden kokemuksia pajoista.
Näitä kokemuksia hyödynnetään ja siirretään luovien toimijoiden liiketoimintaideoiden kehittelyyn ja siihen liittyviin sparrauksiin. Tällä tavoin mahdollistetaan yhteiskehittäminen, reflektio ja iteroiva lähestymistapa luovan toiminnan toteuttamiselle hoivakodeissa.
Koulutuksella ja sparrauksilla luodaan luoville toimijoille valmiuksia muistisairaan asiakkaan kohtaamiseen
Muistisairaiden ryhmänohjauksessa ohjaajan rooli on tärkeä turvallisen ilmapiirin luomisessa, arvostavassa kohtaamisessa ja osallistujien oman tekemisen luottamisen tukemisessa (Mönkäre 2019). Ennen työpajojen toteutumista hankkeen toimijat järjestivät luoville toimijoille muistisairauksiin ja muistisairaan asukkaan kohtaamiseen liittyvän koulutuksen. Koulutuksessa käytiin läpi yleisimpiä muistisairauksia ja niihin liittyviä oireita sekä keskusteltiin mahdollisista tilanteista tulevissa työpajoissa, joissa asukkaiden muistisairaudet voivat tulla esille ja miten muistisairaudet tulisi huomioida työpajojen suunnittelussa.
Luovien toimijoiden toiveesta koulutusta jatketaan vielä toisella tapaamiskerralla, jolloin on tarkoitus perehtyä vielä syvällisemmin siihen, miten työpajoissa mahdollistetaan muistisairaiden asukkaiden voimavarojen esille tuominen kohtaamisen keinoin.
Luoville toimijoille suunnatut sparraukset tarjoavat näkemystä parempaan asiakasymmärrykseen sekä työkaluja omaan luovan konseptin suunnitteluun ja hiomiseen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä kehitystyö on alkanut sillä, että pohdinnassa ovat olleet erilaiset mahdolliset asiakasprofiilit. Sparraustyöpajoissa työskennellään asiakkaan ymmärtämisen parissa, ja luovat toimijat ovat päässeet yhdessä miettimään kenelle he mahdollisesti tulevaisuudessa tulisivat omia palveluitaan tarjoamaan ja millaisia palveluita asiakkaat haluaisivat hankkia. Luovat toimijat saivat lisäksi “kotitehtäväkseen” haastatella tai muutoin kartoittaa mahdollisten tulevien palvelua ostavien tahojen toiveita, ajatuksia sekä reunaehtoja. Näiden tietojen avulla asiakasymmärrystä tullaan syventämään sparrauksen jatkuessa.
Hoivakotien asukkaiden myönteiset elämykset syntyvät yhteiskehittämisen ja -tekemisen kautta, jolloin kaikilla osallistujilla on keskeinen rooli luovan toiminnan onnistumisessa hoivakotiympäristössä. Yhteinen onnistumisen polku on luonteeltaan iteroiva: siinä opitaan kokemuksista, sopeudutaan joustavasti erilaisiin tilanteisiin. Asiakasymmärrys, avoin mieli ja positiivinen asenne ovat keskeisiä menestystekijöitä asukkaiden, hoitajien ja luovien toimijoiden kohtaamisissa.
Lähteitä:
Noice T. ym. 2014: Participatory arts for older adults: a review of benefits and challenges. The Gerontologist 2014-10, Vol.54 (5), p.741-753
Robertson J. ym. 2020: Facilitating creativity in dementia care: the co-construction of arts-based engagement. Ageing and Society; Cambridge Vol. 40, Iss. 6, (Jun 2020): 1155-1174
Seuraa meitä somessa:
LinkedIn: Elossa-hanke
Instagram: elossahanke
Kirjoittajat:
Sanna Soini, Elossa!-hankkeen projektipäällikkö, hoitotyön lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Sonja Kukkonen, sosiaalialan lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Anna Nikina-Ruohonen, tutkija, yrittäjyys ja liiketoiminnan uudistaminen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Mia Rosenström, vanhustyön lehtori, Metropolia ammattikorkeakoulu
Tuula Mikkola (päätoimittaja),
Marianne Roivas,
Ei kommentteja