Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
3

Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi

Nina Tilander · 2.12.2020
Kuva: Georg Arthur Pflueger, Unsplash.com

Kotihoidon asiakkailla tulee olla oikeus laadukkaisiin ja heidän tarpeitaan vastaavaan kotihoidon palveluihin. Millä keinoilla varmistetaan, että palvelut ovat laadukkaita ja vastaavat asiakkaan tarpeisiin. Osaavatko kotihoidon hoitajat hyödyntää RAI-arvion tuloksia hoitosuunnitelman teossa, jotta asiakas saa omia tarpeitaan vastaavia laadukkaita palveluita.

Mitä on kotihoito?

Kotihoito koostuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisesta kotipalvelusta ja terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesta kotisairaanhoidosta. Kotihoidolla mahdollistetaan se, että asiakas voi asua turvallisesti kotona mahdollisimman pitkään.

Kotihoidon palvelut kuuluvat kunnan lakisääteisiin palveluihin.  Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen (1992/921) mukaan kotihoidon asiakkaalle on laadittava palvelu- ja hoitosuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelman avulla voidaan edistää asiakaslähtöistä ja kuntouttavaa hoitotyötä sekä edistää ikäihmisten kotona asumista. Hoito- ja palvelusuunnitelman lähtökohtana on asiakkaan tarpeet, toiveet, tavat ja tottumukset. (Asetus sosiaali- ja terveyden huollon asiakasmaksuista 1992; Päivärinta & Haverinen 2002.)

Hoitosuunnitelma laadun varmistajana

Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksen mukaan laatu tarkoittaa kykyä vastata asiakkaan tunnistettuun palveluntarpeeseen. Laadukkaan palvelun perustana on asiakkaan tarpeet ja laadukkaan palvelun tulisi parantaa asiakkaan toimintakykyä ja lisää hyvinvointia. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017.)

Hoito- ja palvelusuunnitelma on osa hoidon laatua ja sen tarkoituksena on tukea hoitotyön käytännön toteuttamista. Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan, omaisen ja kotihoidon kanssa hoitosuhteen alkaessa ja se tulee tarkistaa palvelutarpeen muuttuessa. (Hägg & Rantio & Suikki & Vuori & Ivanoff-Lahtela 2007; Porre-Mutkala 2012.)

Hoitosuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä ottaa huomioon asiakkaan toimintakyky ja omat voimavarat. Hoito- ja palvelusuunnitelman on oltava asiakaslähtöinen. Asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen määrittely tehdään yksilöllisesti yhdessä asiakkaan ja omaisen kanssa. (Porre-Mutkala 2012; Päivärinta & Haverinen 2002.)

RAI apuna hoidon suunnittelussa

Kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa RAI (Resident Assessment Instrument) on hyvä apuväline. RAI-järjestelmä on hoidon laadun ja palveluiden parantamisjärjestelmä. Lisäksi se on tiedonkeruun ja havainnoinnin väline, joka auttaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa ja hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa.

RAI on luotettava ja asiakaskeskeinen väline, joka ohjaa yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekoa. RAI:ssa on mittareita, joita voi käyttää apuna hoidon suunnittelussa, johtamisessa ja kunnallisessa päätöksen teossa. (THL 2020.)

RAI on todettu hyväksi apuvälineeksi hoitosuunnitelman laatimisessa. Kehittämistyössäni selvitin viiden kotihoidon alueen hoitajien osaamisen tasoa hyödyntää RAI:sta saatavaa tietoa hoitosuunnitelman teossa. Neljässä kotihoidon yksikössä RAI:n hyödyntäminen hoitosuunnitelman teossa on ollut tämän vuoden toimintasuunnitelmissa yhtenä keinona lisätä asiakkaan osallisuuden kokemusta ja hyvinvointia.

Kotihoidon hoitajien RAI -saaminen

MUTTA. Kehittämistyössäni kysyttiin kotihoidon hoitajilta hyödyntävätkö he RAI:sta saatuja tuloksia hoitosuunnitelman teossa. Vain kolmasosa kyselyyn vastanneista kotihoidon hoitajista käyttää RAI:n tuloksia hyödyksi hoitosuunnitelmassa. Tulos on huolestuttavan matala, varsinkin kun toimintasuunnitelmissa on tavoitteena, että kyselyyn osallistuneissa yksikössä RAI:ta hyödynnetään asiakkaan hoitosuunnitelmassa.

Yksikkökohtaiset erot RAI:n hyödyntämisessä ovat suuria. Yhdessä yksikössä kukaan hoitajista ei kerro hyödyntävänsä hoitosuunnitelmaa tehdessä RAI:n tuloksia. Parhaiten RAI:ta hyödyntävässä yksikössäkin vain puolet kertoo hyödyntävänsä RAI:n tuloksia.

Osittain tuloksia selittää hyödyntämiseen saatu perehdytyksen puute. Vain viidesosa kotihoidon hoitajista kertoo saaneensa perehdytystä siihen, kuinka RAI:n tuloksia voisi hyödyntää hoitosuunnitelmassa. Huonoiten RAI:ta hyödyntävässä yksikössä kukaan hoitajista ei ole saanut perehdytystä RAI:n hyödyntämiseen, joten ei ole ihme, jos sitä ei hyödynnetä. Hoitajilla ei taida olla tietoa, miten he voisivat tuloksia hyödyntää.

RAI-arvion teon jälkeen ohjelma muodostaa tuloksista erilaisia mittareita, jotka kuvaavat asiakkaan toimintakyvyn eri osa-alueita. Näitä mittareita kertoo ymmärtävänsä vain 36 % vastaajista. Tämä tulos selittää hyvin mikseivät hoitajat hyödynnä RAI:n tuloksia hoitosuunnitelmassa. Jos hoitajat eivät ymmärrä, mitä RAI:sta saadut mittarit tarkoittavat, voi niiden hyödyntäminen hoitosuunnitelmassa olla vaikeaa.

Mittarit muodostuvat sen mukaan, miten hoitajat vastaavat kysymyksiin eli mitä paremmin ja oikein kysymyksiin vastataan, sen luotettavampi RAI:n antama tulos on. Kyselyyn vastanneista vain 64 % kokee osaavansa tehdä RAI-arvion oikein. Hoitajat kokevat, etteivät tiedän miten, kysymyksiin tulee vastata ja kysymyksiä voi tulkita monin eri tavoin.

      ”Kysymykset voi ymmärtää monella tavalla. Haluaisin selvitystä kysymyksiin, mitä missäkin kohdassa oikeasti haetaan.”

Miten parantaa hoitajien RAI-osaamista?

Jos hoitajat eivät osaa tehdä RAI-arviota oikein eivätkä osaa tulkita mitä mittarit tarkoittavat, miten voidaan olettaa, että hoitajat osaavat hyödyntää RAI:ta hoitosuunnitelman teossa. Kyselyyn vastanneista hoitajista valtaosa on saanut perehdytystä RAI-arvion tekoon. Koulutustakin RAI:n käyttöön on saanut yli puolet hoitajista, mutta RAI:n hyödyntämiseen perehdytystä on saanut vain viidesosa hoitajista.

Kyselyyn vastanneista hoitajista yli puolet koki tarvitsevansa koulusta siihen, miten RAI-arvio tehdään. Vielä suurempi osa eli neljä viidestä koki tarvitsevansa koulutusta RAI:n hyödyntämiseen hoitosuunnitelman teossa. Tulos kertoo selvästi sen, ettei kaupunki ole järjestänyt hoitajille tarpeeksi RAI koulusta tai sitten se on kohdennettu väärin.

        ”Koulutusta liian vähän, säännölliset koulutukset kaikille hyvät. RAI kun ei ole kovin yksinkertainen ja kysymykset voi ymmärtää monin eri tavoin. Myös tulokset haastavia joskus tulkita.”

Hoitajien kokemus omasta osaamisesta on verrattain huonoa ja osaltaan sitä voi selittää hoitajien kokema kiire. Heillä ei ole aikaa perehtyä RAI:hin ja sen tekemiseen. RAI tehdään kiireellä, koska se on pakko tehdä kaksi kertaa vuodessa tai silloin jos asiakkaalle haetaan jatkohoitopaikkaa.

      ”Jos sinulla olisi aikaa tehdä RAI, hoitosuunnitelma jne. muutkin kirjalliset rauhassa. Miettiä oikeasti niiden asioita syvällisesti. Kyllä meillä aika kuluu vain asiakastyöhön ja pakollisiin kirjallisiin kiireellä. Niillä mennään niin kauan kuin henkilökuntaa (osaavaa) riittävästi.”

Vaikka tutkimuksen mukaan kotihoidon hoitajien RAI osaaminen ei ole kovinkaan hyvällä tasolla, lohduttavaa on, että kotihoidon työntekijöistä kolme neljästä kokee RAI:n tekemisen hyödyllisenä. Varsinkin uudet hoitajat kokevat RAI:n teon tärkeäksi. Jos jatkossa hoitajat saavat hyvän perehdytyksen RAI:n käyttöön ja hyödyntämiseen, uskon, että tämä auttaa kotihoidon laadun kehittämisessä ja asiakkaat saavat tarpeitaan vastaavia palveluita.

Kirjoitus perustuu vanhustyön ylemmän AMK:n kehittämistyöhön Kotihoidon RAI osaaminen – RAI:n hyödyntäminen hoitosuunnitelman teossa. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020, vanhustyön ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Kirjoittaja

Nina Tilander, sairaanhoitaja (AMK) ja vanhustyö (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.1992/912. Annettu 9.10.1992.  <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920912>. Luettu 1.3.2020.

Hägg, Tina & Rantio, Merja & Suikki, Päivi & Vuori, Anne & Ivanoff-Lahtela, Päivi 2007. Hoitotyö kotona. WSOY oppimateriaalit.

Päivärinta, Eeva & Haverinen Riitta 2002. Ikäihmisten hoito- ja palvelusuunnitelma -opas. Opas työntekijöille ja palveluista vastaaville. Sosiaali- ja terveysministeriö. <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77762/p040209143011S.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 2.3 2020.

Porre-Mutkala, Päivi 2012. Hoidon laatu vanhainkodissa vanhusten ja omaisten kokemana. Tampereen yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma. <http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/83142/gradu05556.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Luettu 16.10.2019.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. <http://julkaisut.valtio-neuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kan-silla.pdf>. Luettu 18.9.2020.

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Annettu 31.12.2014. <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sosiaalihuoltolaki>. Luettu 10.11.2019.

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Annettu 20.12.2010. <https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=terveydenhuoltolaki>. Luettu 10.11.2019.

THL 2020. Tietoa RAI järjestelmästä. <https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/palvelutarpeiden-arviointi-rai-jarjestelmalla/tietoa-rai-jarjestelmasta>. Luettu 1.11.2020.

asiakaskeskeisyyshoitosuunnitelmakotihoitoRAI (Resident Assessment InstrumentRAI-järjestelmäyksilöllisyys

3 Kommenttia

  • Anne Borgström says: 10.2.2022 at 19:10

    Kyllä se vaan niin on ettei tohon RAI:hin ole järjestetty työaikaa.Ei valmistu hetkessä. Taitavat tällaisien laatijat olla niin kaukana todellisuudesta-mitä hoitotyö nykyisin on käytännössä.

    Reply
  • M says: 28.5.2022 at 13:30

    Minä laitoin heti kantaan ettei mulle saa tehdä raita. Koska siitähän voi kieltäytyä, siksikin että verkkosivustot ovat helposti hakkeroitavissa ja myös siksi etten halua kaikkia tietojani nettiin. Voin olla vanha mutten ole tyhmä.

    Reply
  • M says: 28.5.2022 at 13:34

    Minä laitoin heti kantaan ettei mulle saa tehdä raita. Koska siitähän voi kieltäytyä, siksikin että verkkosivustot ovat helposti hakkeroitavissa ja myös siksi etten halua kaikkia tietojani nettiin. Voin olla vanha mutten ole tyhmä. Enkä varmaankaan ole aiemmin lähettänyt asian tiimoilta viestiä. Onkohan vaan kyse siitä ettei negatiivisia komnentteja haluta ottaa huomioon?

    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
    Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
    10.6.2021
  • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
    Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
    21.12.2020
  • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
    Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
    19.5.2022

Geroblogin bloggaajat

Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

Geroblogin bloggaajan ohje


    • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
      VTT, yliopettaja
      ,
      puh. 040 057 8279
    • Jasmi Lassila,
      koulutussuunnittelija,

      puh. 050 439 7439
    • Marianne Roivas,
      FT,
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      ,
      puh. 040 714 5153

Uusimmat jutut

  • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

    14.3.2023
  • Vain taivas on rajana

    1.3.2023
  • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa – Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta

    21.2.2023

Arkisto

  • ▼ 2023 (6)
    • ▼ maaliskuu (2)
      • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
      • Vain taivas on rajana
    • ▼ helmikuu (1)
      • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
    • ▼ tammikuu (3)
      • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
      • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
      • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
  • ► 2022 (31)
    • ► joulukuu (1)
      • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
    • ► marraskuu (1)
      • Sinäkin voit olla kehittäjä
    • ► lokakuu (2)
      • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
      • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
    • ► kesäkuu (4)
      • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
      • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
      • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
      • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
    • ► toukokuu (6)
      • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
      • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
      • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
      • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
      • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
      • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
    • ► huhtikuu (4)
      • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
      • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
      • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
      • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
    • ► maaliskuu (7)
      • Diabetesosaaminen kotihoidossa
      • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
      • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
      • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
      • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
      • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
      • Muistimatkaa pelillistämässä
    • ► helmikuu (4)
      • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
      • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
      • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
      • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
    • ► tammikuu (2)
      • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
      • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
  • ► 2021 (15)
    • ► marraskuu (2)
      • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
      • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
    • ► syyskuu (3)
      • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
      • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
      • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
    • ► kesäkuu (3)
      • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
      • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
      • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
    • ► toukokuu (2)
      • Matka mieshoitajaksi
      • Onnelliset suudelmat myös vanhana
    • ► maaliskuu (2)
      • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
      • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
    • ► helmikuu (2)
      • Luontoretkellä hoivakodissa
      • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
    • ► tammikuu (1)
      • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
  • ▼ 2020 (33)
    • ▼ joulukuu (2)
      • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
    • ▼ marraskuu (2)
      • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
      • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
    • ▼ lokakuu (2)
      • Matkalla HyMy-kylään
      • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
    • ▼ syyskuu (3)
      • Saattohoidon vapaaehtoiset
      • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
      • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
    • ▼ elokuu (3)
      • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
      • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
      • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
    • ▼ kesäkuu (4)
      • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
      • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
      • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
      • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
    • ▼ toukokuu (3)
      • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
      • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
      • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
    • ▼ huhtikuu (3)
      • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
      • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
      • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
    • ▼ maaliskuu (3)
      • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
      • Saanko olla sellainen kuin olen?
      • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
    • ▼ helmikuu (4)
      • Maaseudulla asutaan vielä!
      • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
      • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
      • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
    • ▼ tammikuu (4)
      • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
      • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
      • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
      • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
  • ► 2019 (26)
    • ► joulukuu (2)
      • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
      • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
    • ► marraskuu (2)
      • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
      • Kuka bongaa pilkeläisen?
    • ► lokakuu (2)
      • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
      • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
    • ► syyskuu (1)
      • Värikeidas aisteja avaamaan
    • ► elokuu (2)
      • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
      • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
    • ► kesäkuu (4)
      • Luonto on myös Sinun
      • Yksilönä sairaalapyjamassa
      • Vanheneminen haltuun
      • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
    • ► toukokuu (3)
      • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
      • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
      • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
    • ► huhtikuu (3)
      • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
      • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
      • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
    • ► maaliskuu (2)
      • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
      • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
    • ► helmikuu (2)
      • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
      • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
    • ► tammikuu (3)
      • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
      • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
      • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
  • ► 2018 (12)
    • ► joulukuu (2)
      • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
      • Kuuntele, kun kosketan
    • ► marraskuu (3)
      • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
      • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
      • Kenen koti?
    • ► kesäkuu (4)
      • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
      • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
      • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
      • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
    • ► toukokuu (2)
      • Kuuluuko kaikille?
      • Koti kuntoon – ajoissa!
    • ► huhtikuu (1)
      • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

Avainsanat

asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät identiteetti ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikääntyvät maahanmuuttajat ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kosketus kotihoito kotona asuminen luovat menetelmät monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus motivaatio muistisairaus omaishoito osallisuus saattohoito saavutettavuus suun terveydenhoito toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteisöllinen asuminen yksilöllisyys yksinäisyys

© 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste