Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?

Mia Rosenström · 3.9.2020
Kuva: Pixabay

Vanhustyössä työskentelevät kokevat eettistä stressiä työssään kaksi kertaa enemmän kuin muut kunta-alalla työskentelevät työntekijät. Päivittäiset eettisesti koskettavat ja kuormittavat tilanteet syntyvät mm. vanhusten ja heidän lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kohtaamisissa, omien ja työyhteisön intressien ristiriitatilanteissa sekä yhteiskunnan ja omien eettisten arvojen yhteentörmäyksissä. Jatkuva eettinen stressi aiheuttaa työntekijöille niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin oireita sekä lisää kuormittuneisuutta.

Mikä eettinen stressi?

Kirjallisuudessa eettisen stressin kanssa rinnakkaisina käsitteinä käytetään eettistä taakkaa, eettistä ahdistusta ja moraalista ahdinkoa tai stressiä. Lützen ym. (2003) mukaan moraalisen stressin käsitteeseen liittyy työntekijöiden kokemus siitä, että ulkoiset tekijät estävät parhaan mahdollisen työn asiakkaan hyväksi eikä työntekijällä ole riittävästi omia keinoja selviytyä eettisesti haasteellisesta tilanteesta, jolloin syntyy moraalista stressiä. Eettisellä taakalla tarkoitetaan hoiva- ja hoitotyössä työskentelevien kohtaamia eettisiä ristiriitoja ja niiden aiheuttamaa rasitusta (Leino-Kilpi ym. 2014).

Omantunnon stressi, joka on moraalista ahdinkoa laajempi käsite, syntyy kun työntekijä ei voi tai osaa toimia organisaation osoittamalla tavalla (Åhlin 2015). Eettinen stressi voi olla hetkellistä, mutta pitkään jatkuessaan siitä voi seurata eettinen kuormitus, taakka, ahdistus tai moraalinen stressi.

Eettinen stressi kuormittaa

Tämän kevään epidemia on asettanut uudenlaisia haasteita vanhustyössä työskenteleville. Poikkeusolosuhteissa eettinen kuormitus kasvaa, kun vanhustyössä työskentelevät kohtaavat työssään päivittäin ikäihmisiä, joiden tilanteet koskettavat. On yksinäisyyttä, taloudellista hyväksikäyttöä, huolta omasta ja läheisten pärjäämisestä. Vanhustyön ammattilaiset saavat koulutuksessaan pohjan osaamiselleen kohdata haasteellisia tilanteita, mutta se ei pelkästään riitä eettisesti kuormittavien tilanteiden kohtaamiseen.

Heillä pitää olla myös mahdollisuus keskustella eettisesti kuormittavista tilanteista työpaikalla sekä ennakoida eettisesti kuormittavien tilanteiden kohtaamista selviytyäkseen niistä. Eettinen kuormitus vaikuttaa työntekijän kokonaishyvinvointiin, lisää sairastuvuutta ja heikentää työhyvinvointia, sekä saa monet harkitsemaan alan vaihtoa. On myös työnantajan etu, että työntekijä pysyy työkykyisenä.

Eettisen stressin yleisyys ja vaikutukset työhyvinvointiin

Emotionaalisen ja moraalisen ristiriidan seurauksena voi kehittyä etiikkaan liittyvä stressi, joka ilmenee fyysisinä ja psykososiaalisina oireina. Pitkään jatkuva eettinen stressi johtaa eettiseen kuormittumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön keskuudessa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että eettisestä kuormittumisesta voi seurata työtyytymättömyyttä, fyysisiä oireita, konflikteja työyhteisössä ja työstä luopumista (Pehkonen ym. 2011).

Pohjoismaisen NORDCARE -tutkimushankkeen raportin mukaan suomalaisessa vanhustyössä työskentelevät kokevat huomattavan paljon enemmän henkistä ja fyysistä rasitusta työssään kuin muut pohjoismaalaiset. Jopa kaksi viidestä hoivatyöntekijästä harkitsee vaihtavansa alaa työolosuhteiden vuoksi (Kröger ym. 2018). Jotta vanhustyössä työskentelevät pysyisivät työkykyisinä ja jaksaisivat työssään, työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Työyhteisön sosiaalisella pääomalla ja toimintakulttuurilla on iso merkitys eettisen stressin ennaltaehkäisyssä, mutta myös hyvällä henkilöstöjohtamisella voidaan vaikuttaa.

Eettistä stressiä aiheuttavat tilanteet

Eettisesti haastavia tilanteita voivat aiheuttaa työolosuhteiden lisäksi mm. eriävät näkemykset asiakkaan hoidosta sekä asiakkaan mielipiteen huomioimatta jättäminen tai mitätöinti päätöksentekotilanteissa (Työterveyslaitos nd.). Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että asiakkaaseen liittyvillä haasteellisilla päätöksentekotilanteilla, mutta myös esimerkiksi arvoristiriidoilla ja eettisen keskustelun puutteella on yhteys työuupumukseen ja työssä lopettamiseen (mm. Piers 2012).

Työterveyslaitoksen tuoreessa Mitä kuuluu? -kyselyssä kunta-alan työntekijöistä 54 % kertoi kohtaavansa eettisesti haastavia tilanteita viikoittain ja 22% koki joutuvansa toimimaan omien arvojensa vastaisesti. Eettistä kuormitusta kokevien osuus oli noussut edellisestä vuosi sitten toteutetusta kyselystä. Työterveyslaitos on toteuttanut kuormittavuuteen liittyvää kyselyä 1990 -luvulta alkaen (Molander 2014).

Miten siis ennaltaehkäistä ja selviytyä eettisesti stressaavista tilanteista?

Tutkimusten mukaan eettisesti stressaavissa tilanteissa selviytymisessä auttavat työntekijän oma arvoperusta, kokemus ja koulutus (mm. Fenton 2015, Schaefer ym. 2014). Vanhustyössä työskentelevät kokevat omantunnonstressiä, jos heillä ei ole keinoja vastata heihin kohdistuviin ulkoisiin tai sisäisiin vaatimuksiin. Omaa eettistä kuormaa kannattaa arvioida ja seurata esimerkiksi eettisen kuorman tarkistuslistan avulla (Molander 2014). Molander (2014) pitää tärkeänä myös yhteistä eettistä keskustelua työyhteisössä parhaiden mahdollisten toimintatapojen löytämiseksi.

Yhteisessä keskustelussa ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa voi esimerkiksi käyttää ongelmanratkaisumallia, jossa ongelman avaamisen ja ratkaisuvaihtoehtojen kautta voidaan oppia myös tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään mahdollista eettistä ongelmaa varhain (Leino-Kilpi ym. 2014).

Sekä eettisen stressin ja kuormituksen ennaltaehkäisyssä että siitä selviytymisessä on työntekijälle siis tärkeää saada puhua stressiä aiheuttavasta tilanteesta. On tärkeää, että työpaikalla ja työyhteisössä on salliva ilmapiiri vaikeiden asioiden läpikäymiseksi. Esimiehellä on tärkeä rooli tämän ilmapiirin luomisessa.

Kirjoittaja:

Mia Rosenström, vanhustyön lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Fenton, J. 2015: Ethical stress in Scottish criminal justice social work

Kröger, T., Van Aerschot, L. & Puthenparambil, J. M. 2018: Hoivatyö muutoksessa Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa

Leino-Kilpi, H. & Välimäki M. 2014: Etiikka hoitotyössä

Lützen, K., Cronqvist, A., Magnusson, A. & Andersson, L. 2003: Moral Stress: synthesis of a concept

Molander G. 2014: Hoidanko oikein – Eettinen kuormitus hoito- ja hoivatyössä

Pehkonen, A. & Väänänen-Fomin, M. (toim.) 2011: Sosiaalityön arvot ja etiikka

Piers, R., Van den Eynde, M., Steeman, E., Vlerick, P., Benoit, D. & Van Den Noortgate, N. 2012: End-of-Life Care of the Geriatric Patient and Nurses’ Moral Distress.

Schaefer, R. & Junges J.R. 2014: The Construction Of Ethical Competence In The Perception Of Primary Care Nurses.

Työterveyslaitoksen verkkosivut. www.ttl.fi Luettu 15.3.2020

Åhlin, J. 2015: Stress of conscience and burnout among healthcare personnel working in residential care of older people.

eettinen kuormitusEettinen stressiongelmanratkaisumallivanhustyö

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      21.12.2020
    • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      7.2.2022
    • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
      Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa…
      24.11.2020

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Luovuus Helsingin Seniorisäätiön asukkaiden arjessa – asukkaiden näkemyksiä

      1.6.2023
    • Ikääntyneen muutto omasta kodista hoivakotiin, miten omaiset sen kokevat?

      29.5.2023
    • Ikäystävällinen elinympäristö tukee kotona asumista

      2.5.2023

    Arkisto

    • ▼2023 (13)
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Luovuus Helsingin Seniorisäätiön asukkaiden arjessa – asukkaiden näkemyksiä
      • ▼ toukokuu (2)
        • Ikääntyneen muutto omasta kodista hoivakotiin, miten omaiset sen kokevat?
        • Ikäystävällinen elinympäristö tukee kotona asumista
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Saada palvelua vai mahdollisuus ostaa palvelua?
        • Näkemyksiä vanhustyön moninaisuudesta
        • Eksistentiaalisesta kriisistä voi eheytyä – myös ikääntyneenä
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ►2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ►2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ▼2020 (33)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ▼ marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ▼ lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ▼ syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ▼ elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ▼ toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ▼ helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ▼ tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ►2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ►2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus johtajuus käyttäjälähtöisyys kehittäjäkumppanuus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen liikunta monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus muistisairaus omaishoito osallisuus palveluasuminen saavutettavuus terveyden edistäminen toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vanhuspalvelut vanhustyö vanhuuteen varautuminen vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittely yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste