Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen

Suomen väestö ikääntyy ja väestörakenne muuttuu. Väestön ikääntyessä apua tarvitsevien ja toimintakykyvajeita omaavien määrä kasvaa. Lisääntyvään hoivan ja huolenpidon tarpeeseen voidaan varautua asiakaslähtöisiä palveluita sekä omaishoitoa kehittämällä. Tutkimusten mukaan omaishoitoperheiden saamat tukipalvelut ovat yhteydessä hoitajan jaksamiseen ja jaksamisongelmat koskevat erityisesti ikääntyneitä omaishoitajia.

Tämä kirjoitus perustuu vanhustyön ylemmän AMK-tutkinnon tutkimukselliseen kehittämistyöhön, jonka tavoitteena oli selvittää omaishoitajien toiveita ja odotuksia etäpalvelusta sekä kehittää yhteiskehittelyn menetelmin omaishoitajien tarpeisiin vastaava asiakaslähtöinen etäpalvelu. Tutkimukselliseen kehittämistyöhön osallistui työntekijöitä Helsingin kaupungin Läntisestä omaishoidon toimintakeskuksesta ja Riistavuoren monipuolisesta palvelukeskuksesta sekä omaishoitajia yhdestä omaishoitoryhmästä.

Omaishoito vähentää kodin ulkopuolisessa hoivassa vietettyä aikaa ja siten vähentää painetta lisätä julkisia sosiaali− ja terveyspalveluita. Omaishoidon vahvistamisen lisäksi tulevaisuudessa panostetaan teknologian lisäämiseen kaikilla toimialoilla. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvat kaikenikäisten omaishoidon tukeminen ja kotona asumisen tukeminen sekä julkisten palveluiden käyttäjälähtöiset ja digitaaliset toimintatavat. Hoivapalveluissa asiakkaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat yleensä vähäisiä. Toiminta on suunniteltu organisaatioiden toiminnan tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta. Omaishoitajien keskeinen odotus palvelujärjestelmässä on tulla huomioiduksi, saada apua ja tietoa sekä vaikuttaa niiden sisältöön. Aiempien tutkimusten mukaan ikääntyneet eivät käytä palveluita, jos ne eivät vastaa heidän tarpeisiinsa tai jos he ovat tyytymättömiä palveluun.

Etäpalvelu on uudenlaista palvelua

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan kehittämistavoitteena on uudistaa sähköisiä, kotiin asiakkaan toimintaympäristöön vietäviä asiakaslähtöisiä palveluita. Teknologian hyödyntämisen lähtökohtana tulee olla ikääntyneen omatoimisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisääminen ja tukeminen sekä palveluiden parantaminen. Etäpalvelulla tarkoitetaan teknologian mahdollistavaa kotiin saatavaa vuorovaikutteista palvelua, jossa asiakas ja palveluntuottaja ovat kuva- ja puheyhteydessä toisiinsa tabletin välityksellä.

Yhteiskehittelyn tuloksena toteutettiin etäpalvelukokeilu, jossa omaishoitajille tarjottiin kolmen kuukauden ajan etälaitteen välityksellä sosiaaliohjaajien ja fysioterapeuttien ohjaamia liikuntatuokioita ja erilaisia keskusteluryhmiä kolmen kuukauden ajan. Etäryhmät kokoontuivat keskimäärin 2−3 kertaa viikossa. Omaishoitajat kokivat etälaitteenkäytön helpoksi ja yksinkertaiseksi, ja heillä oli hyvät mahdollisuudet osallistua etäryhmiin. He olivat sitoutuneet palvelun käyttämiseen ja osallistuminen jäi väliin vain välttämättömien menojen vuoksi.

Liikuntaa ja vertaistukea etäryhmistä

Omaishoitajat kokivat, että heidän tarpeitaan oli kuultu ja ne näkyivät palvelussa. Kokeilun aikana etälaite otettiin esiin keittiön pöydälle ryhmien ajaksi.

• Omaishoitajat kokivat etäpalvelun soveltuvan erityisen hyvin liikuntaryhmien toteuttamiseen ja ohjaajan ohjeet näkyivät siinä hyvin. He kokivat liikunnan lisääntyneen arjessa ja liikuntahetket toivat virkistystä ja jaksamista arkeen.
• Erilaiset teemat ja keskusteluryhmät olivat myös tärkeitä ja näkökulmia avartavia. Vertaistuen merkitys tunnistettiin henkisen tuen voimavarana ja siinä korostui oma jaksaminen. Asioiden ja tunteiden jakaminen samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa oli tärkeää. Erilaisista perhetilanteista riippumatta mieltä painavat asiat koettiin yhteisinä. Vertaistuen mahdollisti luottamuksellinen ilmapiiri, joka omaishoitajien mukaan syntyi muiden omaishoitajien ja heidän perhetilanteidensa tuntemisesta
• Etäryhmissä ryhmänohjaajan tehtävä oli olla ammattitaitoinen, asiantunteva ja turvallinen ihminen, joka samalla huolehti ryhmän kulusta. Ohjaajan tuttuudella ei ollut merkitystä. Aiempien tutkimusten mukaan luottamus palveluihin syntyy kohtaamisista työntekijöiden kanssa sekä kokemuksista palveluiden käyttämisessä.

Tulevaisuuden etäpalvelu

Tulosten mukaan omaishoitajien arjessa jaksamista voidaan tukea asiakaslähtöisen, tarpeisiin vastaavan etäpalvelun avulla. Mahdollisuutta ottaa yhteys palvelukeskuksen hoitajaan tai muihin omaishoitajiin pidettiin tärkeänä erityisesti virka-ajan ulkopuolella. Tulevaisuuden etäpalvelun omaishoitajat kohdentaisivat perheille, joissa kotoa pois lähteminen on vaikeutunut, tarvitaan enemmän liikuntaa tai sosiaalista kanssakäymistä. Etälaitteen käyttö jaksottaisena tarjoaisi virkistymismahdollisuuden erilaisten teemojen mukaisesti useammille käyttäjille. Etälaitteen toiminta, virheettömät kuva- ja ääniyhteys nähtiin ensiarvoisen tärkeinä.

Kirjoittaja:
Riikka Hautio, opiskelija, vanhustyön ylempi AMK -tutkinto-ohjelma

Lähteet:

Hautio, Riikka 2019. Voimavaroja omaishoitoperheiden arkeen: Asiakaslähtoistä etäpalvelua kehittämallä. Opinnäytetyö YAMK. Metropolia ammattikorkeakoulu. Saatavilla osoitteessa: <http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201903143032>

I&O Kärkihanke (n.d). Kärkihankkeet ja säädösvalmistelu. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O). Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavana osoitteessa <http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito>. Luettu 26.1.2019

Kehusmaa, Sari 2014. Hoidon menoja hillitsemässä -Heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten
palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 131. Tampere

Laatusuositus 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2017-2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6. Saatavana osoitteessa <http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80132>. Luettu 6.2.2019

Mikkola, Tuula 2009. Sinusta kiinni -Tutkimus puolisohoivan arjen toimijuuksista. Diakoniaammattikorkeakoulun julkaisuja A tutkimuksia 21. Diakonia ammattikorkeakoulu. Juvenes Print Oy: Tampere.

Ring, Marjo, Laulainen, Sanna & Rissanen, Sari 2016. Omaishoito psykologisena sopimuksena.
Gerontologia-lehti 30(4) 198−210.

Valtiovarainministeriö (n.d.) Saatavilla osoitteessa <http://vm.fi/digitalisoidaan-julkiset-palvelut/> Luettu 14.1.2018.

Zechner, Minna 2010. Informaalihoiva sosiaalipoliittisessa kontekstissa. Acta Universitatis Tamperensis 1543. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print:Tampere.