Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
0

Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä

Terhi Pärssinen · 4.1.2023
Viisi kättä koskettaa viisisakaraisen tähden sakaroita,
Kuva: Pixabay.com, tekijä: Gerd Altmann

Asiakaslähtöisyys on keskeinen sosiaali- ja terveysalan palveluiden toteuttamista ohjaava käsite, jolla tarkoitetaan asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden huomioimista. Käytännössä asiakaslähtöisyys on kuitenkin tätä käsitettä paljon monitahoisempi. Jokaisen yksikön tulisikin selvittää, mitä asiakaslähtöisyys käytännön tasolla tarkoittaa.

Apuvälinepalveluiden prosessikuvakset ovat globaalisti tarkasteltuna hyvin samankaltaisia, mutta käytännössä prosessien toimintakäytäntöjen on kuitenkin todettu vaihtelevan merkittävästi. Edelleenkään ei ole pystytty laatimaan tarkempaa suositeltavaa mallia apuvälinepalveluiden toteuttamiseksi, vaikka sen tarve onkin laajasti tunnistettu. (Menich 2022: 130–131.) Apuvälinepalveluprosessien toimintakäytäntöjä erilaisten apuvälinepalveluiden ja käyttäjäryhmien osalta on nähty tulevaisuudessa tärkeäksi selvittää. (Brandt ym. 2020: 601; De Witt ym. 2018: 467; Larsson & Lidström 2019: 94.)

Apuvälinealalla on jo pitkään tunnistettu merkittäväksi haasteeksi apuvälineiden käyttämättä jättäminen, joka on sekä käyttäjän että palveluiden näkökulmasta resurssien hukkaamista. Apuvälinealan tutkimukset ovatkin tästä johtuen keskittyneet pyrkimykseen löytämään tekijöitä, joilla voitaisiin edistää apuvälineen käyttöä asiakkaan arjessa (Menich 2022: 130–131; Brandt ym. 2020: 591.) Tulosten perusteella käyttäjälähtöisyys, käyttäjien osallisuus (user-involvement) sekä monialainen yhteistyö ovat tunnistettu keskeisiksi tekijöiksi lisäämään käyttäjien tyytyväisyyttä ja edistämään apuvälineen käyttöä arjessa. (Menich 2022: 131; Borg ym. 2012: 330; Brandt ym. 2020: 601).

Kommunikoinnin apuvälineillä, kuten muillakin apuvälineillä, on tutkimusten perusteella todettu olevan merkittävä mahdollisuus edistää yksilön osallisuutta, sitoutumista ja omatoimisuutta arjen päivittäisissä toiminnoissa (Satterfield ym. 2021: 51). Oikeus kommunikointiin on turvattu YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 19. artiklan mielipiteen- ja sanavapauden oikeudella. Puhevammaisella on oikeus saada tietoa siinä muodossa, että se on hänelle ymmärrettävää ja henkilöllä on oikeus esteettömään kommunikointiin (Laine & Merikoski 2022; Oikeus kommunikointiin. Tikoteekki; YK:n ihmisoikeuksien yleismaallinen julistus).

Asiakaslähtöisyys palveluiden toteuttamisen lähtökohtana

Asiakaslähtöisyys on sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisen lähtökohta, joka ohjaa toimintaa aina poliittisista ratkaisuista asiakkaan ja ammattilaisen kahdenkeskiseen kohtaamiseen asti. Asiakaslähtöisyydellä palveluiden toteuttamisen näkökulmasta tarkoitetaan, että asiakkaan ihmisarvoa ja perustarpeita kunnioitetaan, joka tulee esille myös läheisten kohtelussa (STM 2018: 12).

Asiakaslähtöisyydellä palveluiden kehittämisessä tarkoitetaan sitä, kun asiakas on aidosti mukana niiden kehittämisessä ja hänen tarpeensa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon. (Virtanen ym.  2011: 18–19.) Kehittämisessä tulisi olla mukana myös muita toimijoita, jotka ovat osallisena palveluiden toteuttamisessa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektoreiden rajoja ylittävän yhteisen kehittämisen on todettu edistävän asiakaslähtöisyyttä, parantavan palveluiden laatua, lisäävän kustannustehokkuutta ja vahvistavan yhteistyötä. (Virtanen ym. 2011: 9; Järvensivu ym.  2010: 3.)

Kuntoutuksen nykyparadigmassa asiakas nähdään tasavertaisena kumppanina, oman elämänsä asiantuntijana, jossa hän itse ylläpitää ja edistää toimintakykyään ammattilaisten tuella. Kuntoutuksen tulee toteutua asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden lähtökohdista, hänen toimintaympäristössään ja hänen läheisiään huomioiden. (Järvikoski & Härkäpää 2011: 188; STM 2020b: 22.) Myös palveluiden kehittämisen näkökulmasta on viime vuosina erityisesti peräänkuulutettu asiakkaan osallisuutta kehittämisessä. Kuntoutuksen palveluita tulisi kehittää vahvasti yhteistoiminnassa toimijoiden välisessä aidossa ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. (Harra ym. 2017: 97–98.)

Asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää monitahoisilla toimintakäytännöillä

Kommunikoinnin apuvälinepalveluiden toimintakäytännöt rakentuvat keskeisesti erilaisten lakien ja asetusten pohjalta. Työntekijöiden käsikirjana toimii keskeisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden opas, jossa on myös kuvattuna apuvälinepalveluprosessin vaiheet. Tarkemmat vaiheiden toimintakäytännöt määritellään sairaanhoitopiireittäin. (STM 2020a: 30–36.)

Tutkimuksellisen kehittämistyön tulosten perusteella asiakaslähtöisyyttä voidaan edistää useilla erilaisilla toimintakäytännöillä. Sekä asiakkaat, läheiset että kommunikointialan ammattilaiset tunnistivat lukuisia nykyisiä sekä uusia tarvittavia toimintakäytäntöjä, joiden koetaan edistävän asiakaslähtöisyyttä. Tuloksia tarkasteltiin ensin prosessin vaiheiden mukaisesti, jonka jälkeen niitä tarkasteltiin toisiinsa ja muodostettiin kuvaus kommunikoinnin apuvälinepalveluprosessin asiakaslähtöisyyttä edistävistä toimintakäytännöistä (ks. kuvio alla).

Kaaviokuva kommunikoinnin apuvälineprosessin toteutuksessa, keskiössä asiakas, läheiset ja ammattilaiset.

Kommunikoinnin apuvälinepalveluprosessin asiakaslähtöisyyttä edistävät toimintakäytännöt.

Asiakaslähtöisyys perustuu asiakkaan ja lähipiiriin kohtaamiseen, yksilö- ja ympäristötekijöiden huomioimiseen ja moniasiantuntijuuteen

Tulosten perusteella asiakaslähtöisyys perustuu keskeisesti asiakkaan ja hänen lähipiirin kohtaamisen, kuuntelemiseen ja huomioimisen pohjalle. Tämä luo pohjan vastavuoroisella ja moniasiantuntijuuteen perustuvalle yhteistyölle, jossa keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus ovat keskeisinä tekijöinä. Monialainen ammattilaisten välinen yhteistyö sektorirajoja ylittäen ja apuvälinekeskuksen kommunikointipalveluja toteuttavan tiimin moniammatillisuus ja sen hyödyntäminen ovat myös keskeisiä asiakaslähtöisyyden edistämiseksi.

Vaikkakin prosessin eri vaiheissa on nimettynä hyvin yksityiskohtaisiakin toimintakäytäntöjä asiakaslähtöisyyden edistämiseksi, tulee prosessi suunnitella ja toteuttaa joustavasti huomioiden asiakkaan toimintakyky, yksilö- ja ympäristötekijät. Tulosten perusteella esim. asiakaskäynnin toteuttaminen hänen omassa toimintaympäristössään, kuten kotona, edistää asiakaslähtöisyyttä. Myös arvioinnin toteuttaminen tarvittaessa toteuttaa asiakkaan lähipiiriltä saatuihin tietoihin perustuen eikä asiakkaalta, erityisesti lapselta, vaadita onnistumista apuvälinkeskuksen työntekijöiden nähden, edistää asiakaslähtöisyyttä. Prosessin eri vaiheissa nousi tuloksissa myös muita toimintakäytäntöjä, joissa keskeistä on asiakkaan yksilöllisten tekijöiden huomioiminen.

Laaja-alainen tiedon jakaminen edistää asiakaslähtöisyyttä

Tulosten perusteella tiedon jakaminen asiakkaille, läheisille ja laaja-alaisesti ammattilaisille edistää sekä palveluihin hakeutumista että asiakaslähtöisyyttä läpi prosessin. Nykyisistä toimintakäytännöistä tiedon jakamista koettiin toteutuvan läpi prosessin mm. saamalla tietoa nopeasti lähetteen saavuttua, apuvälinevaihtoehtoihin liittyen ja niiden käytön ohjaamisen osalta. Ammattilaiset nostivat erityisesti esille konsultaatiomahdollisuuden apuvälinekeskukseen lähetettä miettiessään sekä tarvittaessa asiakkaan prosessin aikana.

Tulevaisuudessa nähdään tärkeäksi lisätä toimintakäytäntöjä, joiden kautta kaikilla em. toimijoilla on mahdollisuus helpommin saada tietoa erilaisista kommunikoinnin apuvälineistä esim. apuvälinekeskuksen internet-sivuilla. Kommunikointialan ammattilaiset kaipaavat säännöllistä tiedottamista esim. lähetekäytäntöihin sekä uusiin apuvälineratkaisuihin liittyen. Lisäksi alueelliset tapaamiset koetaan tärkeäksi sekä tiedon jakamiseksi että yhteistyön edistämiseksi. Muille ammattilaisille, kuten erityiskoulujen ja -päiväkotien ja asumispalveluita järjestäville tahoille kaivataan tiedon jakamista niin kommunikoinnista ja vuorovaikutuksesta yleisesti kuin niihin liittyvistä apuvälinepalveluista. Tiedon lisäksi yhteistyö yhteisten käytäntöjen sopimiseksi nähdään tärkeäksi.

Prosessin vaiheiden sujuvoittamisella ja nopeuttamisella voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä

Tulosten perusteella prosessin vaiheiden sujuvoittaminen ja nopeuttaminen tarvittaessa edistää asiakaslähtöisyyttä. Niin asiakkaat, läheiset kuin ammattilaiset tunnistivat asiakkaan tarpeen saada apuväline nopeasti käyttöönsä. Apuvälinekeskuksessa onkin jo käytössä useita toimintakäytäntöjä, joita hyödyntämällä asiakkaalle saattaa olla luovutettavissa apuväline käyttöön jo ensimmäisillä asiakaskäynnillä.

Tuloksissa nousi esille ns. matalan kynnyksen apuvälinepalvelut, jonka osalta on jo käytössä toimintakäytäntöjä, mutta joiden osalta toivotaan kehittämistä edelleen. Erityisesti palveluihin hakeutuminen koetaan nykyisellään monivaiheiseksi ja pitkäksi prosessiksi, ja tulevaisuudessa tätä toivotaan helpottavan mm. lähetekäytäntöjä kehittämällä niin, että lähetteen tekijäksi entistä vähemmän vaaditaan lääkäriä ja lähetteen saaminen ei vaadi monen eri asiantuntijan arviointia. Tuloksissa nousi myös esille, että vaiheiden nopeuttaminen voi muuntua herkästi myös asiakaslähtöisyyttä heikentäväksi tekijäksi. Apuvälineen käytön ohjaamisen osalta nousi esille kokemuksia, että käytön ohjaus oli tuntunut toteutuvan nopeasti, eikä asiakas tai läheiset olleet pystyneet omaksumaan saamaansa tietoa.

Riittävällä apuvälineistöllä, ammattitaidon kehittämisellä ja teknologisilla ratkaisuilla myös edistetään asiakaslähtöisyyttä

Näiden osa-alueiden lisäksi tuloksissa nousi toimintakäytäntöjä, joilla on mahdollisuus edistää asiakaslähtöisyyttä. Apuvälinekeskuksen työntekijöiden ammattitaidon jatkuva kehittäminen ja verkostoituminen apuvälinealalla valtakunnallisesti, riittävän ja ajanmukaisen oman apuvälineistön käyttäminen. Omaa välineistöä tulee tulosten perusteella olla riittävästi, jotta apuvälineen toimivuuden arviointi ja kokeilujaksojen toteutus onnistuvat mahdollisimman sujuvasti. Apuvälineiden leasing-mahdollisuutta nähtiin tärkeäksi kehittää erityisesti sellaisten apuvälineiden osalta, jossa teknologian kehittyminen on nopeaa. Esim. katseohjattavien tietokoneiden osalta vuokraaminen mahdollistaisi nykyistä paremmin uusimman teknologian hyödyntämisen asiakkaan parhaaksi.

Myös teknologisten ratkaisuiden hyödyntämisellä voidaan edistää asiakaslähtöisyyttä. Tulosten perusteella korona-aikana käyttöönotettu mahdollisuus osallistua asiakaskäynneille etäyhteyden(video) kautta koettiin erityisen tärkeäksi. Lisäksi teknologilla mahdollisuuksilla ideoitiin erityisesti tiedon jakamisen, apuvälinen käytön ohjauksen ja pidemmän aikavälin seurantakäytäntöjen kehittämiseksi.

Kirjoitus perustuu Terhi Pärssisen tutkimukselliseen kehittämistyöhön Kohti asiakaslähtöisempää apuvälinepalvelua – Asiakaslähtöisyyttä edistävien toimintakäytäntöjen kehittäminen kommunikoinnin apuvälinepalveluprosessissa (Metropolia ammattikorkeakoulu 2022).  Kehittämistyön tavoitteena oli asiakaslähtöisyyden edistäminen kommunikoinnin apuvälinepalveluiden toimintakäytäntöjä kehittämällä.

Kirjoittaja

Terhi Pärssinen, toimintaterapeutti (YAMK), kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK). Terhi työskentelee tällä hetkellä Tays-apuvälinekeskuksessa kommunikoinnin ja tietoteknisten apuvälinepalveluiden asiantuntijana.

Lähteet

Brandt, Åse & Hansen, Else & Christensen, Jeanette 2020. The effects of assistive technology service delivery processes and factors associated with positive outcomes – a systematic review. Disability and Rehabilitation: Assistive technology 15 (5), 590–603.

De Witte, Luc & Steel, Emily & Gupta, Shivani & Ramos, Vinicius Delgado & Roentgen, Uta 2018. Assisitive technology provision: Towards an international framework for assuring availability and accessibility of affordable high-quality assistive technology. Disability and Rehabilitation: Assistive Technology 13 (5), 467–472.

Harra, Toini & Sipari, Salla & Maenpää, Elisa 2017. Hyvää tahtova hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Teoksessa Pohjola, Anneli & Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino Oy. 98–109.

Järvensivu, Timo & Nykänen, Katri & Rajala, Rika 2010. Verkostojohtamisen opas – verkostotyöskentely sosiaali-ja-terveysalalla. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.

Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina 2011. Kuntoutuksen perusteet – näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. Helsinki: WSOY.

Laine, Kaisa & Merikoski, Hannele 2022. Puheterapian toteutustavat. 21.6.2022. Teoksessa Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta & Melkas, Susanna (toim.). Kuntoutuminen. E-kirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Larsson Ranada, Åsa & Lidström, Helene 2019. Satisfaction with assistive technology device in relation to the service delivery process – a systematic review. Assistive technology 31 (2), 82–97.

Menich, Nóra 2022. Each person as an End? The User’s Choices on the Service Delivery process for Assistive Technology in Hungary. Societies (Basel, Switzerland) 12 (5), 130–145.

Oikeus kommunikointiin. Tikoteekki. Tietoa.

Raitakari, Suvi & Juhila, Kirsi & Günther, Kirsi & Kulmala, Anna & Saario, Sirpa 2012. Asiakaslähtöisyydet asiakas-ammattilaisvuorovaikutuksessa: kuluttajuus, kumppanuus ja huolenpito mielenterveyskuntoutuksessa. Teoksessa Anttonen Anneli & Haveri Arto & Lehto Juhani & Hannele Palukka (toim.). Julkisen ja yksityisen rajalla. Julkisen palvelun muutos.  Tampere: Juvenes Print. 47–80.

Satterfield, Ben & Phillips, Carolyn & Montes, Ciara & Bunn, DeeDee & Gelinas, Gina & Rust, Martha & Griffiths, Patricia & Wilson, Rachel & Endicott, Sarah 2021. Voices from Academia. A Model of AT and AAC Service for Adults with developmental Disalibilities. Assistive technology outcomes and benefits 15 (1), 48–75.

STM 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli. Loppuraportti.  Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

STM 2020a. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2020. Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:23. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

STM 2020b. Kuntoutuksen uudistaminen. Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:39. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Virtanen, Pauli & Suoheimo, Maria & Lamminmäki, Sara & Ahonen, Päivi & Suokas, Markku 2011.  Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. Helsinki: Tekes.

YK:n ihmisoikeuksien yleismaallinen julistus. Ihmisoikeusliitto. Hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 10.12.1948.

 

 

 

apuvälinepalveluapuvälinepalveluprosessiasiakaslähtöisyyskommunikoinnin apuvälinekuntoutus

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
      Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu…
      17.6.2020
    • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      7.5.2020
    • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti…
      11.5.2022

    Rehablogin bloggaajat

    Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Rehablogin toimituskunta

    • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      p. 040 714 5153,



    • Anna Kaipainen,
      projektisuunnittelija,
      p. 050 50 470 7161


    • Auli RäsänenAuli Räsänen,
      koulutussuunnittelija,
      p. 040 672 6577,


    • Sari Helenius
      kuntoutuksen lehtori
      p. 050 518 7333


    Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


    Rehablogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Kaksi kättä liittää kaksi palapelin palaa yhteen.

      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla

      1.2.2023
    • Kuvassa on etualalla gramofoni ja taustalla menneistä vuosikymmenistä muistuttavaa sisustusta.

      Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin

      18.1.2023
    • Viisi kättä koskettaa viisisakaraisen tähden sakaroita,

      Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä

      4.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (3)
      • ▼ helmikuu (1)
        • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      • ▼ tammikuu (2)
        • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
        • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
    • ► 2022 (14)
      • ► joulukuu (2)
        • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
        • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      • ► marraskuu (1)
        • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
      • ► lokakuu (1)
        • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      • ► elokuu (1)
        • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
      • ► kesäkuu (2)
        • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
        • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
      • ► toukokuu (1)
        • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
      • ► maaliskuu (1)
        • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      • ► helmikuu (1)
        • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      • ► tammikuu (3)
        • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
        • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
        • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
    • ► 2021 (17)
      • ► joulukuu (2)
        • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
        • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
      • ► marraskuu (2)
        • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
        • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
      • ► lokakuu (1)
        • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
      • ► syyskuu (1)
        • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      • ► kesäkuu (1)
        • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      • ► toukokuu (1)
        • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
      • ► huhtikuu (2)
        • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
        • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
      • ► maaliskuu (3)
        • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
        • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
        • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      • ► helmikuu (2)
        • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
        • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
      • ► tammikuu (2)
        • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
        • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
    • ► 2020 (22)
      • ► joulukuu (3)
        • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
        • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
        • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
      • ► marraskuu (3)
        • Loikkia digisti terapiassa
        • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
        • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
      • ► lokakuu (1)
        • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
      • ► syyskuu (2)
        • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
        • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
      • ► elokuu (1)
        • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
      • ► kesäkuu (4)
        • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
        • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
        • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
        • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      • ► toukokuu (2)
        • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
        • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      • ► maaliskuu (2)
        • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
        • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
      • ► helmikuu (2)
        • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
        • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
      • ► tammikuu (1)
        • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (3)
        • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
        • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
        • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
      • ► marraskuu (1)
        • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
      • ► lokakuu (1)
        • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
      • ► elokuu (3)
        • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
        • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
        • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
      • ► heinäkuu (1)
        • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
      • ► kesäkuu (3)
        • Kenen kielellä kirjoitat?
        • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
        • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
      • ► toukokuu (1)
        • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
      • ► huhtikuu (2)
        • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
        • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
      • ► maaliskuu (4)
        • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
        • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
        • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
        • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
      • ► helmikuu (3)
        • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
        • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
        • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
      • ► tammikuu (4)
        • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
        • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
        • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
        • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
    • ► 2018 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
      • ► marraskuu (4)
        • Olenko motivoiva ammattilainen?
        • Ryhmästä on hyvä aloittaa
        • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
        • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
      • ► lokakuu (2)
        • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
        • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
      • ► syyskuu (1)
        • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
      • ► elokuu (1)
        • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
      • ► kesäkuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
        • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
      • ► toukokuu (3)
        • Läheisen ohjaus terapiatyössä
        • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
        • Intohimoa kuntoutumiseen
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
      • ► maaliskuu (3)
        • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
        • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
        • Uudistamassa ja uudistumassa
      • ► helmikuu (1)
        • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
    • ► 2017 (22)
      • ► joulukuu (1)
        • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
      • ► marraskuu (3)
        • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
        • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
        • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
      • ► lokakuu (2)
        • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
        • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
      • ► syyskuu (1)
        • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
      • ► elokuu (2)
        • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
        • Kongressimatka Skotlantiin
      • ► kesäkuu (3)
        • Kaikki lähtee kohtaamisesta
        • Sinä olet asiantuntija!
        • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
      • ► toukokuu (3)
        • Kuntoutusta koulumaailmassa
        • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
        • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
      • ► huhtikuu (1)
        • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
      • ► maaliskuu (3)
        • Tiedon lähteillä
        • Sinä ja minä = me yhdessä
        • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
      • ► helmikuu (1)
        • Rohkeasti ja positiivisesti
      • ► tammikuu (2)
        • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
        • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Sanojen viemänä
      • ► marraskuu (7)
        • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
        • Yhdessä kehittäminen
        • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
        • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
        • Perhe muutoksessa
        • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
        • Liikunnasta boostia kohti työuraa
      • ► toukokuu (1)
        • Elämänlaatua Englannissa
      • ► helmikuu (1)
        • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
      • ► tammikuu (2)
        • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
        • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
    • ► 2015 (1)
      • ► lokakuu (1)
        • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

    Avainsanat

    apuvälineet apuvälinetekniikka asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ICF-luokitus ikäihmiset kehittäjäkumppanus kohtaaminen kotikuntoutus koulutus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi lastensuojelu Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus omaishoito osaaminen osallistuminen osallisuus perhe sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työelämävalmiudet työhyvinvointi työkyky Uni verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!