Kuntoutuksen paradigman muutoksen myötä yksilökeskeisyys ja kuntoutujan huomioiminen oman elämänsä asiantuntijana on kuntoutuksen keskiössä. Kuntoutujan aktiivinen toimijuus, vaikuttaminen ja valintojen tekeminen kuntoutusprosessissaan edistää kuntoutujan toimijuutta omassa arjessa ja toimintaympäristössä. Kuntoutusprosessin ja kuntoutumisen prosessin sulautuminen saumattomaksi yhteistoiminnaksi kuntoutujan, kuntoutustyöntekijöiden, läheisten ja …

Tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuodenvaihteessa 1.1.2023. Hyvinvointialueet koostuvat monesta eri kunnasta, joiden palvelut toteutetaan tällä hetkellä eri tavalla. Näin on myös lasten kuntoutuspalveluiden osalta. Lasten kuntoutuspalvelut ovat laaja kokonaisuus, joka tulisi nähdä ja kehittää …

Iäkäs ihminen tarvitsee tuekseen verkoston, joka koostuu ammattilaisista, läheisistä ja vapaaehtoisista. Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta, tiedolla johtamista sekä yhteistyötä yli sektori- ja ammattirajojen, mutta myös monipuolisia palveluja ja teknologisia ratkaisuja toisiaan tukemaan ja täydentämään. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos …