Digiympäristöjen käyttäjien osallistuminen sisältöjen luomiseen on nykypäivänä jo yleistä, mikä näkyy esimerkiksi erilaisten verkkomateriaalien keräämisenä, yhdistelynä, editoimisena ja tallentamisena omalle kotikoneelle. Materiaalin luominen mahdollistaa digitaalisen toimintaympäristön käyttäjille osallistumisen sisältöjentuottamisprosessiin luovina taiteilijoina. (Oesch 2003.)
Nopean teknologisen kehityksen vuoksi digitalisoituvassa yhteiskunnassamme on siirrytty toimimaan yhä vuorovaikutteisemmin eri verkostoissa, tuottaen ja muuntaen digitaalisten toimintaympäristöjen sisältöjä vuorovaikutteisesti sen sijaan, että tietoa ainoastaan kerättäisiin, tallennettaisiin ja jaettaisiin (Kivistö & Päykkönen 2017: 12). Verkostomaisen vallan vahvistuessa verkostoitumisen, vuorovaikutuksen ja yhteisen kehittämisen merkitys nähdään korostuvan myös tulevaisuudessa (Dufva 2020; Vänskä & Paltamaa 2020), mikä edellyttää meiltä myös uudenlaista verkosto-osaamista (Sipari 2021).
Kehittämisessä digitaalisen toimintaympäristön sisältöjen sopivuutta ja siellä tarjottujen palvelujen toteutustapoja tulisi huomioida suhteessa käyttäjien ja tuottajien omaan elinympäristöönsä. Näin mahdollistuvat parhaassa tapauksessa myös digitoimintaympäristön käytön hyödyt, kuten ajalliset, rahalliset ja ympäristölliset säästöt sekä osallistumisen kynnyksen madaltuminen siellä tapahtuvaan toimintaan. (Kilpeläinen & Sälevä 2017: 149.) Yleistynyt asiointi näissä toimintaympäristöissä korostaa teknologian ymmärrettävyyden, helppokäyttöisyyden ja valinnanmahdollisuuksien merkitystä. (Dufva 2020: 38–39.)
Digitaalisten toimintaympäristöjen sisällön voi ymmärtää ja määrittää monella tavalla. Oeschin (2003; 2007) mukaan teknisten ratkaisujen sisällön tulisi perustua sellaiseen digitaaliseen sisältöön, mikä mukautuu päätelaitteen mukaan. Sisällön tulee olla myös yhteisöllistä, usean eri käyttäjän käyttöön soveltuvaa sekä siinä tulee olla interaktiivisia ominaisuuksia, joita voi myös editoida. Sisällön tulisi mukautua käyttäjäkohtaiseksi sisältäen tarvittaessa myös erilaisia koodattavia työvälineitä sekä mahdollisuuksia linkittyä myös toisiin teknisiin kokonaisuuksiin ja sisältöihin. (Oesch 2003; Oesch 2007: 108.)
Digitaalista sisältöä kuntoutujien voimaantumiseen
Työtoiminnan kuntoutuja tulisi kohdata ennen kaikkea ihmisenä, joka tekee omassa elämässään omia valintojaan (Viitanen & Piirainen 2013: 113). Kuntoutujan vaikuttamisen ympäristönsä olosuhteisiin ja mahdollisuuksiin nähdään olevan aina osana kuntoutusta. (Järvikoski 2013: 2.) Näin mahdollistuu myös ihmisen kuntoutuminen, sillä kuntoutus on yksilön ja hänen ympäristönsä välinen tavoitteellinen muutosprosessi (Tulevaisuuden kuntoutus 2021; Valtioneuvoston selonteko kuntoutuksesta 2002: 3). Kuntoutuksen vaikutuksia tulisikin tämän vuoksi tarkastella ihmisen kuntoutumisen näkökulmasta sellaisten tekijöiden kautta, jotka koskettavat arkea, elämänhallintaa sekä kuntoutujan ja hänen toimintaympäristönsä välistä vuorovaikutusta (Suikkanen 2008: 104).
Tutkimuksellisessa kehittämistyössäni perehdyin tarkastelemaan työtoiminnan kuntoutujien voimaantumisen edistymistä suhteessa digitaalisen toimintaympäristön sisältöön. Työn tarkoituksena oli kehittää Stadin soten työtoimintayksiköiden digitaalisen toimintaympäristön sisältöä työtoiminnan kuntoutujien voimaantumisen edistymiseksi.
Siitonen (1999) kuvaa voimaantumista prosessina, joka lähtee ihmisestä itsestään (Siitonen 1999: 158). Tarkemmin voimaantuminen nähdään ydinkäsitteenä ihmisen sisältä lähtevänä voiman tunteena, joka perustuu turvallisuuden, hyväksynnän ja tasa-arvon kokemukseen ja on suhteessa ympäristöön (Siitonen 1999: 59–62; Tuorila 2013). Voimaantuminen on tullut terminä myös yhdeksi kuntoutumista kuvaavaksi käsitteeksi (Järvikoski 2013: 9). Ihmisen voimaantumisprosessia jäsentävät tekijät liittyvät päämääriin, kyky- ja kontekstiuskomuksiin, emootioihin sekä niiden keskinäisiin suhteisiin (Siitonen 1999: 158.)
Kehittämistyön toimintaympäristönä oli Stadin soten työtoimintayksiköt, Uusix-verstaat, Pakilan työkeskus ja Avotyötoiminta. Organisaatioissa nousi esille tarve kehittää digitaalinen toimintaympäristö, jonka tarkoituksena on taata etätyötoiminnan saavutettavuutta ja joustavuutta sekä vastata kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Tarve digitaalisen toimintaympäristön sisällön kehittämiselle nousi Stadin soten etätyötoiminnan kehittämisryhmässä, johon osallistuu työtoimintayksiköiden kuntoutujia ja ammattilaisia.
Tutkimuksellisessa kehittämistyössä käytettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Kehittämistyöhön kerättiin aineistoa laadullisin menetelmin, kahdessa yhteiskehittelytilaisuudessa, kuntoutujien ja ammattilaisten muodostamassa kehittäjäryhmässä työpajamenetelmää soveltaen. Kehittäjäryhmään kuului yhteensä 19 henkilöä Uusix-vertailta, Pakilan työkeskuksesta ja Avotyötoiminnasta.
Millaista digitaalista sisältöä tarvitaan?
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksista tuotettiin yhteenvetona kuvaus digitaalisen toimintaympäristön sisällöstä työtoiminnan kuntoutujien voimaantumisen edistymiseksi. Kuvaus syntyi tulkiten työn kehittämistehtävien tuloksia tarkastellen niiden välisiä suhteita (Kuvio 1).
Kuvio 1. Digitaalisen toimintaympäristön sisältö työtoiminnan kuntoutujien voimaantumisen edistymiseksi
Työtoiminnan kuntoutujien voimaantumista edistävä digitaalinen toimintaympäristö sisältää saavutettavaa ja selkeästi jäsenneltyä auditiivista ja visuaalista sisältöä. Turvallisuuden kokemusten lisäämiseksi kuvion alaosa sisältää tietosuojaselosteen ja teknistä tukea tarjoavaa vuorovaikutteista sisältöä muun muassa teknisen tuen digikioskin, joka tarjoaa nopeasti digitukea ja neuvonta chatin ja soittomahdollisuuden kautta. Täältä löytyvät myös arvopohjaisia sääntöjä koskevat sisällöt, kuten nettietiketti ja turvallisen tilan periaatteet, jotka on tarkoitettu luomaan digitaalisessa toimintaympäristössä toimimiseen rakennetta, edistämään paikalla oloa ja muistuttamaan asiallisesta käytöksestä koskien myös muiden kohtaamista toimintaympäristössä.
Digitaalisen toimintaympäristön voimaantumisen edistymistä tukevaan sisältöön kuuluu kirjautumisjärjestelmä, jolla kuntoutuja kirjautuu omaan profiiliinsa. Toimintaympäristö sisältää myös virtuaalisen kellokortin, joka rekisteröi kuntoutujan sisään- ja uloskirjautumisajan automaattisesti. Kellokortti edistää kuntoutujien vastuunottoa omasta arjenhallinnasta. Kirjautumisjärjestelmä tarjoaa puolestaan mahdollisuuden luoda sisältöjä, kuten avatar-hahmon monimuotoisemman ja/ tai muilta kuntoutujilta anonyymin tunnistautumisen mahdollistumiseksi. Kirjautumisen yhteydessä avautuu kenttä, johon kuntoutuja voi kirjoittaa ylös omaa kuntoutumistaan koskevia tavoitteita sekä erilaisia mittareita ja välineitä, kuten oppimispäiväkirjan itsereflektoinnin ja oman kuntoutumisprosessin seurannan mahdollistumiseksi.
Toimintaympäristön yhtenä kuntoutujien voimaantumisen edistymistä tukevana sisältönä toimii palautteenantokanava, joka tarjoaa mahdollisuuksia antaa palautetta esimerkiksi vastaten kanavalle upotettuun palautekyselyyn. Tämän kanavan kautta kuntoutuja saa yhteyden myös ammattilaisiin ja heidän välistänsä yhteydenpitoa edistävinä vuorovaikutteisina sisältöinä kanava tarjoaa chat-, puhelu- sekä videopuheluominaisuuden. Avun pyytämismahdollisuuden ja avun vastaanottamisen avulla kanava voi edistää myös kuntoutujien vastuun ottamista omasta itsestä, kuten arjenhallinnasta ja hyvinvoinnista.
Digitaalisen toimintaympäristön sisältöihin kuuluu myös muita vuorovaikutteisia sisältöjä, kuten vaikuttamisverkostokanava, mikä sisältää yhteiskehittämiseen ja tiedottamiseen tarkoitettuja sisältöjä. Tämän kanavan kautta kuntoutujat voivat osallistua kehittämiseen ja lukea sekä laatia ammattilaisten kanssa sisältöjä, kuten esimerkiksi tiedotteita tulevista tapahtumista. Kuntoutujien voimaantumisen edistymistä tukevaa sisältöä digitaalisessa toimintaympäristössä on myös vertaisforum, mikä sisältää luovia tiloja, kuten esimerkiksi tsemppihuoneen, jossa kuntoutujat voivat antaa ja saada vertaistukea ja luoda toivomiaan hyvinvointia edistäviä sisältöjä. Tässä huoneessa kuntoutujilla on myös mahdollisuus avata keskusteluja ja antaa toisilleen vertaispalautetta kommenttien ja hymiöpalautteiden muodossa. Tämä huone toimii samalla myös tunnetaitokanavana, jossa kuntoutujilla on mahdollisuus kehittää omia vuorovaikutus- kommunikointi ja reflektointitaitojaan.
Yhtenä keskeisenä työtoiminnan kuntoutujien voimaantumisen edistymistä tukevana sisältönä näkymällä ovat etätehtäviin liittyvät sisällöt. Kuntoutujien on mahdollisuus valita heille annetuista eri tasoisista, porrastetuista tehtävävaihtoehdoista itselleen mielekkäimmät ja toteuttaa niitä omien voimavarojen mukaan. Tehtäväsisällöt voi palauttaa joko pelkästään ammattilaiselle tai samasta tilasta löytyvään ideapankkiin, jossa ne toimivat informatiivisina sisältöinä myös muille. Tehtävienteon tukena toimii näytölle ilmestyvä, myös vuorovaikutteiseen sisältöluokkaan kuuluva virtuaalinen hahmo, joka muistuttaa suorituksen aikana tauotuksesta ja onnittelee kuntoutujaa tehtävän palautuksesta. Etätehtävientekoon sisältyy myös ajastustoiminto.
Tehtäviä voi suorittaa yhdessä muiden kuntoutujien kanssa, jolloin vastuu rajautuu, jakaantuu ja kevenee muuttuen eteenpäin vieväksi voimavaraksi. Kuntoutujien digiosaamisen edistämiseksi toimintaympäristö puolestaan sisältää tallennettuja koulutusmateriaaleja, työkaluja oman osaamisen tunnistamiseksi sekä ohjeita digitaalisessa toimintaympäristössä toimimiseen.
Digitaalisessa toimintaympäristössä kuntoutujien voimaantumisen edistymistä vahvistavat auditiiviset sekä visuaaliset, informatiiviset sisällöt, jotka ovat keskitetty kuvion näkymällä yhteen tilaan. Tämä tila sisältää tarkemmin ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden tuottamia tallenteita kuten podcasteja, webinaareja ja blogitekstejä ajankohtaisista aiheista, onnistumisista ja kokemuksista sekä Uusix-verstaiden viestintäosaston tuottaman Skribo-lehden. Toimintaympäristö sisältää myös viihteellisen oppimisen, fun & games -tilan, joka sisältää yksilöllisiä ja yhteisöllisiä pelillisiä sisältöjä, kuten Seppo-alustalla luotuja peliympäristöjä kuntoutujien voimaantumisen edistymiseksi.
Digisisällöt kollektiivisen hyvinvoinnin edistäjinä
Teknologiaa hyödyntämällä voidaan luoda uusia kuntoutuksen väyliä. Kuntoutumisen näkökulmasta teknologisilla ratkaisuilla voidaan edistää esimerkiksi yksilön oppimista ja hänen pärjäämistään työssä ja arjessa. (Järvikoski 2013: 51.) Kuntoutustoiminnassa toimintaympäristön muotoutuminen vastaamaan palveluiden käyttäjien tarpeita ja heidän arkeaan on varsin tärkeää. Oleellista on myös se, että kuntoutus toteutuu kaiketi mielekkäästi, kuntoutujien omissa toimintaympäristöissä. (Sipari & Mäkinen 2012: 4, 7.)
Tutkimuksellisen kehittämistyön tekijänä toivon lukijan pysähtyvän pohtimaan voimaantumisen edistymistä edellyttäviä kehittämistoimenpiteitä digitaalisissa toimintaympäristöissä kuntoutumisen, sen tuloksellisuuden sekä hyvinvoinnin edistymisen näkökulmasta. Voidaanko voimaantumista edistävillä digitaalisten toimintaympäristöjen sisällöllisillä ominaisuuksilla ja siellä toteutuvilla toiminnoilla edistää myös kollektiivista hyvinvointia niin yhteisöissä kuin yhteiskunnassammekin? On selvää, että tästä kontekstista tarvitaan enemmän tietoa, sillä tutkimusta kuntoutujien voimaantumista edistävien digitaalisten toimintaympäristöjen ja niiden sisältöjen hyödyistä on vielä niukalti.
Kirjoitus pohjautuu Evelin Vlahopouloun tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Digitaalisen toimintaympäristön sisällön kehittäminen työtoiminnan kuntoutujien voimaantumisen edistymiseksi”. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2022.
Kirjoittaja
Evelin Vlahopoulou valmistui kuntoutuksen (YAMK) -tutkinto-ohjelmasta Metropolia Ammattikorkeakoulusta huhtikuussa 2022. Eve on töissä Stadin soten työtoimintayksiköissä, joissa hän toimii lähiesihenkilönä vastaten virtuaalisesti toteutettavan etätyötoiminnan ja digitaalisten palveluiden kehittämisestä ja toteuttamisesta.
Lähteet
Dufva, Mikko 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Sitra. 9, 38–39.
Suikkanen, Asko 2008. Arvioinnin avaimia kuntoutuksen lukkoihin. Teoksesta: Mäkitalo, Jorma & Turunen, Jari & Vilkkumaa, Ilpo (toim.) Vaikuttavuus muutoksessa. Oulu: Verve. 104.
Tulevaisuuden kuntoutus 2021. Tutkimuksen käsiteviidakossa. Käsitepankki. Tulevaisuuden kuntoutus.
Valtioneuvoston selonteko kuntoutuksesta 2002. Kuntoutusselonteko 2002. 3.
Marianne Roivas (päätoimittaja),
Auli Räsänen, 
Ei kommentteja