Oletko tullut ajatelleeksi, että yksilön työkyky on hyvinkin paljon sidottu työtehtävään ja työympäristöön? Ja että sama työtehtävä voi olla hyvinkin erilainen toisessa ympäristössä? Eli vaikka osaa ajaa bussia Suomen maaseudulla, niin tämä ei automaattisesti tarkoita, että on kykyä tehdä työtä bussikuskina vaikkapa Lontoon vilkkailla kaduilla.
Työ- ja toimintakyky ei ole pelkästään henkilöön liittyvä ominaisuus vaan ympäristön ja yksilön välinen vuorovaikutteinen ja tilannesidonnainen kokonaisuus (THL 2020, 2020b). Se, miten henkilö suoriutuu jostain (työ)tilanteesta, riippuu henkilön, toiminnan (tai työtehtävän) ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta (Christiansen ym. 2015). Työtehtävän ja tekijän yhteensovittamiseksi tarvitsemme siis työntekijän arvioinnin lisäksi myös työtehtävän ja ympäristön arviointia.
Puuttuva Pala -hankkeessa rakennetaan tuetun keikkatyön mallia: työmarkkinoille pääsyä edistäviä käytäntöjä nykyisten tuettujen työllistämismuotojen ja avoimien työmarkkinoiden välimaastoon. Hankkeessa olemme kartoittaneet ESKOT ry:n Klubitalojen ja (mahdollisten) keikkatyöpaikkojen työtehtäviä luodaksemme ymmärryksen siitä, millaisia taitoja voidaan harjoitella Klubitalo ympäristössä, millaisia taitoja tarvitaan (mahdollisilla) keikkatyöpaikoilla ja mikä on näiden välinen kuilu. Kyseisen kuilun ylittämiseksi on tarkoitus rakentaa keikkatyöhön valmennuksen askeleet.
Noin 60 Metropolian toimintaterapeuttiopiskelijaa oli mukana arvioimassa työtehtäviä, hyödyntäen toimintaterapian inhimillisen toiminnan malliin perustuvaa AWC-FI:tä eli työtehtävän ominaispiirteiden arviointimenetelmää (ks. lisää Nyman 2019). Työtehtävien arvioinneista nousi esille näkökulmia, joista haluamme nostaa esille muutaman huomioitavaksi valmennuksessa kohti keikkatyötä.
Puuttuva pala -hankkeessa tehtyjen työtehtävien arviointien yhteydessä nousi esille näkökulmia, joita on syytä huomioida keikkatyöhön valmentamisessa. Päällimmäisinä ovat tulevan keikkatyöntekijän vuorovaikutustaitojen tavoitteellinen vahvistaminen tulevaa työkeikkaa huomioiden, sillä onnistunut keikkatyö edellyttää hyvää vuorovaikutusta keikkatyöntekijän, -työtehtävän ja -työympäristön välillä. (Ks. kuva 1).
KUVA 1. Onnistunut keikkatyö edellyttää hyvää vuorovaikutusta keikkatyöntekijän, -työtehtävän ja -työympäristön välillä.
Muita huomioitavia näkökulmia joita tässä blogissa nostetaan esille ovat keikkatyöntekijän fyysisen ja psyykkisen energian nostaminen sekä valmennusympäristön valinta.
Vuorovaikutustaitojen tavoitteellinen vahvistaminen
Työtehtävien arviointien yhteydessä ilmeni erityisesti vuorovaikutustaitojen harjoittelemisen tärkeys. Klubitaloilla arvioiduissa työtehtävissä puolestaan motoriset ja prosessuaaliset taidot korostuivat. Tehtävissä tarvittiin monenlaisia motorisia taitoja, kuten liikkuvuutta, koordinaatiota ja fyysistä energiaa. Tarvittiin myös prosessuaalisia taitoja, kuten psyykkistä energiaa, työskentelyn ajoittamista ja järjestämistä. Tehtävät itsessään harvemmin edellyttivät vuorovaikutustaitoja. Työtehtäviä tehdään kuitenkin usein parityönä, eli toisen jäsenen tai valmentajan kanssa, jolloin tarvitaan myös vuorovaikutusta.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että viestintä- ja vuorovaikutustaitoja voisi olla tärkeätä vahvistaa muun työhön valmennuksen rinnalla (Lexén & Bejerholm 2016; Zhang ym 2017). Nykypäivän ja tulevaisuuden työelämässä vuorovaikutustaidot korostuvat (TEM raportit 14/2012) ja tiettyjä työtehtäviä varten voi melko täsmällisestikin harjoitella siihen tarvittavia vuorovaikutustaitoja. (Ks. kuva 2.)
KUVA 2. Vuorovaikutustaitojen tavoitteellinen harjoittelu on olennaista keikkatyön valmennuksessa.
Haluammekin nostaa esille vuorovaikutustaitojen aktiivista ja tavoitteellista harjoittelua osaksi tuetun keikkatyön valmennuksen mallia.
Fyysinen ja psyykkinen energia
Jos työtehtäviä on mahdollista tehdä rauhassa, omassa tahdissa ilman aikapaineita, ovat ne AWC-FI-arviointimenetelmän mukaan vähemmän vaativia fyysisen ja psyykkisen energian suhteen (ks. taulukko 1).
TAULUKKO 1. AWC-FI-menetelmän osa-alueet.
Fyysinen energia kuuluu motorisiin taitoihin ja tarkoittaa kykyä suorittaa ja loppuunsaattaa työ kohtuullisessa ajassa ja väsymättä, ja se koostuu jaksamisesta ja tahdin ylläpitämisestä. Mikäli työtehtävässä on mahdollista pitää tauko, istahtaa välillä, ja jos ei ole kiirettä saattaa tehtävä loppuun tietyssä tarkalleen määritellyssä ajassa, silloin tehtävä edellyttää vähemmän fyysistä energiaa. Psyykkinen energia puolestaan kuuluu prosessuaalisiin taitoihin ja tarkoittaa kykyä suorittaa ja loppuunsaattaa työ tarkkaavaisesti ja psyykkisesti uupumatta. Psyykkinen energia sisältää psyykkisen jaksamisen ja huomion ylläpitämisen psyykkisesti kuormittumatta. Samalla tavalla, jos on mahdollista pitää tauko tai suorittaa tehtävää verkkaisessa tahdissa, tämä vaatimus on pienempi. (Sandqvist 2008.)
Työelämässä on yleisesti ottaen mitä todennäköisemmin enemmän aikapaineita kuin tuetussa työympäristössä. Esimerkiksi Puuttuva pala -hankkeen keikkatyöpaikalla, jossa siivotaan toimitiloja, on tietty aikaraja, minkä sisällä työ on suoritettava, ja tahdin ylläpitäminen on tärkeää, jotta ehtii tehdä kaiken vaaditun huolellisesti loppuun. Myös tavallinen kahvilatyö edellyttää tietyn tahdin ylläpitämistä ja on pitkäkestoista verrattuna esimerkiksi Klubitalossa tapahtuvan kahviotuotteiden myyntiin, joka yleensä kestää lyhyemmän ajan (esim. 20 min).
Keikkatyöhön tähtäävässä valmennuksessa on tärkeä huomioida fyysisen ja psyykkisen energian vaatimuksia. Valmennuksessa voisi esimerkiksi harjoitella työtehtävien suorittamista tietyn aikarajan sisällä tai pitkäkestoisemmin, sekä pohtia näihin liittyviä tuntemuksia valmennettavan kanssa harjoituksen jälkeen.
Missä valmennus toteutuu?
Ympäristö vaikuttaa olennaisesti siihen, miten henkilö suoriutuu työtehtävästään. Työympäristö koostuu fyysisistä, sosiaalisista, kulttuurisista ja toiminnallisista tekijöistä jotka edistävät tai estävät henkilön työntekoa.
Kulttuurinen ympäristö
Jokaisella työpaikalla on omanlaisia tapoja toimia. On erilaisia normeja, uskomuksia ja päätöksentekoon liittyviä proseduureja, jotka vaikuttavat sen työpaikan kulttuuriin (Padilla 2015). Kun uusi työntekijä tulee työpaikalle, kestää jonkin aikaa ennen kuin hän omaksuu työpaikan kulttuurin.
Fyysinen ympäristö
Fyysinen ympäristö koostuu erilaisista tiloista ja esineistä (Fisher ym 2017) ja niiden ympäristöllisistä ominaisuuksista. Onko tila esteetön ja turvallinen? Onko tila toiminnan ja henkilön kannalta sopiva? Onko työskentelyä varten sopivia työkaluja ja välineitä olemassa ja helposti saatavilla?
Sosiaalinen ympäristö
Sosiaalinen ympäristö koostuu sosiaalisista suhteista ja vuorovaikutuksesta. Sosiaalisten suhteiden tai ihmisten saatavuus ja saavutettavuus, emotionaalinen tuki, voimaantumisen mahdollisuus, ongelmien ratkaisu yhdessä sekä vuorovaikutuksen laatu ovat esimerkkejä komponenteista. (Fisher ym 2017).
Toiminnallinen ympäristö
Toiminnallinen ympäristö yhdistää työkulttuurin sekä fyysisen ja sosiaalisen ympäristön toiminnan kanssa, huomioiden myös laajemmat yhteiskunnalliset, kulttuuriset, ekonomiset ja poliittiset näkökulmat. Voidaan pohtia, kuinka hyvin keikkatyö sopii yhteen henkilön taitojen kanssa? Kuinka kiinnostava kyseinen keikkatyö on henkilölle? Kuinka paljon hän saa tukea keikkatyön suorittamiseksi? Pääseekö osalliseksi; mukaan päätöksen tekoon, ilmaisemaan itseään, kehittymään? Toiminnalliseen ympäristöön kuuluu myös ajalliset ulottuvuudet kuten kesto, aikataulu ja tasapaino muiden velvoitteiden kanssa. (Fisher ym. 2017: 95.)
Kohti keikkatyöympäristöä
Tuettu työympäristö on kulttuurisesti, fyysisesti, sosiaalisesti ja toiminnallisesti omanlaisensa ja jokainen keikkatyöpaikka on vastaavanlaisesti omanlaisensa (ks. kuva 4). Työtehtäviä voi olla hyvinkin erilaista toteuttaa tuetussa työympäristössä kuin keikkatyöympäristössä. Tärkeänä kysymyksenä esiin nousee, missä valmennusta kannattaa toteuttaa?
KUVA 4. Keikkatyöympäristön ulottuvuudet jotka vaikuttavat keikkatyöntekijän toimintaan ja työtehtävän suorittamiseen.
Vahvasti nousussa olevan IPS mallin eli Sijoita ja valmenna! -mallin mukaan valmennusta kannattaa tehdä siinä ympäristössä, missä valmennettava tulee työskentelemään (Raivio & Appelqvist-Schmidlechner 2019). Tätä näkökulmaa huomioiden on myös hyvä pohtia, miten valmennuksessa ohjataan keikkatyöympäristöä – työpaikkaa, työyhteisöä – ottamaan vastaan ja vahvistamaan myönteistä vuorovaikutusta ja keikkatyöläisen sopeutumista toimintaympäristöön? Tämäkin on syytä huomioida Tuetun keikkatyön työvalmennuksen askeleita rakentaessa.
Seuraavaksi…
AWC-FI, työtehtävän ominaispiirteiden arviointi, osoittautui toimivaksi menetelmäksi konkretisoimaan työtehtävissä tarvittavia taitoja (ks. kuva 3). Hankkeessa todettiin, että näistä taidosta olisi hyvä päästä keskustelemaan valmennettavien kanssa, ja tämän myötä syntyi idea taitoihin perustuvista kuvakorteista. Lähdimme siis työstämään kuvakortteja itsearvioinnin tueksi, osaksi Kohti keikkatyötä -valmennuksen mallia, ja niitä julkaistaan lähitulevaisuudessa. Tästä ehkä lisää seuraavassa blogikirjoituksessa…?
Kirjoittaja
Jennie Nyman on koulutukseltaan toimintaterapeutti (AMK), ja valmistui toimintaterapian maisteriksi Ruotsin Karoliinisesta Instituutista vuonna 2009. Hän työskentelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa lehtorina ja Puuttuva Pala -hankkeessa arvioinnin asiantuntijana. Hän on ollut mukana tuomassa toimintaterapian teorioihin perustuvat työkyvyn arviointimenetelmät Suomeen ja kuuluu työryhmään, joka kehittää työkyvyn arviointia inhimillisen toiminnan mallin näkökulmasta Ruotsin Linköpingin yliopistossa.
Lähteet
Christiansen, C. H., Baum, C. M. & Bass, J. D. (2015). Occupational Therapy. Performance, Participation and Well-Being. Fourth edition. Thorofare: SLACK Incorporated.
Fisher, G., Parkinson, S. & Haglund, L. (2017). The environment and human occupation. Teoksessa Taylor, R. (ed.). Gary Kielhofner’s Model of Human Occupation. Philadelphia: Wolters Kluwer. 91–106.
Lexén, A. & Bejerholm, U. (2016). Exploring communication and interaction skills at work among participants in individual placement and support. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 2016, 23(4), 314–319.
Padilla, R. (2015). Environment factors. Culture. Teoksessa Christiansen, C. H., Baum, C. M. & Bass, J. D. Occupational Therapy. Performance, Participation and Well-Being. Fourth edition. Thorofare: SLACK Incorporated. 335–358.
Sandqvist, J. 2008. Assessment of Work Characteristics (AWC). Version 1.1
THL (2020). ICF-luokitus. https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus
THL (2020b). Mitä toimintakyky on? https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on
Zhang, G. F., Tsui, C. M., Lu, A. J. B., Yu, L. B., Tsang, H. W. H. & Li, D. (2017). Centennial Topics—Integrated supported employment for people with schizophrenia in mainland China: A randomized controlled trial. American Journal of Occupational Therapy 71, 7106165020.
Marianne Roivas (päätoimittaja),
Ninni Kurko-Seppänen,
Auli Räsänen, 
Nea Vänskä,
