Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
0

Virtuaaliympäristöt kuntoutumisen tueksi

Sanna Garam, Tuija Laakso, Sari Lintukorpi, Pekka Paalasmaa ja Hanna Samposalo · 5.5.2023
Futuristinen naishahmo
Kuva: Pixabay

Kuntoutujan aseman ja hänelle kuntoutumisestaan koituvan hyödyn kannalta on tärkeää, että palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti kuntoutujan arkeen sopivaksi. Kun kuntoutuja nähdään aktiivisena, oman kuntoutumisensa tavoitteiden ja sisällön suunnitteluun osallistuvana, se edellyttää kuntoutumista tukevan virtuaaliteknologian ja virtuaaliympäristöjen käytön räätälöintiä.

Kuntoutuminen on kuntoutujan arjen ympäristöissä tapahtuvaa kuntoutujan ja hänen läheistensä sekä asiantuntijoiden yhteistyötä.  He yhdessä rakentavat kuntoutumista mahdollistavaa tavoitteellista yhteistoimintaa kuntoutujan arkeen. Virtuaaliteknologiaa hyödyntävä kuntoutumisen tukeminen mahdollistaa parhaimmillaan kuntoutumisen toteutumisen itsenäisesti lähiympäristön tukemana. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan Virtuaalikuntoutusverkostot-hankkeessa saatua ymmärrystä ja kokemuksia virtuaaliteknologian ja virtuaaliympäristöjen hyödyntämisestä kuntoutumisen tukena.

Virtuaaliteknologia ja kuntoutuminen

Virtuaaliteknologian hyödyntäminen kuntoutumisen tukena voi mahdollistaa kuntoutumisprosessin samojen sisältöjen toteuttamisen kasvokkain tai virtuaalisesti kuntoutujan yksilölliset tarpeet huomioiden.  Virtuaaliteknologian käyttö kuntoutuksessa lisää myös kuntoutuspalvelujen saatavuutta, kun kuntoutuminen ei ole sidottu tiettyyn kuntoutuspalvelun tarjoajan määrittämään paikkaan ja aikaan. Tällöin myös kuntoutumisen omaehtoisuus vahvistuu.

Kuntoutuminen perustuu vuorovaikutukseen. Ihannetilanteessa virtuaaliteknologian avulla voidaan luoda uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa, parhaimmillaan niin, että se yhdistää samanaikaisesti kuntoutujan, hänen läheisensä ja ammattilaiset samaan todelliseen tai virtuaaliseen ympäristöön. Virtuaaliympäristöissä on mahdollista luoda uusia tapoja myös ryhmässä tapahtuvaan kuntoutumiseen.

Kuntoutuminen arjen ympäristössä on vuorovaikutusta ihmisten kesken, mutta myös oppimisprosessi itsen ja ympäristön välisessä suhteessa. Virtuaaliteknologian keinoin voidaan luoda mm. mahdollisuuksia fasilitoida kodin toimintojen oppimistilanteita laaja-alaisesti esim. ruokailuun liittyen aterian valmistuksesta astioiden tiskaamiseen asti.  Ruokailun toimintojen vaiheistaminen oppimisprosessiksi onnistuu virtuaaliteknologin avulla hyvin, samoin oppimista tukevan palautejärjestelmän rakentaminen erilaisiksi tavoitteellista kuntoutumista tukeviksi toiminnallisuuksiksi.

Kuntoutujan arjessa voivat tulla tarpeelliseksi myös kodin muutostyöprosessit. Virtuaaliteknologia voi olla apuna kuntoutujalle kodin turvallisuuden ja muutosten mahdollisuuksien tiedostamisessa sekä kuntoutujan ja ammattilaisen yhteisessä päätöksentekoprosessissa (Hwang & Shim, 2021).

Glegg ja Levac (2018) käsittelevät scoping-katsauksessaan edistäviä tekijöitä, rajoitteita ja toteutusta liittyen virtuaalitodellisuuden sekä aktiivisten videopelien käyttämiseen kuntoutuksessa. He esittävät suosituksia myös ammattilaisten kompetenssin sekä kliinisen toteutuksen kehittämiseksi, esimerkiksi teknologian käyttämiseen vaikuttavien rajoitusten ja edistävien tekijöiden selvittäminen. Yleisesti virtuaaliteknologiainterventioiden kehittymiseksi tarvitaan yhteistyötä loppukäyttäjien, terveydenhuollon ammattilaisten ja teknologian kehittäjien kesken koko teknologioiden kehittämisprosessissa (Glegg & Levac 2018, Van der Linde-van den Bor ym. 2021). Näin on myös kuntoutumista tukevien virtuaaliympäristöjen osalta.

 

Kokemuksia virtuaalikuntoutuksesta, kurkistus tulevaisuuteen

Virtuaaliteknologian käyttö kuntoutuksessa on Suomessa vielä laajamittaisesti varsin uutta niin käytännön kuin tutkimuksen tasolla. Ilves ja kumppanit (2022) ovat tuottaneet tuoreen, mittavan kansainvälisen ja järjestelmällisen raportin kirjallisuuskatsauksista robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Virtuaalikuntoutusverkostot-hankkeessa saamamme kokemukset ovat hyvin samansuuntaisia tästä katsauksesta nousevien havaintojen kanssa.

Kuntoutujan näkökulmasta virtuaaliteknologia tuo kuntoutukseen ja kuntoutumiseen hallittavuutta sekä harjoitteiden toistettavuutta. Teknologia itsessään mahdollistaa harjoitteiden toistettavuuden ja sovelluskohtaisen palautteen antamisen. Tämän lisäksi virtuaaliympäristön mukaansatempaavuus eli immersiivisyys tuo toistoihin uudenlaista motivaatiota ja heittäytymistä, jota voi olla haastavaa tavoittaa perinteisen kuntoutuksen keinoin. Yhtenä virtuaaliteknologian mahdollisuutena pidetäänkin kuntouksen pelillisyyttä, joka yhdessä kuntouttavan sisällön ja ympäristön kanssa tarjoaa haasteita yksilöllisellä otteella.

Pelillisyys asettaa tiettyjä vaatimuksia kuntoutujalla, eikä pelillisyys saisi olla motivaatiota laskeva tai jopa kuntoutusta estävä asia. Virtuaalikuntoutusverkosto -hankkeen aikana koottujen kokemusten pohjalta pelillisyyden ajatellaan toimivan erityisesti lasten ja nuorten kuntoutuksessa, mutta erityistä innostusta virtuaalimaailmassa toimimiseen on havaittu myös ikäihmisillä. Virtuaaliteknologian etuna on kuntoutujan vieminen ympäristöihin, joihin pääsy olisi muutoin haastavaa tai jopa mahdotonta – kävelylle kansallispuistoon tai soutelemaan järvimaisemaan.

Turvallisuus on kuntoutuksessa ensiarvoisen tärkeää, näin myös hyödynnettäessä virtuaaliteknologiaa. Turvallisuus liittyy niin kuntoutujan fyysiseen, sosiaaliseen että psyykkiseen ympäristöön. Fyysisen ympäristön turvallisuudesta on huolehdittava huolellisesti, jolloin VR-lasit päässä ei törmätä esimerkiksi huonekaluihin. Kuntouttavien harjoitteiden kannalta fyysinen turvallisuus on niin ikään tärkeää ja kuntoutujalle kohdennetun palautteen avulla tulee varmistua, että liikkeet tai muut harjoitteet tehdään oikein ja kuntoutusta tai kuntoutumista edistävästi.

Fyysisen turvallisuuden lisäksi on huomioitava, että kuntoutuja kokee olonsa turvalliseksi toimiessaan virtuaaliympäristössä – kuntoutus tapahtuu vuorovaikutuksessa ja siten on tärkeää huomioida myös sosiaalinen ja psyykkinen ulottuvuus. Kuntoutuja voi esimerkiksi uppoutua helposti virtuaaliympäristöön ja ulkopuolinen maailma ikään kuin unohtuu. Tällöin esimerkiksi avun pyytäminen tai jopa liian haastavasta tilanteesta poispääseminen voi olla vaikeaa.

 

Virtuaalikuntoutus innostaa ja haastaa

Virtuaaliteknologian hyödyntämiseen kuntoutuksessa liittyy yhä useita epäselviä asioita ja haasteita. Eettisyys on kiistatta yksi tärkeimmistä, mikä näkyy erityisesti niiden erityisryhmien osalta, joiden on haastavaa ilmaista itseään. Tätä pohdittiin Virtuaalikuntoutusverkostot -hankkeessa mm. kehitysvammaisten kuntoutujien osalta, joilla voi olla haastavaa tuoda tuntemuksensa esille – näin kuntouttavasta kokemuksesta voi tulla jopa ahdistavaa ja siten kuntoutumista estävää. Kuntoutujan yksilöllinen tilanne ja toimintakyky tuleekin huomioida tarkoin suunniteltaessa virtuaaliteknologian hyödyntämistä kuntoutuksessa.

Esimerkiksi lapsikuntoutujilla virtuaalilasien käytölle on perustellut käyttöaikarajoitukset ikään ja näköjärjestelmän kehitykseen liittyen. VR-lasien käyttöä suositellaankin tavallisesti yli 12-vuotiaille lapsille.

Virtuaaliympäristöissä toimimisessa on paljon potentiaalia, ja käyttö on kuntoutuksen osalta tällä hetkellä vasta alussa. Koetut hyödyt liittyvät uudenlaiseen tapaan toimia, joka voi lisätä motivaatiota sekä tuoda iloa ja virkistystä kuntoutukseen. Virtuaaliteknologiaa voidaan myös hyödyntää kuntoutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden arvioinnissa.

Virtuaalikuntoutusverkostot-hankkeen aikana koettiin useita ahaa-elämyksiä ja virtuaaliteknologioiden nähdään jatkossa täydentävän perinteistä kuntoutusta. Ilves ja kumppanit (2022) toteavat kirjallisuuskatsauksessaan, että virtuaalitodellisuutta hyödyntävä kuntoutus on todettu joko vaikuttavammaksi tai yhtä vaikuttavaksi kuin tavanomainen kuntoutus (Ilves ym. 2022). Tutkimustietoa ja kokemuksia virtuaaliteknologian ja virtuaaliympäristöjen hyödyntämisestä kuntoutuksessa tarvitaan kuitenkin lisää. Erityisesti kuntouttavat ja yksilöllisesti sopeutettavat virtuaalisisällöt ovat tarpeen niin kuntoutujille ja kuin kuntouttajille.

Verkostoyhteistyöllä vauhtia tekoälypohjaisten virtuaaliteknologioiden saavutettavuuteen kuntoutuksessa -hanke on OKM-rahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on koota yhteen tekoälyn, virtuaaliteknologian, saavutettavuuden, kuntoutuksen ja hyvinvoinnin asiantuntijaryhmiä tuottamaan tekoälypohjaisen virtuaaliteknologian osaamista kuntoutuksen ammattilaisille ja kuntoutujille opiskelu-, työ- ja toimintakyvyn edistämiseen. Hankepartnerit ovat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja Tampereen yliopisto.

Kirjoittajat:

Sanna Garam on fysioterapian lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Hän toimii mm. hankkeissa, työterveyshuollon koulutuksessa sekä ohjaa opinnäytetöitä. Häntä kiinnostaa teknologian käyttäminen kuntoutumisen tukena.

Tuija Laakso, sosionomikoulutuksen lehtori, YTM sosiaalityöntekijä, Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Sosiaalinen kuntoutuminen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen on ollut läsnä kaikessa kentällä tekemässäni ikäihmisten palveluissa, aikuissosiaalityössä ja työllisyyspalveluissa sekä lastensuojelussa.

Sari Lintukorpi on fysioterapian lehtori SAMKissa. Kiinnostuksen kohteena on uusi teknologia ja sen hyödyntäminen kuntoutuksessa.

Pekka Paalasmaa on yliopettaja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Häntä kiinnostaa kuntoutujan aseman vahvistuminen myös teknologiaa hyödyntävässä kuntoutumisessa.

Hanna Samposalo työskentelee projektipäällikkönä Tampereen yliopistossa. Hän toimii useissa vuorovaikutteisen teknologin hankkeissa.

Lähteet

Ilves O, Korpi H, Honkanen S. Aartolahti, E. Robottien, virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden vaikuttavuus ja merkityksellisyys lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Kela Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, 2022. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/344398

Glegg S, Levac D. Barriers, Facilitators and Interventions to Support Virtual Reality Implementation in Rehabilitation: A Scoping Review. PM&R. 2018; 10 (11): 1237-1251.e1. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30503231/

Hwang N-K, Shim S-H. Use of Virtual Reality Technology to Support the Home Modification Process: A Scoping Review. Int. J. Environ. Res. Public Health. 2021; 18: 11096. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8583645/

van der Linde-van den Bora M,  Slondb F,  Liesdeka O, Suykera W, Weldama S. The use of virtual reality in patient education related to medical somatic treatment: A scoping review. Patient Education and Counseling. 2022; 105: 1828–1841.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S073839912100793X?via%3Dihub

kuntoutuminenVirtuaalikuntoutusvirtuaaliteknologiavirtuaaliympäristö

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      16.2.2022
    • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä…
      1.2.2023
    • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      10.6.2021

    Anna Kaipainen

    Rehablogin toimituskunta

    • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      p. 040 714 5153,



    • Anna Kaipainen,
      projektisuunnittelija,
      p. 050 50 470 7161


    • Auli RäsänenAuli Räsänen,
      koulutussuunnittelija,
      p. 040 672 6577,


    • Sari Helenius
      kuntoutuksen lehtori
      p. 050 518 7333


    Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


    Rehablogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Pieni poika katsoo tablettia.

      Etäkuntoutuskäytäntöjen kehittäminen lasten motorisen oppimisen edistymiseksi

      30.5.2023
    • Futuristinen naishahmo

      Virtuaaliympäristöt kuntoutumisen tueksi

      5.5.2023
    • Jalat juoksumatolla

      Tekoälypohjaista liikeanalyysia voi hyödyntää toimintakyvyn arvioinnissa

      21.4.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (7)
      • ▼ toukokuu (2)
        • Etäkuntoutuskäytäntöjen kehittäminen lasten motorisen oppimisen edistymiseksi
        • Virtuaaliympäristöt kuntoutumisen tueksi
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Tekoälypohjaista liikeanalyysia voi hyödyntää toimintakyvyn arvioinnissa
      • ▼ helmikuu (2)
        • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä
        • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      • ▼ tammikuu (2)
        • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
        • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
    • ► 2022 (14)
      • ► joulukuu (2)
        • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
        • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      • ► marraskuu (1)
        • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
      • ► lokakuu (1)
        • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      • ► elokuu (1)
        • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
      • ► kesäkuu (2)
        • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
        • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
      • ► toukokuu (1)
        • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
      • ► maaliskuu (1)
        • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      • ► helmikuu (1)
        • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      • ► tammikuu (3)
        • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
        • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
        • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
    • ► 2021 (17)
      • ► joulukuu (2)
        • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
        • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
      • ► marraskuu (2)
        • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
        • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
      • ► lokakuu (1)
        • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
      • ► syyskuu (1)
        • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      • ► kesäkuu (1)
        • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      • ► toukokuu (1)
        • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
      • ► huhtikuu (2)
        • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
        • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
      • ► maaliskuu (3)
        • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
        • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
        • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      • ► helmikuu (2)
        • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
        • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
      • ► tammikuu (2)
        • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
        • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
    • ► 2020 (22)
      • ► joulukuu (3)
        • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
        • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
        • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
      • ► marraskuu (3)
        • Loikkia digisti terapiassa
        • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
        • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
      • ► lokakuu (1)
        • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
      • ► syyskuu (2)
        • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
        • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
      • ► elokuu (1)
        • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
      • ► kesäkuu (4)
        • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
        • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
        • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
        • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      • ► toukokuu (2)
        • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
        • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      • ► maaliskuu (2)
        • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
        • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
      • ► helmikuu (2)
        • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
        • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
      • ► tammikuu (1)
        • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (3)
        • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
        • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
        • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
      • ► marraskuu (1)
        • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
      • ► lokakuu (1)
        • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
      • ► elokuu (3)
        • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
        • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
        • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
      • ► heinäkuu (1)
        • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
      • ► kesäkuu (3)
        • Kenen kielellä kirjoitat?
        • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
        • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
      • ► toukokuu (1)
        • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
      • ► huhtikuu (2)
        • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
        • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
      • ► maaliskuu (4)
        • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
        • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
        • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
        • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
      • ► helmikuu (3)
        • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
        • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
        • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
      • ► tammikuu (4)
        • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
        • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
        • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
        • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
    • ► 2018 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
      • ► marraskuu (4)
        • Olenko motivoiva ammattilainen?
        • Ryhmästä on hyvä aloittaa
        • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
        • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
      • ► lokakuu (2)
        • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
        • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
      • ► syyskuu (1)
        • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
      • ► elokuu (1)
        • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
      • ► kesäkuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
        • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
      • ► toukokuu (3)
        • Läheisen ohjaus terapiatyössä
        • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
        • Intohimoa kuntoutumiseen
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
      • ► maaliskuu (3)
        • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
        • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
        • Uudistamassa ja uudistumassa
      • ► helmikuu (1)
        • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
    • ► 2017 (22)
      • ► joulukuu (1)
        • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
      • ► marraskuu (3)
        • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
        • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
        • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
      • ► lokakuu (2)
        • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
        • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
      • ► syyskuu (1)
        • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
      • ► elokuu (2)
        • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
        • Kongressimatka Skotlantiin
      • ► kesäkuu (3)
        • Kaikki lähtee kohtaamisesta
        • Sinä olet asiantuntija!
        • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
      • ► toukokuu (3)
        • Kuntoutusta koulumaailmassa
        • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
        • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
      • ► huhtikuu (1)
        • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
      • ► maaliskuu (3)
        • Tiedon lähteillä
        • Sinä ja minä = me yhdessä
        • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
      • ► helmikuu (1)
        • Rohkeasti ja positiivisesti
      • ► tammikuu (2)
        • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
        • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Sanojen viemänä
      • ► marraskuu (7)
        • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
        • Yhdessä kehittäminen
        • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
        • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
        • Perhe muutoksessa
        • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
        • Liikunnasta boostia kohti työuraa
      • ► toukokuu (1)
        • Elämänlaatua Englannissa
      • ► helmikuu (1)
        • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
      • ► tammikuu (2)
        • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
        • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
    • ► 2015 (1)
      • ► lokakuu (1)
        • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

    Avainsanat

    apuvälineet asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ikäihmiset kehittäjäkumppanuus kohtaaminen kotikuntoutus koulunkäynnin tukeminen koulutus kumppanuus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus nuoret omaishoitajuus osaaminen osallistuminen osallisuus perhe perhekuntoutus sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työhyvinvointi työkyky työympäristö verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste