Mielen hyvinvointi on oleellinen osa terveyttä ja auttaa selviytymään arjen perushaasteista. Sitä tarvitaan varsinkin jaksamista koettelevissa elämäntilanteissa. Mielen hyvinvointia ovat laajemmilla väestöryhmillä koetelleet globaalisti pandemia, sodat sekä ilmastokriisi (WHO 2022). Omaishoitajat ovat psyykkisesti erityisen haavoittuva ihmisryhmä. Uusia säveliä etsimässä -hankkeessa (2021–2023) kokeillaan ja tutkitaan kehittäjäkumppaneiden kanssa tapoja edistää sekä kuntouttaa omaishoitajien psyykkistä toimintakykyä. Helsinkiin ja Vantaalle muodostettuihin musiikkitoimintaan painottuviin omaishoitoperheryhmiin (Tawast 2022) omaishoitajat pääsevät helpommin kuin vain itselleen suunnattuun toimintaan.
Omaishoitajiin panostamisesta tuplahyöty
Psyykkisesti erityisen haavoittuvien elämänlaatu kärsi ja yksinäisyyden kokemus lisääntyi eniten pandemian aikana (Siltanen 2021). Moni omaishoitaja sinnittelee arjessaan muutenkin jaksamisensa rajoilla ja pandemiarajoitusten vuoksi omaishoitajien lomapäiviä ja vertaisryhmätoimintoja peruuntui. Omaishoitajan hyvinvoinnin vahvistaminen heijastuu myös omaishoidettavan hyvinvointiin – panostuksella saadaan tuplahyöty. Tämä on sekä inhimillisistä että taloudellisista näkökulmista yhä merkityksellisempää, kun omaishoidettavien määrä on kasvanut yli 10 000:lla eli jopa 20 % kymmenessä vuodessa (Omaishoitajaliitto 2022) ja tavoitellaan sitä, että edelleen yhä harvempi päätyisi laitoshoitoon. Näistä lähtökohdista on oltu yhtä mieltä omaishoitoperheille suunnatun toiminnan kehittämisessä mukana olevien omaishoitojärjestöjen ja kaupunkien kanssa.
Omaishoitajat osaavat arvostaa mielen hyvinvointia. He ymmärtävät kokemuksen kautta, kuinka sitä tarvitaan elämänkriiseissä ja päivittäin haastavassa arjessa. Esimerkiksi autististen henkilöiden omaiset pitävät mielenterveyden häiriöiden hoitoa ja ongelmien ennaltaehkäisyä tärkeimpänä tutkimuksen rahoituskohteena (Cusack 2018). Mielen hyvinvointia arvostaa enemmän, kun on kokenut omaa tai läheisen sairastamista sekä omaishoidettavan etenevää pitkäaikaista toimintakyvyn heikkenemistä ja siihen usein kytkeytyvää psyykkistä pahoinvointia.
Kuva: Pixabay
Omaishoitajan mielen hyvinvointi
Mielen hyvinvointia kuvaillaan yleisesti (WHO 2022) sanoilla ”onnellisuus”, ”tasapainoinen elämä”, ”elämänhallinta” ja ”psyykkinen hyvinvointi”. Omaishoitoperheiden toiminnan kehittämisessä on noussut esiin myös omaishoitajan arjesta kieliviä oivalluksia mielen hyvinvoinnista. Kun omaishoitaja kuvaa mielen hyvinvointiaan sanoilla ”paremmat kaudet”, ”oma aika” sekä ”lepo ja palautuminen”, välittyy syvällisempi ymmärrys siitä, kuinka psyykkinen hyvinvointi voi kulua ja toisaalta elpyessä uusiutua suojatekijöiden ja voimavarojen avulla.
Omaishoitajan hahmottaessa mielen hyvinvoinnin ”henkisenä kasvuna”, kuuluu ilmauksesta omakohtainen kokemus haasteista selviytymisestä sekä sen myötä vahvistuvasta resilienssistä eli selviytymiskyvystä ja ongelmat selättävästä sinnikkyydestä. Uusiutuvan resurssin, suojatekijöiden, voimavarojen ja resilienssin näkökulmat vastaavat modernia ja positiivista mielenterveyskäsitystä (Mieli ry 2022a): mielen hyvinvointi on paljon enemmän kuin psyykkisen häiriön puuttuminen.
Omaishoitajille suunnatut julkaisut, kuten Oma ja Lähellä, ovat täynnä henkisen kasvun tarinoita sopeutumisesta erityislapsen, muistisairaan, vakavasti vammautuneen tai pitkäaikaissairaan omaishoitajuuteen.
Mieli ry:n (2022b) selvityksessä joka toinen suomalainen raportoi omassa elämässään tai lähipiirissään psyykkistä kuormitusta ja oireilua viimeisimmän vuoden aikana. Omaishoitajilla on keskimääräistä enemmän psyykkisten häiriöiden riskitekijöitä, kuten stressiä, univajetta ja eristyneisyyden kokemusta. Mielenterveyden edistämisen sekä varhaisen häiriöihin puuttumisen tulisi olla kansanterveystyön keskiössä. Sillä voitaisiin vähentää mielenterveystyön kustannuksia viisinkertaisesti nykyiseen nähden. (Wahlbeck 2017.) Tutkitusti tehokkaita käytäntöjä mielen hyvinvoinnin edistämiseen tunnetaan paljon (Laajasalo & Pirkola 2012). Arjen stressiä lievittävät oivallukset, kuten liikunnan lisääminen, voivat vahvistaa mielen hyvinvointia riskitekijöistä huolimatta (Leppämäki 2017).
Mielen hyvinvointi vahvistuu vertaistuella ja ammattiavulla
Omaishoitoperheiden ryhmäkeskusteluissa on huomattu, että omaishoitajan mielen hyvinvointiin voi vaikuttaa monilla omaishoitajan jaksamista tukevilla ja psyykkistä kuormaa lievittävillä tavoilla. Omaishoitaja ottaa matalammalla kynnyksellä käyttöön idean vaikkapa musiikin hyödyntämisestä aamu- tai liikuntatoimien tahdittamiseen toiselta samassa tilanteessa olevalta kuin asiantuntijalta. On innostavaa kuulla vertaiselta, kuinka hän voi itse paremmin omaishoitoarjen sujuvoituessa. Ryhmätoiminta on vaikuttavaa tarjotessaan paitsi vertaistukea, myös mieltä virkistäviä kokemuksia: kun muistisairas omaishoitajineen kokeilee ”ullakkojumppaa” Rautavaaran Isoisän olkihatun tahtiin tai kun vammainen lapsi omaishoitajineen aktivoituu ottamaan kontaktia toisiin ryhmäläisiin ja syntyy yhteinen kikatushetki.
Monialaista asiantuntijatiimiä kuitenkin tarvitaan kuntouttavan omaishoitoperheiden toiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Tarpeen mukaan ammattilaiset myös tunnistavat yksilöllisen lisätuen tarpeen ja ottavat sen huomioon: aistierityispiirteiselle lapselle tarjotaan asentotuntoaistia stimuloiva, keskittymistä tukeva istuintyyny, alakuloinen omaishoitaja saa tietoa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista (Mieppi 2022) ja rytmeillä motivoituvan osallistujan omaiselle vinkataan rytmipelillisestä etämusiikkitoiminnasta.
Kuva: Pixabay
Mielen hyvinvointia positiivisen kautta
Omaishoitoperheiden toiminnassa lähestytään mielenterveyden teemoja salutogeenisesti eli mielen hyvinvoinnin tekijöitä tarkastellen (Billins & Hashem 2010), ei ongelmiin keskittyen. Aikaa käytetään esimerkiksi sen jakamiseen, mikä omaishoitajan arjessa toimii ja mistä myös omaishoidettava saa voimavaroja sekä mielen hyvinvointia.
Kun muistellaan viikon parhaita hetkiä kertoen tai piirtäen, irrottaudutaan murehtimisesta. Parhaimmillaan saadaan muilta vertaistukea ja vinkkejä siihen, kuinka yksinkertaisin keinoin hyviä hetkiä voikaan luoda. Tasapainon saavuttaminen vaikeassa tilanteessa vaatii mielen hyvinvoinnin taitoja. Näitä on vahvistettu pohtimalla omaishoitoperheiden kanssa, mikä musiikki palauttaa parhaiten stressistä, miten voi motivoida itseään uuden oppimiseen, miten omaishoitajat ovat kääntäneet mokiaan huumoriksi ja miten he rauhoittuvat ollessaan ylikierroksilla.
Omaishoitajat – ja usein myös omaishoidettavat – ovat tehneet omaishoitoperheiden toiminnassa mielen hyvinvointia aktivoivia kotitehtäviä ryhmäkertojen väleillä, mikä on omiaan vahvistamaan toiminnan kuntoutuksellista vaikuttavuutta. Vaikuttavuuteen liittyvässä tutkimuksessa yhtenä menetelmänä hyödynnetään positiivisen mielenterveyden SWEMWBS-mittaria (Pasanen ym. 2021), jonka suomalainen normiaineisto on vastikään julkaistu.
Kirjoittaja
Eeva Tawast on psykologi ja psykologian lehtori. Uusia säveliä etsimässä -hankkeen (2021–2023) asiantuntijana hän keskittyy omaishoitajien mielen hyvinvoinnin tukemiseen ja omaishoitoperheiden voimavarojen vahvistamiseen.
Lähteet
Billings, Jenny & Hashem, Ferhana 2010. Salutogenesis and the promotion of positive mental health in older people. Kirjallisuuskatsaus EU:n teemakongressiin Mental Health and Well-being in Older People – Making it Happen.
Cusack, James 2018. Your Questions: shaping future autism research. Esitys AutVave -tapahtumassa 5.10.2018. (Lue lisää tutkimuksesta: https://www.autistica.org.uk)
Laajasalo, Taina & Pirkola, Sami 2012. Ennen kuin on liian myöhäistä. Ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Leppämäki, Sami 2017. Liikunta ja masennus. Teoksessa Kampman, Olli ym. (toim.) 2017. Masennus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Mieli ry 2022a. Mitä mielenterveys on?
Mieli ry 2022b. Suomalaisten hyvinvointia uhkaava kuormitus kasvoi. Uutinen 1.4.2022.
Siltanen, Sini 2021. Korona ja elämänlaatu. Esitys alustavista tutkimustuloksista Terveyspsykologien päivillä 5.11.2021.
Tawast, Eeva 2022. Musiikki hoitaa omaishoitajan mieltä ja aivoja. Artikkeli Oma-lehdessä 1/2022.
Marianne Roivas (päätoimittaja),
Auli Räsänen, 
Ei kommentteja