Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle

Ikäihmisen hyvän elämän pohtiminen innostaa ikäihmisiä ja kuntoutuksen ammattilaisia yhdessä arvioimaan, mitä hyvä elämä edellyttää. Mahdollistavatko kuntoutuksen nykyiset käytännöt sitä vai tarvitaanko uusia? Kuntoutuksen YAMK-opintojen tutkimuksellisessa kehittämistyössä korostuvat ikäihmisten itsemääräämisoikeus ja merkityksellisen toiminnan tärkeys.

Ikäihmisten palveluissa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja edistämään ikäihmisen osallistumista kuntoutukseen. Ikäihmisten ja työntekijöiden yhteinen toimintatapojen kehittäminen mahdollistaa kuntoutuksen toteutumista kuntoutujan omassa toimintaympäristössä. Edellytyksenä ikäihmisen osallistumiselle on itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Merkittävin tekijä on, että toiminta on kaikilta osin mielekästä. (Järvikoski 2013.)

Ikäihmisen osallistuminen tavoitteellisen miellekään arjen rakentamiseen parhaimmillaan haastaa kuntoutuksen ammattilaisia pohtimaan ikäihmisen asemaa kuntoutujana. Lisäksi se haastaa ammattilaisia arvioimaan työyhteisön toimintatapoja ja toimintaprosessien johtamista (Pikkarinen 2013). Miellekään arjen pohtiminen voi parhaimmillaan auttaa työntekijöitä arvioimaan myös oman työyhteisönsä mielekästä työtä.

Osallistuminen: hyvän elämän ilmentäjä

Anna Myllymaan (2018) tutkimuksellisessa kehittämistyössä yhteiskehiteltiin toimintatapaa, joka vahvistaisi ikäihmisen osallistumista kuntoutukseen. Ikäihmiset ja työntekijät toimivat tasavertaisina kehittäjäkumppaneina työryhmässä, joka etsi tapaamisissa vastauksia siihen, mitä ovat nykyiset ja tulevaisuuden toimintatavat, jotka vahvistavat ikäihmisen kuntoutukseen osallistumista lyhytaikaishoidossa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli siis kehittää lyhytaikaishoidon toimintatapaa. Yhteiskehittelyn menetelmät valittiin niin, että ikäihmisten osallistuminen tuli mahdolliseksi.

Kehitetyssä toimintatavassa keskeistä oli, että ikäihminen on aktiivinen osallistuja ja työntekijä puolestaan on ikäihmisen osallistumisen mahdollistaja. Ikäihmisen ja omahoitajan yhdessä laatima kuntoutussuunnitelma oli olennainen osa toimintatapaa, joka vahvisti osallistumista kuntoutukseen. Yksilöllisten tavoitteiden asettaminen ja tarpeista lähtevä, mielekäs toiminta korostuivat. Sosiaalisesta näkökulmasta kannustava ilmapiiri, tasavertainen vuorovaikutus, vertaistukiryhmät sekä verkostoyhteistyön yhtenäistäminen koettiin tärkeinä. Osallistumisen vahvistamiseksi tarvitaankin uudenlaisia toimintatapoja. Yhteiskehittelyn avulla varmistutaan, että kehitetään oleellisia asioita. (Ks. Sihvo ym. 2018: 49.)

Yhteiskehittelyssä syntynyt toimintatapa heijastaa rohkeasti merkityksellisen hyvän elämän näkökulmia − olisivatko työntekijät tai ikäihmiset yksin päätyneet samaan?

Ikäihmisen merkityksellisen elämä

Lyhytaikaishoidossa ikäihmisellä on oikeus hyvään elämään ja arkeen. Hyvä elämä toteutuu silloin, kun ikäihmisellä on mahdollisuus osallistua merkitykselliseen toimintaan vertaisten kanssa. Ikäihmisen osallistuminen kuntoutukseen mahdollistuu silloin, kun ikäihminen on aktiivisesti suunnittelemassa, toteuttamassa ja kehittämässä kuntoutusta. Hyvä elämä perustuu myös itsemääräämisoikeuteen.

Ikäihmisten hoivapalvelut ovat viime aikoina herättäneet runsaasti keskustelua. Ikäihmisen merkityksellinen, hyvä elämä tulee nähdä kokonaisuutena; lyhytaikaishoidossa hoito ja kuntoutus tulee siis nähdä yhtenä kokonaisuutena. Ikäihmisellä on oikeus elää hyvää elämää, olipa hän sitten missä yhteisössä tahansa (Laatusuositus 2017).

Ikäihmisen osallistuminen kuntoutukseen lyhytaikaishoidossa vaatii tekoja minulta ja meiltä. Miten sinä voit omalla toiminnallasi mahdollistaa ikäihmisen merkityksellisen elämän toteutumista?

Merkityksellisyyden rakentaminen kuntoutuksessa

Elämän merkitys on sitä, että teet itsellesi merkityksellisiä asioita ja olet merkityksellinen toisille ihmisille. Edelleen arvokas elämä kytkeytyy toisiin ihmisiin eli siihen, miten meitä kohdellaan ja miten voimme tehdä hyviä asioita toisille ihmisille. (Ks. Martela 2015; 2017.)

Merkityksellisyyttä voi tarkastella myös työntekijän näkökulmasta. Työn merkityksellisyyden kokeminen on hyvinvoinnin keskeisiä lähteitä. Johdon ja henkilöstön osalta tämä vaatii sen pohtimista, mikä yhteisöissä ja toimintatavoissa vahvistaa ja mikä heikentää merkityksellisyyttä. Yhteiset merkityksellisyyden synnyn arvioinnit ovat näin ollen tärkeitä (Juntunen ym. 2017). Työyhteisöjen osalta on kuvattu, että sellaiset yhteisöt, jotka luovat merkityksellisyyden kulttuureja työntekijöidensä, asiakkaidensa ja yhteiskunnan keskuudessa, menestyvät paremmin kuin kilpailijansa (Smith 2018).

Kuntoutujien ja kuntoutuksen ammattilaisten osalta tämä tarkoittaa sitä, että heidän on yhdessä pohdittava kuntoutuksen tavoitteiden merkitystä oman merkityksellisen elämän ulottuvuuksina ja mahdollisuuksina. Lapsille on kehitetty merkityksellisen arjen toiminnan tunnistamisen väline, Metku-kirja (Sipari ym. 2017). Metkun ajattelu- ja työtavan soveltaminen voisi auttaa myös ikäihmisiä tunnistamaan, miten he voivat tehdä elämästään merkityksellistä myös kuntoutuksen ammattilaisten kanssa.

Kirjoitus perustuu Anna Myllymaan kuntoutuksen YAMK-tutkinnon tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Ikäihmisen osallistumista kuntoutukseen vahvistavien toimintatapojen kehittäminen lyhytaikaishoitoon”. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu 2018.

Kirjoittajat:

Anna Myllymaa, fysioterapeutti, kuntoutus (ylempi AMK) tutkinto-ohjelma
Pekka Paalasmaa, FT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Juntunen, Elina & Pessi, Anne & Aaltonen, Tapio & Martela, Frank & Syrjänen, Tii 2017. Myötätunto ja merkityksellisyys työssä. Teoksessa Pessi, Anne & Martela, Frank & Paakkanen Miia (toim.): Myötätunnon mullistava voima. Jyväskylä: PS-kustannus

Järvikoski, Aila 2013. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013: 43. Helsinki.

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3960-8

Martela, Frank 2015. Onnellisuuksien psykologia. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, Lotta (toim.): Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus

Martela, Frank 2017. Elämän tarkoitus − Haluatko luennon vai kelpaisiko yhden lauseen vastaus? Päivitetty 1.10.201. Saatavana osoitteessa: https://frankmartela.fi/tag/elaman-merkitys/

Myllymaa, Anna 2018. Ikäihmisen kuntoutukseen osallistumista vahvistavien toimintatapojen kehittäminen lyhytaikaishoitoon. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112818819

Pikkarinen, Aila 2013. Gerontologisen kuntoutuksen käsikirja, osa 1. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja -sarja.

Sipari, Salla & Vänskä, Nea & Pollari, Kirsi 2017. Lapselle merkityksellinen toiminta kuntoutumisessa – Laposen Metkut. Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa − Lapsen edun arviointi (LOOK) -hanke. Helsinki. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteesta http://metropolia.e-julkaisu.com/lapsen-metkut/

Sihvo, Sinikka & Isola, Anna-Maija & Kivipelto, Minna & Linnanmäki, Eila & Lyytikäinen, Merja & Sainio, Salla 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli. Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita, 16/2018. Helsinki: Sosiaali-ja terveysministeriö. Saatavana osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160828/STM_r1618_Asiakkaiden%20osallistumisen%20toimintamalli.pdf

Smith, Emily Esfahani 2018. Merkityksellisyyden voima. Jyväskylä: Tuuma.