Lasten kuntoutuksen toteuttaminen muuttui kevättalvella 2020 radikaalisti koronapandemian alettua. Kuntoutuksen siirryttyä hetkeksi täysin etätoteutukseen oli moni terapeutti ja perhe uuden edessä ja nousi tarve lähteä kehittämään etäkuntoutuksen käytäntöjä lasten motorisen oppimisen edistymiseksi.

Toukokuussa 2020 toteutetusta Kelan palveluntuottajille suunnatusta avoimesta kyselystä paljastui Heiskasen ja Salmisen (2020) mukaan, että pandemian myötä iso osa (58 %) vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tekevistä terapeuteista otti etäkuntoutuksen käyttöönsä. Suurimmalle osalle terapeuteista tämä oli täysin uusi tapa toteuttaa kuntoutusta. Pandemian tuoman pakon edessä moni kyselyyn vastannut kertoi kuitenkin olleensa iloinen löytäessään etäkuntoutuksesta myös hyviä puolia ja oppineensa siitä lisää.

Kuntoutujan aseman ja hänelle kuntoutumisestaan koituvan hyödyn kannalta on tärkeää, että palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti kuntoutujan arkeen sopivaksi. Kun kuntoutuja nähdään aktiivisena, oman kuntoutumisensa tavoitteiden ja sisällön suunnitteluun osallistuvana, se edellyttää kuntoutumista tukevan virtuaaliteknologian ja virtuaaliympäristöjen käytön räätälöintiä.

Kuntoutuminen on kuntoutujan arjen ympäristöissä tapahtuvaa kuntoutujan ja hänen läheistensä sekä asiantuntijoiden yhteistyötä.  He yhdessä rakentavat kuntoutumista mahdollistavaa tavoitteellista yhteistoimintaa kuntoutujan arkeen. Virtuaaliteknologiaa hyödyntävä kuntoutumisen tukeminen mahdollistaa parhaimmillaan kuntoutumisen toteutumisen itsenäisesti lähiympäristön tukemana. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan Virtuaalikuntoutusverkostot-hankkeessa saatua ymmärrystä ja kokemuksia virtuaaliteknologian ja virtuaaliympäristöjen hyödyntämisestä kuntoutumisen tukena.

Tekoälypohjainen liikkumisen analysoinnin teknologia tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia objektiiviseen ja automaattisen toimintakyvyn arviointiin ja kuntoutustulosten seurantaan. Viime vuosien aikana konenäköön perustuvien ihmiskehon liikkeitä seuraavien mallien tarkkuus ja keveys ovat siirtyneet sellaiselle tasolle, että niitä voidaan käyttää kannettavilla tietokoneilla ja älypuhelimilla. Mallien pohjalta kehitettyjä sovelluksia voidaan jatkossa hyödyntää niin urheiluvalmennuksessa, kliinisessä työssä kuin tutkimuksessakin.

Metropolia osallistui OKM-rahoitteiseen Verkostoyhteistyöllä vauhtia tekoälypohjaisten virtuaaliteknologioiden saavutettavuuteen kuntoutuksessa -hankkeeseen, jossa etsittiin ja kehitettiin sovelluksia hyödyntäen uusia teknologioita.