Kuntoutusalan osaaminen kehittyy ja uudistuu. Samaan aikaan kuntoutusalan opettajan työtehtävät ovat laajentuneet eikä työ kohdistu pelkästään opettamiseen. Opettajat työskentelevät monilla rajapinnoilla pyrkimyksenään mahdollistaa opiskelijoiden osaamisen kehittyminen ja tulevaisuuden laadukas kuntoutus. Työhön kuuluu myös oman alan kehittäminen. Opettajan työn keskiössä on kuitenkin mahdollistaa opiskelijoiden osaamisen kehittyminen kuntoutuksen asiakkaiden parhaaksi, jolloin keskeiseksi nousee myös opettajan oma kuntoutusosaaminen ja sen kehittyminen.

Ammattikorkeakoulu tarjoaa puitteet opettajan työlle, ja tällä hetkellä korkeakoulutus uudistuu kohti joustavampaa opintojen suorittamista, parempaa koulutuksen saatavuutta sekä jatkuvaa oppimista pyrkimyksenä tarjota osaamisen kehittämistä entistä useammille (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019.)

Näen, että koulutuksen ja opettajuuden tulisi olla ketterää ja pyrkiä luomaan uutta. Kiireisessä arjessa opettajana tukeudun helposti jo olemassa oleviin rutiineihin ja käytäntöihin sekä liialliseen asiantuntijakeskeisyyteen. Tiedän, ettei se ole välttämättä tehokas ratkaisu osaavien ammattilaisten kouluttamiseen ja oman alan kehittämiseen. Tunnistan, että opiskelija on aktiivinen toimija, joka käsittelee asioista omasta ymmärryksestään käsin ja että osaamisen tulisi rakentua yhteistyössä kentällä työskentelevien asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa.

Opettaja on monessa mukana ja arjessa herää toisinaan huoli siitä, ettei uudistu riittävästi. Pysyvätkö omat kliiniset taidot ajan tasalla? Onko vuorovaikutus työelämän kanssa riittävää? Mahdollistanko opiskelijoille tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen kehittymisen?

Kuntoutusosaaminen

Salla Sipari ja Elisa Mäkinen kirjoittivat jo vuonna 2012 yhdessä rakentuvasta kuntoutusosaamisesta. Kuntoutusalan osaajan tulisi osata toimia joustavasti asiakkaan verkostoissa niin, että asiakkaan apu ja tuki rakentuvat asiakkaan omaan toimintaympäristöön mahdollistaen mielekkään ja sujuvan toiminnan arjessa. Kuntoutusalan ammattilainen tarvitsee yhteiskehittelyn näkökulmaa ja osaamista kyetäkseen kehittämään kuntoutusta yhdessä asiakkaan, koulutuksen järjestäjien sekä muiden ammattilaisten kanssa. (Sipari & Mäkinen 2012: 32–34.)

Johanna Holvikiven blogiteksissä Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa nostetaan esille kuntoutuksen alueen nousevia ja korostuvia osaamisia viitaten Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan kevään 2018 julkaisuun Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Esille nostettiin palveluohjaus ja kuntoutujan ohjaus, digitalisaatio, kuntoutusteknologia, näyttöön perustuva toiminta, liiketoimintaosaaminen, innovaatiotoiminta, talousosaaminen sekä moniammatillinen toiminta.

Kuntoutusalan opettajan osaaminen

Kuntoutusalan ammattilaisen tulee yhä enenevissä määrin osata toimia erilaisissa verkostoissa tehden yhteistyötä sekä tunnistaen omaa ja toisten osaamista. Kuntoutusalan opettaja tarvitsee tätä samaa osaamista. Olen huomannut, että opettajana tärkein tehtäväni on mahdollistaa yhteistyön tekeminen ja luoda rakenteita sille. Esimerkiksi hankkeiden hyödyntäminen osana opetusta ja verkko-opetuksen lisääminen ovat mahdollistaneet yhteistyön aiempaa useampien tahojen kanssa.

Verkko-opetuksen avulla on ollut mahdollista rakentaa laajempi verkosto kiinnostuksen kohteena olevan aiheen ympärille ja keskustelu kuntoutusalan ammattilaisen, opiskelijoiden ja opettajan välillä on ollut ketterämpää. Verkon välineet ovat mahdollistaneet myös luokkatyöskentelyä yksilöllisemmät ratkaisut opiskelijan oppimisen tukemiseksi. Hankkeet ovat puolestaan mahdollistaneet aidoissa konteksteissa työskentelyn yhteisen kiinnostuksen äärellä.

Opettajan, opiskelijan ja kuntoutuksen ammattilaisen ammattitaito ja asiantuntijuus kehittyvät yhteisen keskustelun äärellä, kun aiempia tietoja ja taitoja haastetaan ja uutta ymmärrystä muodostetaan. Opiskelijoiden työn avulla mahdollistetaan myös uusia kokeiluja, palveluja sekä lisäresursseja asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Kaikki osapuolet hyötyvät ja oppivat uutta. Tekemällä yhteistyötä ja tietämisen vastuuta jakamalla opettajan on mahdollista olla mukana kehittämässä kokonaisvaltaisesti kuntoutusosaamista ja oman alan palveluita sekä kehittää myös omaa osaamistaan.

Jatkuva oppiminen mahdollistuu yhdessä

Ratkaisu alan kehittämiseen, jatkuvaan oppimiseen sekä osaamisen syventymiseen joustavassa monimuoto-opetuksessa on entistä tiiviimpi yhteistyö eri organisaatioiden kanssa (ks. Holvikivi 2018  Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa). Monipuolinen oppimisympäristöjen hyödyntäminen mahdollistaa kaikille osapuolille rajapintojen ylityksiä. Kokonaisuutta tukee ymmärrys siitä, että kuntoutusosaaminen kehittyy yhdessä.

Opetuksen, oman alan ja osaamisen kehittämisen ei tarvitse olla toisistaan irrallisia osia. Myös ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä uudistetaan, vahvistetaan ja kehitetään kuntoutuksen koulutusta kuntoutujien parhaaksi esimerkiksi OsKu – osaamista kuntoutukseen -hankkeessa.

Osaaminen, tiedot ja taidot kehittyvät dialogissa erilaisia ajatuksia, käsityksiä ja kokemuksia törmäyttämällä. Näin rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja asiantuntijuus kehittyy asiakkaiden hyväksi. Oppimisen prosessiin voivat osallistua niin hankekumppanit, asiakkaat, asiantuntijat kuin eri alojen opiskelijat ja opettajat. Digitaaliset ympäristöt mahdollistavat ketterää yhteistyötä ja verkostojen laajenemisen niin, että oppimisen prosessiin voi osallistua asiantuntijat entistä laajemmin eri puolilta Suomea ja kansainvälisesti. Näin jatkuva oppiminen ja kuntoutusosaaminen rakentuminen mahdollistuvat kaikille osapuolille, myös opettajalle.

Kirjoittaja:

Sanna Piikki toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa toimintaterapian tutkinto-ohjelmassa.

Lähteet

Holvikivi, Johanna 2018. Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa. Blogikirjoitus Rehablogissa 11.9.2018. Saatavana osoitteessa: https://blogit.metropolia.fi/rehablogi/2018/09/11/pysynko-mukana-kuntoutuksen-muutos-uudistuvassa-sotessa-kettera-osaaminen-on-ytimessa-tulevaisuuden-kuntoutuksen-kentalla/ Luettu 9.11.2019.

Osku – osaamista kuntoutukseen. Saatavana osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/osku-osaamista-kuntoutukseen/. Luettu 9.11.2019.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle, Vision tiekartta. Saatavana osoitteessa: https://valtioneuvosto.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf. Luettu 1.11.2019.

Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja AATOS-Artikkelit 6. Saatavana osoitteessa:  https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/TK/Julkaisut/pdf/AATOS_6_2012_Sipari_Makinen.pdf

Katso myös kuntoutusalan koulutukseen liittyen:

Kangasniemi, Mari & Hipp, Kirsi & Häggman-Laitila, Arja & Kallio, Hanna & Karki, Suyen & Kinnunen, Pirjo & Pietilä Anna-Maija & Saarnio, Reetta & Viinamäki, Leena & Voutilainen, Ari & Walden, Anne 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Saatavana osoitteessa: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/sote-osaamisen-optimoinnilla-vaikuttavaa-ja-asiakaslahtoista-palvelua. Luettu 1.11.2019

Sipari, Salla 2019. Yhteiskehittelyllä tuloksellisuutta kuntoutukseen. Metropolia Master’s bloggaajat. Blogikirjoitus 27.3.2019. https://blogit.metropolia.fi/masterminds/avainsana/salla-sipari/. Luettu 9.11.2019.

Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa & Kekäläinen, Kaija & Paalasmaa, Pekka & Harra, Toini 2016. Uudistuva kuntoutusosaaminen – työ ja koulutus yhdessä. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://docplayer.fi/27418682-Metropolia-ammattikorkeakoulu-uudistuva-kuntoutusosaaminen-tyo-ja-koulutus-yhdessa.html. Luettu 9.11.2019.

Harra, Toini & Roivas, Marianne 2014. Kuntoutuksen koulutuksen päivät. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: http://kuntoutuskoulutuksessa.metropolia.fi/#/article/1/page/1. Luettu 9.11.2019.

Juuri julkaistut Megatrendit 2020 luovat kokonaiskuvan Suomen kannalta merkittävistä yhteiskunnallisista muutoksista ja antavat osviittaa siitä, millaisia muutoksia tulee myös kuntoutustoiminnan kehittämisessä ennakoida. Tulevaisuudessa verkostoituminen ja yhdessä kehittämisen merkitys korostuvat edelleen, mikä haastaa myös kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa uudistamaan ja uudistumaan. REcoRDI-kehittämishankkeessa edistetään verkostoitumista ja kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen osaamista. REcoRDIssa rakentuvat uudenlainen ekosysteemi ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiekartta. Metropolian kärkenä kehittämishankkeessa on osallistuva tutkimuskumppanuus, joka vahvistaa kuntoutujien, läheisten ja kliinisen työntekijöiden asemaa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa muiden toimijoiden rinnalla.

Kuntoutuksen ja kuntoutumisen monimuotoiset ja vyyhteytyvät tutkimus- ja kehittämisilmiöt

Kuntoutus ymmärretään moninaiseksi ja monialaiseksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on henkilön toimintakyvyn edistyminen yksilöllisten ja merkityksellisten tavoitteiden mukaisesti. Kuntoutuminen on yksilön ja ympäristön välinen muutosprosessi, jota kuntoutujien, läheisten ja ammattilaisten yhteistoiminta mahdollistaa. (Autti-Rämö ym. 2016.)  Kuntoutuksen ilmiöt vyyhteytyvät monimuotoisiksi kokonaisuuksiksi. Tällaisten kompleksisten ilmiöiden tutkimiseen ja kehittämiseen tarvitaan monialaista ja moninaista soveltavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Soveltavalla tutkimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä tutkimusta, jossa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa käytännön ongelmien ratkomiseen sekä kehitetään uusia tuotteita ja toimintaa.

Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportissa (2017) painotetaan asiakaslähtöisyyttä, kuntoutujan toimintaympäristön ja arjen huomioimista sekä saumattomien prosessien edistämistä kuntoutuksen kehittämisen suuntalinjoina. Tämän suuntaisesti kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen keskeisenä tarpeena on edistää sellaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, joka on hyödynnettävissä käytännössä kuntoutujan toimintakyvyn edistymiseksi arjessa.

Tarpeena kokonaiskuvan hahmottaminen ja tietoaukkojen tunnistaminen

Kuntoutuksen haasteena on järjestelmien pirstaloituminen ja siiloutuminen, jolloin kuntoutujien yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen on vaikeaa. Tämä sama haaste koskee myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Kokonaiskuvaa ei ole esimerkiksi siitä, millaista on Suomessa tehtävä kuntoutuksen soveltava tutkimus ja millaisia tietoaukkoja, haasteita ja tulevaisuuden mahdollisuuksia on tunnistettavissa. Siiloutuneen ja pirstaloituneen kuntoutustutkimuksen sijaan tarvitaankin keskitettyä tutkimus- ja osaamisverkostoa – ekosysteemiä, joka rakentuu jaetun mielenkiinnon ja haasteen ratkaisemisen ympärille (Sipari ym. 2019).

Tällaisen verkostomaisen ja vuorovaikutukseen perustuvan toiminnan merkitystä korostavat myös tammikuussa 2020 julkaistut Sitran megatrendit. Vastakkainasettelun sijaan verkostoissa mahdollistuvat yhdessä ratkaisujen etsiminen ja päättäminen toiminnan uudistamiseksi. (Dufva 2020.)

Jyväskylän ja Metropolian ammattikorkeakoulujen REcoRDI-kehittämishankkeessa on tartuttu kuntoutuksen soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudistamishaasteeseen vahvistamalla kuntoutuksen soveltavaa tutkimustoimintaa ja osaamista. REcoRDI-hankkeessa kehitetään alustaekosysteemi sekä laaditaan monialaisen kuntoutuksen tutkimustoiminnan tiekartta. Yhdessä luodun tiekartan avulla voidaan kuvata sitä, miten ja mihin kuntoutuksen soveltavaa tutkimusta sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tulee ohjata tulevaisuudessa. Tiekartan ja alustaekosysteemin avulla on mahdollista edistää laadukasta ja systemaattista soveltavaa tutkimustoimintaa ja sen tulosten hyödyntämistä asiakaslähtöisen kuntoutuksen käytännöissä sekä uusien innovaatioiden, palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä. (Rantakokko ym. 2019.)

Kärkenä osallistuva tutkimuskumppanuus

JAMKilla ja Metropolialla on hankkeessa omat kärkiteemansa. Metropoliassa kärkiteemana on osallistuva tutkimuskumppanuus, jonka kulmakiviä ovat asiakaslähtöinen kuntoutus, osallistumista mahdollistava kuntoutuminen arjessa sekä yhteiskehittely älykkäissä kuntoutuskäytännöissä. Tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminta ja osaaminen rakentuvat moninäkökulmaisesti verkostoissa, joissa mahdollistuu kuntoutujien, läheisten, ammattilaisten, tutkijoiden ja kehittäjien yhteistoiminta. Tämä uudenlainen tutkimusasetelmakulttuuri vastaa kuntoutus- ja kuntoutustoiminnan luonteeseen, jossa kuntoutuja ymmärretään aktiivisena ja tasavertaisena toimijana ja osallistujana yhteistoiminnassa. (Sipari ym. 2019.)

Osallistuvan tutkimuskumppanuuden kautta mahdollistuu kuntoutumisen kehittäminen niin, että se vastaa paremmin kuntoutujien tarpeisiin arjessa (Camden ym. 2015).

Osallistuvan tutkimuskumppanuuden prosessia ja käytänteitä on luotu kansainvälisesti painottuen lasten kuntoutukseen (esim. INVOLVE). Camdenin ym. (2015) kirjallisuuskatsauksessa todettiin, että vuorovaikutus, vallan jakaminen ja resurssit vaikuttivat kuntoutujien ja läheisten osallistumisen mahdollisuuksiin tutkimuksissa. He painottavat myös, että tutkimuskumppanuuden rakentumiseksi mielekkäästi tarvitaan lisää ymmärrystä tutkimuskäytännöistä, jotka mahdollistavat kuntoutujien ja ammattilaisten osallistumista prosessin kaikissa vaiheissa tutkimusaiheen valinnasta lähtien.

Tutkijoille ja kehittäjille kysely kuntoutuksen soveltavasta tutkimuksesta

REcoRDI-hankkeessa on toteutettu kysely, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa Suomessa tehtävästä kuntoutuksen soveltavasta tutkimuksesta, tutkimusaiheista, tutkimusmenetelmistä, yhteistyöstä, rahoituksesta, haasteista ja tulevaisuuden näkymistä tietoaukkojen tunnistamiseksi. Kyselyn kohdejoukkona ovat kuntoutukseen liittyvää soveltavaa tutkimusta tekevät henkilöt.

Kyselyyn vastataan nimettömänä ja kysely on auki vielä alkuvuoden 2020 ajan. Vastaa REcoRDI-hankkeen kyselyyn.

Toimintaa ja osaamista rikastetaan yhdessä

Parhaimmillaan tulevaisuuden kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan hyvää käytäntöä kehitetään yhdessä hyödyntäen eri osaajien, kuntoutuksen palveluntarjoajien ja -käyttäjien sekä kehittäjien kokemusta ja osaamista. Tällöin on mahdollista kehittää käytännössä aidosti hyödyttäviä ratkaisuja tarttuen niihin tutkimuskohteisiin, jotka ovat merkityksellisiä kuntoutuksen ja kuntoutumisen arjessa. Kevään 2020 aikana REcoRDI-kehittämishankkeessa järjestetään kuntoutuksen asiantuntijoille – tutkijoille, kehittäjille, ammattilaisille ja kuntoutuspalveluiden käyttäjille – työpajoja, joissa yhdessä keskustellaan ja yhteiskehitetään sitä, mitä on kuntoutuksen soveltava tutkimus- ja kehittämistoiminta tulevaisuudessa.

REcoRDI-kehittämishankkeessa luodaan tulevaisuudenkuntoutus.fi-sivusto, joka toimii vuorovaikutteisena digitaalisena alustana hankkeessa rakentuvalle kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen ekosysteemille alueellisesti ja korkeakoulujen kärkien mukaan. Alustalla mahdollistuvat verkostoituminen, keskustelu ja tiedon rakentuminen, osaamisen kehittäminen ja ideointi. Alusta toimii kuntoutusalan ammattilaisten, opettajien, tutkijoiden, kehittäjien, kuntoutujien ja yritystoimijoiden yhteisenä kohtaamispaikkana. Kokoamalla yhteen eri toimijoita monialaisesti kuntoutuksen alustaekosysteemi mahdollistaa synergiaetujen hyödyntämisen sekä toiminnan kehittämisen ja osaamisen rikastamisen yhdessä.

Ekosysteemi edistää kuntoutusalan eri toimijoiden ja tahojen kyvykkyyttä hyödyntää jatkuvasti kasvavaa tutkimustietomäärää. Aktiivinen alustaekosysteemi, joka mahdollistaa vuorovaikutteisen osaamisen ja toiminnan kehittämisen ja osallistuvan tutkimuskumppanuuden, luo uudenlaista ja uudistavaa kulttuuria kuntoutuksen soveltavan tutkimus- ja kehittämistoimintaan tulevaisuudessa.

REcoRDI:n työryhmään kuuluu kuntoutuksen tutkimuksen asiantuntijoita Metropoliasta ja JAMK:sta. Kolmivuotista REcoRDI (Platform ecosystem for strengthening of RDI activities in multidisciplinary rehabilitation) -hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen edistymistä voit seurata REcoRDI-hanke, Metropolia AMK  ja REcoRDI-hanke, JAMK sivuilta ja Twitterissä tunnuksella @REcoRDIhanke.

Kirjoittajat

Nea Vänskä toimii lehtorina Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja on mukana monialaisessa kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.
Jaana Paltamaa on JAMK:n Hyvinvointiyksikön vanhempi tutkija, jonka tutkimuksen painopisteet ovat olleet toimintakyvyssä ja kuntoutuksen asiakaslähtöisyydessä.

Lähteet

Ilona Autti-Rämö & Anna-Liisa Salminen 2016. Kuntoutumisen hyvät käytännöt. Teoksessa Ilona Autti-Rämö, Anna-Liisa Salminen, Marketta Rajavaara & Aarne Ylinen (toim.): Kuntoutuminen. Duodecim.

Chantal Camden, Keiko Shikako-Thomas, Tram Nguyen, Emma Graham, Aliki Thomas, Jennifer Sprung, Christopher Morris & Dianne J. Russell 2015. Engaging stakeholders in rehabilitation research: a scoping review of strategies used in partnerships and evaluation of impacts, Disability and Rehabilitation 37 (15): 1390–1400.

Mikko Dufva 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Saatavana osoitteessa: https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2020/

Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Saatavana osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160273

Merja Rantakokko, Salla Sipari, Jaana Paltamaa, Kaisa Malinen, Katariina Korniloff, Toini Harra, Nea Vänskä & Krista Lehtonen 2019. REcoRDI, Monialaisen kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan vahvistaminen ekosysteemissä. Kuntoutus 42 (3).

Salla Sipari, Toini Harra, Nea Vänskä & Krista Lehtonen 2019. REcoRDI-kehittämishanke – osaamista ja verkostoitumista kuntoutuksen soveltavaan tutkimukseen. Saatavana osoitteessa: https://www.metropolia.fi/tutkimus-kehittaminen-ja-innovaatiot/hankkeet/recordi/