Kehitysvammaisten kuntoutussuunnitelmien laadinta on monitasoinen ja monitoimijainen prosessi. Kunta tai kuntayhtymä laatii suunnitelman Kelalle, joka toimii vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäjänä. Kaiken kuntoutuksen tavoitteena on asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä sujuva arki, joten miten kuntoutussuunnitelman laatimisen tilanne saataisiin mahdollisimman hyvin myös palvelemaan tätä tavoitetta?
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän (Keusote) on kuuden kunnan alueellinen tammikuusta 2019 alkaen käynnistynyt sotepalvelujen järjestämis- ja tuottamiskuntayhtymä. Keusoten hallituksen päätöksellä vuoden 2019 aikana kuntayhtymässä perustettiin kuntayhtymään keskitetty kehitysvammaisten poliklinikka, jossa keskitetysti laaditaan alueen kehitysvammaisten kuntoutussuunnitelmat. (Keusote 2020.) Poliklinikan käynnistämisen alkuvaiheessa toteutettiin yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tutkimuksellinen kehittämistyö, jossa selvitettiin mitkä ovat tärkeimmät sujuvan arjen rakentumista edistävät tekijät kuntoutussuunnitelman laadinnassa.
Saumatonta rajapinnoille rakentuvaa yhteistyötä
Kuntoutuksen uudistamiskomitea on selvityksessään (2017) todennut moniammatillisuuden tukevan onnistuneen kuntoutussuunnitelman laatimisessa ja lapsen arjen toimijoiden roolin olevan keskiössä lapsen kuntoutumisen prosessin kaikissa vaiheissa. Kuntoutusprosessin tulee olla saumaton ja sen prosessivastuu tulee olla yhden paikan koordinoima. (Kuntoutuksen uudistamiskomitea 2017: 40-47)
Kuntoutussuunnitelman laatimisen käytänteiden aiempi tutkimus kuvaa niillä olevan vahvaa merkitystä arkeen. Käytänteet ovat myös vahvasti paikallisia, sillä toisaalla rutiiniksi juurtunut toimintatapa voi olla toisaalla uutta ja innovatiivista. (Arnkil 2011: 55-74.) Hyvät käytännöt eivät myöskään pääosin leviä itsekseen, vaan ne täytyy aina luoda uudelleen uudessa kontekstissa. Käytänteiden luojien tulee myös saada tukea asiakkailta, johdolta ja organisaatiolta (Arnkil & Seikkula 2014:207.)
Moniammatillisen verkostotyön tekemisen haasteet ovat usein tasavertaisessa asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä kohtaamisessa vastavuoroisuuteen ja dialogiseen kohtaamiseen perustuen. Hyvin toimiva moniammatillisuus voi muuttaa asiakkaat omassa elämässään aktiivisiksi toimijoiksi. Muutosvalmiuden ja kokemuksellisen oppimisen kautta asiakas on keskiössä ja työntekijä voi olla osa asiakkaan arkea eikä toisinpäin. (Arponen ym. 2004: 28.)
Asiakkaiden osallisuuden lisääntyminen palveluiden suunnittelussa oli tässä kehittämistehtävässä toteutettu siten, että tiedontuottajina toimivat kehittäjäryhmän asiakkaat, ammattilaiset ja kuntayhtymän päättäjät.
Ydintekijöiden kautta tulevaisuuden käytänteisiin
Yhdessä kehittäen kehitysvammaisten vanhemmat, asiantuntijat ja päättäjät löysivät kaiken kohtaamisen peruskivinä olevan
- yksilöllisyyden
- hyvän tahtomisen toiselle
- kuuntelevan dialogin.
Palveluiden tuottamisen välttämättöminä tukipilareina toimivat palveluohjaus ja yhteistyö palvelusuunnitelman kanssa muodostaen rungon vastuun jakamiselle. Kuntoutuminen ei ole mahdollista jollei arki suju jouhevasti. Tärkeimmiksi ydintekijöiksi kehittäjäryhmässä nimettiin lisäksi
- moniasiantuntijainen rakenteinen verkostotyö
- hyvinvoinnin ja toimeentulon turvaaminen
- elämänkaari-ajattelu kuntoutussuunnitelmissa
- teknologian ja etäratkaisujen hyväksikäyttö, sekä
- palvelun järjestämisen rakenteiden sopiminen yhdessä.
Keusoten palveluiden kehittämisen apuna toimii kuntayhtymän palvelulupaus, jossa kehittämisen pohjana on käytetty asiakkaiden kuulemista erilaisissa tilaisuuksissa. Asiakasraatien ja vanhus- ja vammaisneuvostojen rakenteinen käyttö kuitenkin hakee vielä muotoaan ja kehittäjä- ja vaikuttajatoiminnan muodot vasta rakentuvat eri toimialoilla. Asiakasosallisuuden toteutuminen vaatii kuitenkin päätöksenteko-osallisuutta ja asukkaiden, jäsenkuntien ja sidosryhmien yhteistä palveluiden kehittämisen ja arvioinnin rakennetta kohti tulevaisuuden uudenlaisia päätöksenteon rakenteita. (Strandman & Palo 2017:137–140.)
Kirjoittaja:
Satu Kontiainen on Keusoten toimintaterapeutti (AMK) ja kuntoutuksen (YAMK) opiskelija
Lähteet:
Arnkil, Tom 2011. Hyvien käytäntöjen levittäminen EU:n kehittämisstrategiana. Teoksessa Seppänen-Järvelä, Riitta & Karjalainen, Vappu (toim.) Kehittämistyön risteyksiä. Vaajakoski: Gummerus Oy.
Arnkil, Tom & Seikkula, Jaakko 2014: ”Nehän kuunteli meitä” Dialogeja monissa suhteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print.
Keusote 2020. Osoitteessa <keusote.fi>
Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi 2017. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö.
Strandman, Kristiina & Palo, Miia 2017. Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa Pohjola, Anneli & Kairala, Maarit & Lyly, Hannu & Niskala, Asta (toim.) Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaan osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere. Vastapaino
Marianne Roivas (päätoimittaja),
Auli Räsänen, 
Ei kommentteja