Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
0

Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi

Paula Heinonen · 7.9.2020
Kuva: Pixabay.com

Lapselle kuntoutuminen on oppimisprosessi. Sitä suuntaavat lapselle tärkeät tavoitteet. Lapsen oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa lapsen eri ympäristöissä. Lapsen kuntoutumisessa oleellista on yhteistoiminta lapsen, vanhempien sekä lapsen kanssa lähipiirissä toimivien läheisten ja ammattilaisten kesken. Yhteistoiminnassa keskeisiä ovat yhteinen päämäärä, yhtenevät keinot ja toisten näkökulmien ymmärtäminen (Sipari & Vänskä & Pollari 2017). Miten nämä saavutetaan lapsen toimintakyvyn arviointiprosessissa perhekeskuksessa?

Lapsen toimintakykyä voi olla tarpeen arvioida monesta eri syystä ja monen eri ammattilaisen näkökulmasta. Lapsen kuntoutuksen kokonaisuuden hahmottaminen vaatiikin yhteistyötä ja suunnittelua sekä verkostotoimintaa (Kauppila & Sipari & Suhonen-Polvi 2016: 110). Perhekeskukset verkostoivat lasten ja perheiden palvelut yhteen. Nämä palvelut tukevat myös kuntoutusta tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017: 47).

Toimintakyvyn arvioinnin osana kuntoutumisen prosessia tulisi vahvistaa lapsen toimijuutta. Siinä tulisi tunnistaa myös lapsen vahvuuksia arjessa selviytymisen tueksi (Sainio & Salminen 2016: 207.) Arviossa keskeistä on kuvata kokonaisuus ja tunnistaa ne tekijät, jotka rajoittavat tai edistävät lapsen suoriutumista ja osallistumista hänelle merkitykselliseen toimintaan (Paltamaa & Musikka-Siirtola 2016: 46; Launiainen & Sipari 2011: 88).

Tämä kirjoitus perustuu tutkimukselliseen kehittämistyöhöni, jossa toimintakyvyn arvioinnilla tarkoitetaan fysioterapeutin, puheterapeutin, psykologin tai toimintaterapeutin yhteistyössä vanhemman, lähettävän tahon ja lapsen lähiympäristön kanssa tekemää arviota lapsen toimintakyvystä perhekeskusympäristössä. Kehittämistyö tehtiin yhdessä vanhempien ja lapsen kanssa perhekeskuksessa ja lapsen lähiympäristössä toimivien ammattilaisten kanssa.

Yhteistoiminta rakentuu dialogissa

Yhteistoiminnan ja yhteistoimijuuden rakentuminen on prosessi. Se vaatii aikaa, jatkuvuutta, jakamista ja yhteistä oppimista. (Sipari & Vänskä & Pollari 2017: 48.) Ammattilaisten ja perheen tulisikin tietoisesti panostaa vastavuoroisen suhteen rakentamiseen. Se motivoisi myös lasta osallistumaan kuntoutukseen. (Järvikoski ym. 2015: 115.)

Kehittämistyön tuloksien mukaan eri näkökulmien ymmärtämiseksi lapsen toimintakyvyn arviointiprosessissa tarvitaan niin tiedon jakamista ja välittymistä kuin yhteisen käsityksen muodostumista dialogiseen keskusteluun pohjaten. Yhteistoiminta rakentuu dialogissa arvion tarpeen tunnistamisesta alkaen, edeten arvion sisällön rakentumiseen sekä yhteisen ymmärryksen muodostumiseen lapsen toimintakyvystä, tavoitteista ja sitä tukevista keinoista.

Dialoginen keskustelu lapsen toimintakyvyn arviointiprosessissa tarkoittaa kohtaamisiin keskittymistä, avoimuutta, asioiden ymmärtämisen varmistamista yhteisin sanoin, erilaisin materiaalein, arkeen siltaamalla sekä tietoa ja esimerkkejä jakamalla. ”Ei tiedetä, rakennetaan yhdessä” -asenteella, toista kunnioittaen ja erilaiset näkökulmat hyväksyen, rakennetaan yhteistoimijuutta koko arviointiprosessin ajan.

Moniasiantuntijaiset palaverit ovat tärkeä osa lapsen toimintakyvyn arviointiprosessia tiedon kokoamiseksi ja jakamiseksi sekä yhteistoiminnan rakentumiseksi lapsen verkostossa. Näitä palavereja ovat esimerkiksi perhekeskuksen lasten ja perheiden tiimit, varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut sekä yksilökohtaiset oppilashuoltotyöryhmät.

Lapselle tärkeät tavoitteet suuntaavat kuntoutumista

Kehittämistyön tuloksien mukaan lapselle tärkeät tavoitteet muodostetaan yhdessä keskustellen. Ne ovat konkreettisia ja nousevat arjen tilanteista. Onkin todettu, että lapsen asettaessa omat tavoitteet kuntoutumiselle on sillä erityistä merkitystä lapsen motivoitumiseen ja voimaantumiseen kuntoutusprosessissa (Järvikoski ym. 2015: 114; Vroland-Norstrand ym. 2016: 595). Lapsen omat tavoitteet ohjaavat myös lapselle merkityksellisten ja motivoivien toimintojen äärelle (Vroland-Norstrand ym. 2016: 595).

Vanhempien näkökulmasta yhteisen tavoitteen asettamisen on todettu vahvistavan myös vanhempien osaamista ja kumppanuuden tunnetta lapsen kuntoutumiseen liittyen (Oien 2009: 564). Lapsen tavoitteiden asettaminen yhteistyössä vanhempien ja ammattilaisten kanssa onkin vahvasti yhteydessä yhteistoiminnan rakentumiseen (An ym. 2013: 2; An 2016: 112; Sipari ym. 2017:48).

Kehittämistyön tuloksien mukaan lapsen kuntoutumista edistävät ydintekijät lapsen toimintakyvyn arviointiprosessissa ovat:

  • dialogisuus
  • lapsen ja perheen voimavarojen huomioiminen sekä tukeminen
  • lapsen näkökulman huomioiminen
  • yhteistyö lähiympäristön kanssa
  • arkeen nivoutuminen

Muodostuneet ydintekijät ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Toimintatavat lapsen kuntoutumisen edistymiseksi suunnitellaan lapsen toimintakyvyn arviointiprosessissa yhdessä: dialogissa, lapsen ja perheen voimavarat ja lapsen näkökulma huomioiden sekä yhteistyössä lapsen lähiympäristön kanssa niitä arkeen nivoen.

Kirjoittaja:

Paula Heinonen on toimintaterapeutti ja kuntoutuksen (YAMK) -opiskelija. Hän työskentelee Janakkalan perhekeskuksessa toimintaterapeuttina sekä palveluvastaavana.

Lähteet:

An, Mihee 2016. Effects of a Collaborative Intervention Process for Children with Disabilities on Parent-Therapist Interaction, Parent Empowerment, and Child Performance. Drexel University. ProQuest Dissertations Publishing.

An,Mihee & Palisano, Robert 2013: Family–professional collaboration in pediatric rehabilitation: a practice model. Disability and Rehabilitation. Early online: 1–7. https://www.researchgate.net/profile/Mihee_An/publication/236956260_Family-professional_collaboration_in_pediatric_rehabilitation_A_practice_model/links/542ce2a80cf277d58e8c8957.pdf Luettu 13.3.2020.

Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina & Martin, Marjatta & Vasari, Pekka & Autti-Rämö, Ilona 2015. Service characteristics as predictors of parents perceptions of child rehabilitation outcomes. Journal of child helath care 2015, vol 19 (1). 106–117.

Kauppila, Jorma & Sipari, Salla & Suhonen-Polvi, Hanna 2016. Lapsen kokonaiskuntoutus kehitysympäristössään. Teoksessa Autti-Rämö, Ilona & Salminen Anna-Liisa & Rajavaara Marketta & Ylinen Aarne (toim.): Kuntoutuminen. 1. painos. Helsinki: Duodecim.

Launiainen, Helena & Sipari, Salla 2011. Lapsen hyvä kuntoutus käytännössä. Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkossa -projekti 2007–2011. Vajaaliikkeisten Kunto ry. Helsinki: Erweko Oy. http://www.vlkunto.fi/julkaisut/Kuntoutus_1-190.pdf. Luettu 8.10.2018.

Paltamaa, Jaana & Karhula, Maarit & Suomela-Markkanen, Tiina & Ilona Autti-Rämö 2011 (toim). Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/24581/Hyvan%20kuntoutuskaytannon%20perusta.pdf

Sainio, Päivi & Salminen, Anna-Liisa 2016. Toimintakyvyn arviointi ja menetelmät. Teoksessa Autti-Rämö, Ilona & Salminen Anna-Liisa & Rajavaara Marketta & Ylinen Aarne (toim.): Kuntoutuminen. 1. painos. Helsinki: Duodecim.

Sipari, Salla & Vänskä, Nea & Pollari, Kirsi 2017a. Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa. Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 5/2017. Kela. Helsinki. 2017. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/220550/Raportteja5.pdf?sequence=7&isAllowed=y

Sosiaali- ja terveysministeriö 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali-ja terveysministeriön raportteja 2017:41. Helsinki. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160273/RAP2017_41.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Vroland‐Nordstrand, Kristina &  Eliasson, Ann-Christien & Jacobsson, Helen & Johansson, Ulla & Krumlinde‐Sundholm, Lena 2016. Can children identify and achieve goals for intervention? A randomized trial comparing two goal‐setting approaches. Developmental Medicine & Child Neurology 2016; 58(6): 589–596. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/dmcn.12925

Øien, I & Fallang, B & Østensjø, S 2009: Goal-setting in paediatric rehabilitation: perceptions of parents and professional. Child: care, health and development 2009: 36, 4, 558–565. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/j.1365-2214.2009.01038.x?casa_token=ZLm1lr6LXmkAAAAA:nxF9RkWb1rSN1UNTkPlr-mkmYfAq4qc9sbVVmAUmesM-lMLtI8zkBvj77oQFUPO_yjQ8C3H676QNiA

kuntoutuminenlapsen kuntoutuminenlapsen toimintakykytoimintakyky

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn…
      3.6.2020
    • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus…
      7.12.2022
    • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
      Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea…
      23.6.2020

    Rehablogin bloggaajat

    Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Rehablogin toimituskunta

    • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      p. 040 714 5153,



    • Anna Kaipainen,
      projektisuunnittelija,
      p. 050 50 470 7161


    • Auli RäsänenAuli Räsänen,
      koulutussuunnittelija,
      p. 040 672 6577,


    • Sari Helenius
      kuntoutuksen lehtori
      p. 050 518 7333


    Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


    Rehablogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Kaksi kättä liittää kaksi palapelin palaa yhteen.

      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla

      1.2.2023
    • Kuvassa on etualalla gramofoni ja taustalla menneistä vuosikymmenistä muistuttavaa sisustusta.

      Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin

      18.1.2023
    • Viisi kättä koskettaa viisisakaraisen tähden sakaroita,

      Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä

      4.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (3)
      • ▼ helmikuu (1)
        • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      • ▼ tammikuu (2)
        • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
        • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
    • ► 2022 (14)
      • ► joulukuu (2)
        • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
        • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      • ► marraskuu (1)
        • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
      • ► lokakuu (1)
        • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      • ► elokuu (1)
        • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
      • ► kesäkuu (2)
        • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
        • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
      • ► toukokuu (1)
        • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
      • ► maaliskuu (1)
        • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      • ► helmikuu (1)
        • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      • ► tammikuu (3)
        • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
        • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
        • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
    • ► 2021 (17)
      • ► joulukuu (2)
        • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
        • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
      • ► marraskuu (2)
        • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
        • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
      • ► lokakuu (1)
        • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
      • ► syyskuu (1)
        • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      • ► kesäkuu (1)
        • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      • ► toukokuu (1)
        • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
      • ► huhtikuu (2)
        • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
        • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
      • ► maaliskuu (3)
        • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
        • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
        • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      • ► helmikuu (2)
        • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
        • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
      • ► tammikuu (2)
        • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
        • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
    • ▼ 2020 (22)
      • ▼ joulukuu (3)
        • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
        • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
        • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
      • ▼ marraskuu (3)
        • Loikkia digisti terapiassa
        • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
        • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
      • ▼ lokakuu (1)
        • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
      • ▼ syyskuu (2)
        • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
        • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
      • ▼ elokuu (1)
        • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
        • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
        • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
        • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      • ▼ toukokuu (2)
        • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
        • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
        • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
      • ▼ helmikuu (2)
        • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
        • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
      • ▼ tammikuu (1)
        • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (3)
        • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
        • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
        • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
      • ► marraskuu (1)
        • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
      • ► lokakuu (1)
        • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
      • ► elokuu (3)
        • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
        • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
        • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
      • ► heinäkuu (1)
        • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
      • ► kesäkuu (3)
        • Kenen kielellä kirjoitat?
        • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
        • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
      • ► toukokuu (1)
        • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
      • ► huhtikuu (2)
        • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
        • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
      • ► maaliskuu (4)
        • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
        • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
        • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
        • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
      • ► helmikuu (3)
        • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
        • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
        • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
      • ► tammikuu (4)
        • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
        • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
        • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
        • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
    • ► 2018 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
      • ► marraskuu (4)
        • Olenko motivoiva ammattilainen?
        • Ryhmästä on hyvä aloittaa
        • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
        • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
      • ► lokakuu (2)
        • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
        • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
      • ► syyskuu (1)
        • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
      • ► elokuu (1)
        • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
      • ► kesäkuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
        • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
      • ► toukokuu (3)
        • Läheisen ohjaus terapiatyössä
        • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
        • Intohimoa kuntoutumiseen
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
      • ► maaliskuu (3)
        • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
        • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
        • Uudistamassa ja uudistumassa
      • ► helmikuu (1)
        • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
    • ► 2017 (22)
      • ► joulukuu (1)
        • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
      • ► marraskuu (3)
        • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
        • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
        • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
      • ► lokakuu (2)
        • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
        • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
      • ► syyskuu (1)
        • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
      • ► elokuu (2)
        • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
        • Kongressimatka Skotlantiin
      • ► kesäkuu (3)
        • Kaikki lähtee kohtaamisesta
        • Sinä olet asiantuntija!
        • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
      • ► toukokuu (3)
        • Kuntoutusta koulumaailmassa
        • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
        • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
      • ► huhtikuu (1)
        • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
      • ► maaliskuu (3)
        • Tiedon lähteillä
        • Sinä ja minä = me yhdessä
        • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
      • ► helmikuu (1)
        • Rohkeasti ja positiivisesti
      • ► tammikuu (2)
        • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
        • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Sanojen viemänä
      • ► marraskuu (7)
        • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
        • Yhdessä kehittäminen
        • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
        • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
        • Perhe muutoksessa
        • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
        • Liikunnasta boostia kohti työuraa
      • ► toukokuu (1)
        • Elämänlaatua Englannissa
      • ► helmikuu (1)
        • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
      • ► tammikuu (2)
        • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
        • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
    • ► 2015 (1)
      • ► lokakuu (1)
        • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

    Avainsanat

    aivoverenkiertohäiriö alaraaja- amputaatio apuvälineet apuvälinetekniikka asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ikäihmiset kohtaaminen kotihoito kotikuntoutus koulutus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi lasten kuntoutus Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus osaaminen osallistuminen osallisuus perhe REcoRDI Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työhyvinvointi työkyky verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!