Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
1

Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa

Tero Avellan ja Pekka Paalasmaa · 10.11.2021

Saavutettavuudella tarkoitetaan mahdollisuutta yhdenvertaiseen osallisuuteen elämän eri tilanteissa monenlaisille ihmisille (Saavutettavuuskriteeristö 2019). Kuntoutuksen järjestäjän näkökulmasta kuntoutuksen laaja-alaisuus ja tarve ihmisen yksilöllisen ainutlaatuisuuden huomioimiseen edellyttää saavutettavia toimintatapoja ja työvälineitä. Tämä voi tarkoittaa yksinkertaisimmillaan saavutettavaa palvelua kuten verkkoasiointia ja lopulta esteetöntä kulkua toimitiloihin, jossa itse kuntoutus tapahtuu ts. saavutettavaa kuntoutusta.

Saavutettavuutta on syytä tarkastella laajemmin, jolloin hedelmällisenä lähtökohtana voi olla näkemys kuntoutujasta aktiivisena osallistujana omaan kuntoutumiseensa. Kun kuntoutuja omassa arjessa on keskiössä, se edellyttää yhteistyötä kuntoutujan, hänelle merkityksellisten ihmisten ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa ja sen tunnistamista, että kuntoutuminen toteutuu suurelta osin itsenäisesti tai lähiympäristön tukemana (Autti-Rämö & Salminen 2016). Tällöin näkökulma saavutettavuuteen muuttuu; kuntoutus voi parhaimmillaan olla on yhdenvertaisen osallisuuden mahdollistamista yhteistoiminnassa.

”Verkostoyhteistyöllä vauhtia tekoälypohjaisten virtuaaliteknologioiden saavutettavuuteen kuntoutuksessa” -hankkeessa pureudutaan teknologioita hyödyntävän kuntoutuksen saavutettavuuteen.

Saavutettavuus on kaikkialla

Käsitteenä saavutettavuus liitetään nykyisin usein verkkosivuihin ja verkkosisältöihin. Erityisesti näin ollut vuoden 2016 lokakuun jälkeen, jolloin Euroopan parlamentti julkaisi saavutettavuusdirektiivin (Direktiivi (EU) 2016/2102). Sen tehtävä on varmistaa, että jokainen pystyy käyttämään julkisia mobiili- ja verkkopalveluita. Direktiivin pohjana on kansainvälinen W3C:n saavutettavuusohjeistus (WAI 2021) Web Content Accessibility Guidelines (WCAG), johon kuuluvia kriteerejä saavutettavan verkkopalvelun pitää täyttää. Saavutettavuus koskeekin tässä yhteydessä erityisesti sisältöjä ja sitä, miten niihin päästään.

Saavutettavuus itsessään ei ole vaikea asia, mutta välillä kuulee puhuttavan samoista asioista eri käsitteillä. On hyvä pitää mielessä, että puhekielessä termejä esteettömyys ja saavutettavuus käytetään toistensa synonyymeinä, vaikka ne tarkoittavat hieman eri asioita. Englannin kielessä käytetään molemmissa tapauksissa sanaa accessibility, mutta esteettömyydestä käytetään myös sanaa barrier free.

Saavutettavuus on osa esteettömyyttä eri tilanteissa. Käsitteenä esteettömyys liitetään yleensä fyysisen esteen tai rajoitteen huomioonottamiseen, ja erityisesti rakennettuun ympäristöön liittyy esteettömyysmääräyksiä, -ohjeita ja -suosituksia. Toisaalta vuorovaikutuksessakin voidaan puhua esteettömyydestä, jolloin tarkoitetaan kommunikoinnin fyysisten, kielellisten ja asenteellisten esteiden huomioonottamista. Tässä tärkeää on se, että vastavuoroisessa kommunikoinnissa mahdollistuvat yksilölliset ilmaisutavat. (Kommunikoinnin esteettömyys, 2021.)

Saavutettava sisältö on osa rakennettua ympäristöä. Esimerkiksi koulu voidaan nähdä fyysisenä oppimisympäristönä, mutta toisaalta se on myös ympäristö, jossa käytetään digitaalisia oppimisympäristöjä. Liikenneympäristöissä infonäyttöjen, mainos- tai opastaulujen sisältöjen saavutettavuus voi olla riippuvainen myös ympäristön esteettömyydestä (Avellan 2021). Saavutettavuus pitää siis liittää laajemmin digitaalisiin palveluihin ja niiden käyttöön niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla (viestintä, dokumentointi ja muut palvelut). Samoin kuntoutuksessa voidaan hyödyntää digitaalisia sisältöjä ja käyttää jopa digitaalisia kuntoutusympäristöjä.

Laki, direktiivit ja erilaiset sopimukset puhuvat laajemmin yhdenvertaisuudesta ja tasavertaisuudesta. Pyrkimys yhdenvertaisuuteen on täydellinen erottelun ja syrjinnän vastakohta, jokaisen perusoikeus. Syrjintäkielto koskee myös tuotteiden ja palveluiden tarjontaa. Näin käsitteet esteettömyys ja saavutettavuus liittyvät siis näiden toteutumiseen yhteiskunnassa. Muu muassa YK:n vammaissopimuksen (2006) artikla 9 käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Toisin sanoen voidaan sanoa, että esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhdenvertaisuuden pohja, ja ne voidaan nähdä laajemmin yhdenvertaisuuden mahdollistajana kaikkialla yhteiskunnassa. Saavutettavuudella on siis selkeä sosiaalinen arvopohja.  

Saavutettavuudella tarkoitetaan kuntoutuksen yhteydessä myös asenteiden avoimuutta tai monimuotoisuuden huomiointia kuntoutustoiminnan käytänteissä. Käytännössä keskeistä on varmistaa kaikille yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, esteettömän liikkumisen mahdollistaminen ja saavutettava viestintä, mukaan lukien erilaisten teknologiaa hyödyntävien tuotteiden ja palveluiden saavutettavuus, sekä sosiaalinen ympäristö. (Töytäri & Kanto-Ronkanen 2016.)

Näihin toimiin sisältyy erilaisten esteiden – myös ei-aineellisten – tunnistaminen ja poistaminen. Jos näitä ei huomioida, monet kuntoutujat jäävät palveluiden, ja jossain tilanteissa myös kokonaan toiminnan ulkopuolelle. Ergonomia- ja käytettävyyssuunnittelussa keskeistä on ihmisen ja toimintaympäristön vuorovaikutuksien ymmärtäminen (Väyrynen ym. 2004), johon sisältyy nykyään myös esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen.

Saavutettava kuntoutus rakentaa saavutettavuutta

Kun luomme kuntoutuspalveluja ja kehitämme teknologiaa kuntoutukseen, esteettömyys ja saavutettavuus nousevat tärkeäksi näkökulmaksi kuntoutuksen järjestäjän ja kuntouttajan näkökulmasta. Saavutettavuus tulee ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, toiminnassa ja palautteenannossa sekä arvioinnissa. Saavutettavuudessa toteuttamisessa esim. kuntoutuksen palvelujen tai toiminnan osalta on huomioitava seuraavia näkökulmia: saatavuus, esteettömyys, yhdenvertaisuus, ymmärrettävyys ja helppokäyttöisyys. Saavutettavuus tulee nähdä koko toiminnan läpi kulkevana yhdenvertaisuusperiaatteena ja -tavoitteena.

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta voidaan tarkastella fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmista, mutta oleellista on myös sosioekonominen saavutettavuus. Sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi sitä, miten avustajat (läheiset, kuntoutuksen ammattilaiset), kuntoutumista tukevat palvelut (esim. tulkkipalvelut) ja toiminta ja apuvälineen käyttö on huomioitu kuntoutumisen kokonaisuudessa.

Saavutettavan kuntoutuksen toteutumista voi tarkastella käytettyjen toimintatapojen ja työvälineiden kautta. Jos saavutettava kuntoutus on yhdenvertaisen osallisuuden mahdollistamista yhteistoiminnassa niin sitä tukevat kuntoutumisprosessissa tapahtuva vastavuoroinen oppiminen kuntoutujan, kuntoutujan toimintaympäristön ihmisten ja ammattilaisten välillä. Yhteisen oppimisen kohteena voi olla toimintaympäristön erittely, eli mitkä toimintaympäristön fyysiset, sosiaaliset ja asenteelliset tekijät edistävät tai estävät yhdenvertaisen osallisuuden mahdollistumista (ICF: Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2013) ja toisaalta yhteisen oppimisen kohteena voi olla myös tavoitteellisen kuntoutusprosessin tavoitteen asettaminen vuorovaikutuksessa ammattilaisten kanssa. (Lintula & Paalasmaa 2020.) Kuntoutuksen tuloksellisuus voikin näyttäytyä paitsi kuntoutujan tavoitteiden saavuttamisena, mutta myös muutoksina kuntoutujan toimintaympäristöissä – saavutettavuuden vahvistumisessa.

Saavutettavuus toteutuu parhaimmillaan erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä riippumatta ihmisen toiminta- ja työkyvystä. Tällöin kuntoutuminen on luonteeltaan saavutettavuutta rakentava, kun se mahdollistaa yhdenvertaisen osallisuuden erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä riippumatta ihmisen ominaisuuksista. Osallisuus konkretisoituu osallistumiseksi itselle merkitykselliseen toimintaan.

Kuntoutuksessa hyödynnetään moniasiantuntijuutta, johon jokaisella kuntoutumista tarvitsevalla ihmisille on oikeus (Hietala 2016; Jeglinsky & Kukkonen 2016). Ydinkysymyksiä ovat kuntoutujan oma osallistuminen kuntoutumiseensa ja vaikuttaminen toimintaympäristöihin tekijöihin. Parhaimmillaan sosiaalisen ympäristön on omaksuttava riittävät tiedot, ymmärrys, taidot sekä asenteet ja motivaatio, jotta kuntoutuja voi osallistua yhdenvertaisena jäsenenä (Wiman 2012).

Jos pohditaan esimerkiksi nuoren erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan osallisuutta ja toimijuutta erilaissa yhteisöissä ja ylipäätään yhteiskunnassa, keskeistä on tulla hyväksytyksi. Kuntoutuminen voi tapahtua vain hänen sosiaalisessa ympäristössään, mutta myös ympäristön tulee tukea saavutettavaa kuntoutusta. Ympäristön tulee mahdollistaa erilaisten ihmisten osallisuus ja toimijuus. Tämä on jatkuva ja vuorovaikutteinen prosessi, joka tapahtuu esteitä poistamalla ja tarpeellisia erityisjärjestelyitä tekemällä, tuomalla kuntoutus ihmisten luo, yksilölle merkityksellisen toiminnan ja osallistumisen äärelle.

Älykkäät virtuaaliteknologiaratkaisut mahdollistavat saavutettavaa kuntoutumista, mutta oleellista myös on ymmärtää laaja-alaisemmin esteettömyys ja saavutettavuuskysymyksiä. Kokemusta oman elämän hallinnasta voidaan vahvistaa yleisesti tukemalla ihmisen valintoja ja päätöksentekoa tukien osallisuutta. Saavutettavuus on tässä yhteydessä moninaisuuden ja kykyjen arvostamista voimavarana, ja jokaisen ihmisen kuulluksi tulemista. 

Lopuksi

Olemme halunneet tässä tuoda esille saavutettavuuden ja siihen liitettävän esteettömyyden käsitteitä, erityisesti kuntoutuksen näkökulmasta. Toisaalta on hyvä myös pohtia miten kuntoutus edistää saavutettavuutta. Jokaisen on hyvä tiedostaa, että saavutettavuudella on eri merkityksiä eri yhteyksissä. Tässä puhutaan myös yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistamisesta, jota voidaan siis tarkastella kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin kuntoutuja tulee kyetä hyödyntämään erilaisia palveluita omassa kuntoutumisessaan ja toisaalta ensiarvoista on kuntoutujan osallistuminen oman kuntoutumisensa suunnitteluun, toteutumiseen ja arviointiin. Päämäärä on molemmissa sama, toimintakykyisuus, osallisuus ja toimijuus omassa arjessa.

Kirjoittajat

Tero Avellan työskentelee väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa. Hän tutkii esteettömyyttä ja saavutettavuutta tulevaisuuden yhteiskunnassa, sekä tähän liittyvää ihmisten ja teknologian välistä vuorovaikutusta.

Pekka Paalasmaa, FT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu.

 

Lähteet

Autti-Rämö, I. & Salminen A.-L. 2016. Kuntoutumisen hyvät käytännöt. Teoksessa Ilona Autti-Rämö, Anna-Liisa Salminen, Marketta Rajavaara, Aarne Ylinen (toim.): Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 14–15.

Avellan, T. 2021. Esteettömyys ja saavutettavuus joukkoliikenteessä – erityisryhmien näkökulmia. Esitys Älypysäkki-hankkeen toisessa työpajassa 11.2.2021.

Direktiivi (EU) 2016/2102 2016. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta.

Hietala, O. 2016. Kokemusasiantuntija kuntoutumisen tukena. Teoksessa Ilona Autti-Rämö, Anna-Liisa Salminen, Marketta Rajavaara, Aarne Ylinen (toim.): Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 388-392.

ICF: Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus 2013.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Jeglinsky, I. & Kukkonen, T. 2016. Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksessa. Teoksessa Ilona Autti-Rämö, Anna-Liisa Salminen, Marketta Rajavaara, Aarne Ylinen (toim.): Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 393–401.

Kommunikoinnin esteettömyys 2021. Papunet.

Lintula, L. & Paalasmaa, P. 2020. Osaamista kuntoutukseen kuntoutujan parhaaksi. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Saavutettavuuskriteeristö 2019. Saavutettavuuskriteeristö: Väline korkeakoulun saavutettavuuden arviointiin.

United Nations 2006. General Assembly resolution 61/106, Convention on the Rights of Persons with Disabilities, A/RES/61/106 (13 December 2006).

W3C Web Accessibility Initiative (WAI) 2021. Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) Overview.

Töytäri, O. & Kanto-Ronkanen, A. 2016. Apuvälineet ja ympäristön esteettömyys. Teoksessa Ilona Autti-Rämö, Anna-Liisa Salminen, Marketta Rajavaara, Aarne Ylinen (toim.): Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 347–363.

Väyrynen, S., Nevala, N. & Päivinen, M. 2004. Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.

Wiman, R., 2012. Kumpaa pitää kuntouttaa – ihmistä vai yhteiskuntaa? Teoksessa V. Karjalainen, & I. Vilkkumaa (toim.) Kuntoutus kanssamme: ihmisen toimijuuden tukeminen. Helsinki: STAKES, 81–92.

 

esteettömyyskuntoutujakuntoutussaavutettavuusyhdenvertaisuus

1 Kommentti

  • Saavutettavuus eettisenä arvona ikääntyneiden digitaalisissa palveluissa – Oamk Journal says: 8.11.2022 at 12:55

    […] [15] Avellan, T. & Paalasmaa, P. 2021. Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa. Rehablogi 10.11. Metropolia ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 3.2.2022. https://blogit.metropolia.fi/rehablogi/2021/11/10/nakokulmia-saavutettavuuteen-kuntoutuksessa/ […]

    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
    Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu…
    17.6.2020
  • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
    Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
    16.2.2022
  • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä
    Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä
    8.2.2023

Rehablogin bloggaajat

Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

Rehablogin toimituskunta

  • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
    suomen kielen ja viestinnän lehtori,
    p. 040 714 5153,



  • Anna Kaipainen,
    projektisuunnittelija,
    p. 050 50 470 7161


  • Auli RäsänenAuli Räsänen,
    koulutussuunnittelija,
    p. 040 672 6577,


  • Sari Helenius
    kuntoutuksen lehtori
    p. 050 518 7333


Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


Rehablogin bloggaajan ohje

Uusimmat jutut

  • Pieni poika katsoo tablettia.

    Etäkuntoutuskäytäntöjen kehittäminen lasten motorisen oppimisen edistymiseksi

    30.5.2023
  • Futuristinen naishahmo

    Virtuaaliympäristöt kuntoutumisen tueksi

    5.5.2023
  • Jalat juoksumatolla

    Tekoälypohjaista liikeanalyysia voi hyödyntää toimintakyvyn arvioinnissa

    21.4.2023

Arkisto

  • ▼ 2023 (7)
    • ▼ toukokuu (2)
      • Etäkuntoutuskäytäntöjen kehittäminen lasten motorisen oppimisen edistymiseksi
      • Virtuaaliympäristöt kuntoutumisen tueksi
    • ▼ huhtikuu (1)
      • Tekoälypohjaista liikeanalyysia voi hyödyntää toimintakyvyn arvioinnissa
    • ▼ helmikuu (2)
      • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä
      • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
    • ▼ tammikuu (2)
      • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
      • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
  • ► 2022 (14)
    • ► joulukuu (2)
      • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
      • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
    • ► marraskuu (1)
      • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
    • ► lokakuu (1)
      • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
    • ► elokuu (1)
      • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
    • ► kesäkuu (2)
      • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
      • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
    • ► toukokuu (1)
      • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
    • ► huhtikuu (1)
      • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
    • ► maaliskuu (1)
      • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
    • ► helmikuu (1)
      • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
    • ► tammikuu (3)
      • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
      • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
      • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
  • ▼ 2021 (17)
    • ▼ joulukuu (2)
      • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
      • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
    • ▼ marraskuu (2)
      • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
      • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
    • ▼ lokakuu (1)
      • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
    • ▼ syyskuu (1)
      • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
    • ▼ kesäkuu (1)
      • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
    • ▼ toukokuu (1)
      • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
    • ▼ huhtikuu (2)
      • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
      • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
    • ▼ maaliskuu (3)
      • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
      • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
      • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
    • ▼ helmikuu (2)
      • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
      • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
    • ▼ tammikuu (2)
      • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
      • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
  • ► 2020 (22)
    • ► joulukuu (3)
      • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
      • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
      • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
    • ► marraskuu (3)
      • Loikkia digisti terapiassa
      • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
      • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
    • ► lokakuu (1)
      • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
    • ► syyskuu (2)
      • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
      • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
    • ► elokuu (1)
      • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
    • ► kesäkuu (4)
      • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
      • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
      • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
      • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
    • ► toukokuu (2)
      • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
      • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
    • ► huhtikuu (1)
      • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
    • ► maaliskuu (2)
      • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
      • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
    • ► helmikuu (2)
      • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
      • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
    • ► tammikuu (1)
      • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
  • ► 2019 (26)
    • ► joulukuu (3)
      • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
      • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
      • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
    • ► marraskuu (1)
      • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
    • ► lokakuu (1)
      • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
    • ► elokuu (3)
      • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
      • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
      • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
    • ► heinäkuu (1)
      • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
    • ► kesäkuu (3)
      • Kenen kielellä kirjoitat?
      • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
      • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
    • ► toukokuu (1)
      • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
    • ► huhtikuu (2)
      • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
      • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
    • ► maaliskuu (4)
      • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
      • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
      • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
      • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
    • ► helmikuu (3)
      • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
      • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
      • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
    • ► tammikuu (4)
      • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
      • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
      • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
      • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
  • ► 2018 (19)
    • ► joulukuu (1)
      • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
    • ► marraskuu (4)
      • Olenko motivoiva ammattilainen?
      • Ryhmästä on hyvä aloittaa
      • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
      • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
    • ► lokakuu (2)
      • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
      • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
    • ► syyskuu (1)
      • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
    • ► elokuu (1)
      • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
    • ► kesäkuu (2)
      • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
      • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
    • ► toukokuu (3)
      • Läheisen ohjaus terapiatyössä
      • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
      • Intohimoa kuntoutumiseen
    • ► huhtikuu (1)
      • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
    • ► maaliskuu (3)
      • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
      • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
      • Uudistamassa ja uudistumassa
    • ► helmikuu (1)
      • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
  • ► 2017 (22)
    • ► joulukuu (1)
      • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
    • ► marraskuu (3)
      • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
      • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
      • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
    • ► lokakuu (2)
      • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
      • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
    • ► syyskuu (1)
      • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
    • ► elokuu (2)
      • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
      • Kongressimatka Skotlantiin
    • ► kesäkuu (3)
      • Kaikki lähtee kohtaamisesta
      • Sinä olet asiantuntija!
      • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
    • ► toukokuu (3)
      • Kuntoutusta koulumaailmassa
      • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
      • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
    • ► huhtikuu (1)
      • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
    • ► maaliskuu (3)
      • Tiedon lähteillä
      • Sinä ja minä = me yhdessä
      • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
    • ► helmikuu (1)
      • Rohkeasti ja positiivisesti
    • ► tammikuu (2)
      • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
      • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
  • ► 2016 (12)
    • ► joulukuu (1)
      • Sanojen viemänä
    • ► marraskuu (7)
      • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
      • Yhdessä kehittäminen
      • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
      • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
      • Perhe muutoksessa
      • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
      • Liikunnasta boostia kohti työuraa
    • ► toukokuu (1)
      • Elämänlaatua Englannissa
    • ► helmikuu (1)
      • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
    • ► tammikuu (2)
      • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
      • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
  • ► 2015 (1)
    • ► lokakuu (1)
      • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

Avainsanat

aivoverenkiertohäiriö apuvälineet apuvälinetekniikka asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ICF-luokitus ikäihmiset kohtaaminen kotikuntoutus koulutus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus omaishoito osaaminen osallistuminen osallisuus perhe REcoRDI Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työhyvinvointi työkyky Uni verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste