Kuntoutusalan ammattilaisten osaaminen on – ja sen tulee olla – jatkuvassa muutoksessa. Tämä kuvastaa myös maailmanlaajuisesti nousevaa trendiä, jonka myötä työntekijöiltä alasta riippumatta vaaditaan elinikäisen oppimisen taitoja. Tällä hetkellä kuntoutuksen ammattilaiset ovat uuden edessä, kun he tarvitsevat yhteistoimintaa kuntoutujien kanssa osaamisensa kehittämisessä.
Kuntoutusajattelun muutoksessa kuntoutuja nähdään aktiivisena toimijana omassa elämässään ja kuntoutusta pyritään toteuttamaan asiakkaan arkiympäristöissä. Kuntoutuminen voidaan tällöin ymmärtää yksilön ja ympäristön välisenä muutosprosessina, jonka hyöty ilmenee asiakkaan arjessa. Erityisesti kuntoutujan roolia ja asemaa koskeva ajattelu on muuttunut – asiakas ei ole enää palvelujen tuottajan kohde vaan ammattilaisen kanssa yhdessä toimiva henkilö. (Sipari & Mäkinen & Paalasmaa 2014.) Kuntoutuksen ammattilaisten osaamisen rakentamisessa on keskeistä tunnistaa, mitä haasteita liittyy kuntoutukseen ja mitä taas kuntoutumiseen (Ahonen ym. 2015). Kuntoutumisen ajatus- ja toimintatapojen muutokset edellyttävät alan ammattilaisilta uudenlaista osaamista, jota työelämätoimijoiden ja kuntoutusalan koulutuksen täytyy kehittää yhteistyössä kuntoutujien kanssa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksissa korostui yhteistoiminta
OsKu eli Osaamista kuntoutukseen -hanke uudistaa kuntoutusalan koulutusta. Osana OsKu-hanketta toteutetun tutkimuksellinen kehittämistyön (Soinio 2018) tarkoituksena oli kuvata, mitä osaamista kuntoutusalan ammattikorkeakoulutuksen tulee tuottaa asiakkaan kuntoutumisen edistämiseksi.
Kehittämistyön tulosten mukaan asiakkaan kuntoutumista edistävän osaamisen ytimessä ovat asiakaslähtöinen osaaminen, asiakasymmärrysosaaminen, vuorovaikutusosaaminen ja yhteistoiminta asiakkaan kanssa. Nämä osaamisalueet muodostavat ikään kuin raamit, joiden sisällä asiakkaan kuntoutumista edistävä osaaminen rakentuu. Lisäksi kuntoutusalan ammattilainen tarvitsee:
- Ympäristöosaamista (ml. fyysinen ja sosiaalinen ympäristö)
- Teknologia- ja apuvälineosaamista
- Kuntoutus-, vakuutus- ja palvelujärjestelmäosaamista
- Tutkimus- ja kehittämisosaamista
- Monialaista ja moniammatillista osaamista
- Kuntoutusalan yhteistä teoriaosaamista
- Oman ammatin substanssiosaamista
- Oman ammattitaidon kehittämisosaamista
- Ohjausosaamista
- Viestintäosaamista
- Vaikuttavuus- ja arviointiosaamista
- Eettis-moraalista osaamista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta päätöksenteossa.
Asiakkaan tarpeet lähtökohtana ammattilaisen osaamiselle
Tulevaisuuden työelämässä tarvittava asiakkaan kuntoutumista edistävä osaaminen rakentuu hybridimäisesti kahden tai useamman edellä mainitun osaamisalueen rajapinnalla. Tämä on kuvattu esimerkinomaisesti kuviossa 1. Lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja nämä määrittävät sen, millä rajapinnalla asiakkaan kuntoutumista edistävä osaaminen missäkin tilanteessa muodostuu.
Kuvio 1. Asiakkaan kuntoutumista edistävän osaamisen rakentuminen osaamisalueiden rajapinnalla
Olennaista on, ettei ammattilainen määritä asiakkaan tarpeita, vaan asiakas itse kertoo, mihin hän elämässään toivoo muutosta ja missä hän tarvitsee apua. Aina näiden asioiden ilmaiseminen ei kuitenkaan ole asiakkaalle helppoa. Tällaisissa tilanteissa kuntoutusalan ammattilaiselta vaaditaankin taitoa auttaa asiakasta tunnistamaan ja tuomaan esiin tarpeitaan.
Yhteistoiminta vahvistaa kuntoutusajattelun muutosta
Kehittämistyön tuloksissa painottunut yhteistoiminta asiakkaan kanssa kuvastaa kuntoutusajattelun muutoksen mukaista uudenlaista kuntoutusosaamista. Yhteistoiminta asiakkaan kanssa edellyttää ammattilaiselta dialogisia taitoja, mikä ilmeni kehittämistyön tuloksissa moninaisesti, kun vuorovaikutusosaaminen, asiakaslähtöinen osaaminen ja asiakasymmärrysosaaminen korostuivat. Nämä osaamisalueet liittyvät toisiinsa niin läheisesti, ettei niitä voi täysin erotella toisistaan.
Asiakkaan kuntoutumista edistävä osaaminen rakentuu siis osaamisalueiden rajapinnoilla (ks. kuvio 1.). Tämä edellyttää aina vähintään kahta toimijaa: asiakasta ja ammattilaista. Myös asiakkaan läheiset ovat usein keskeisessä roolissa. Lisäksi mukana voi olla – ja usein onkin – useampi ammattilainen. Tämä on luonnollista, sillä kuntoutusta ei koskaan toteuteta yksin, joten yksilöllisen osaamisen ohella tarvitaan yhteisöllistä osaamista. Kuitenkin kuntoutusalalla, kuten koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, keskiössä on perinteisesti ollut yksilön osaaminen. Pystyykö koulutus yhdessä työelämätoimijoiden kanssa kehittämään tulevaisuuden kuntoutusosaamista yhteisöllisempään suuntaan?
Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Kuvaus asiakkaan kuntoutumista edistävästä kuntoutusalan ammattilaisen osaamisesta”. Elina Soinio 2018, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091015007
- Pekka Paalasmaa, FT, työskentelee Metropolia amk:n Liikkuminen ja toimintakyky -yksikössä yliopettajana
- Elina Soinio, toimintaterapeutti YAMK, työskentelee lasten kuntoutuksen parissa
Lähteet
Ahonen, H. & Sipari, S. & Mäkinen, E. & Kekäläinen, K. 2015. Osaamisen johtaminen kartalle − väline kuntoutusosaamisen yhteiseen osaamiseen. Hämeen Ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2018/08/Osaamisen-johtaminen-kartalle-25.11.2015.pdf
Sipari, S. & Mäkinen, E. & Paalasmaa, P. (toim.) 2014. Kuntoutettavasta kehittäjäkumppaniksi. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Saatavana osoitteessa: http://www.theseus.fi/handle/10024/122927
Ei kommentteja