Monimutkaisten asioiden yhdistely ja eri alojen yhdyspinnoille rakentuva yhteistoiminta ovat osaamisen ydinasioita ylemmissä amk-tutkinnoissa. Uuden tiedon tuottaminen, tulevaisuuden ennakointi ja innovaatiot käytännön kehittämisessä edellyttävät tarkoituksenmukaisia menetelmävalintoja tuloksellisuuden takaamiseksi.
Yhteiskehittely kuntoutuksen koulutuksessa
Kuntoutuksen kehittämis- ja johtamisosaamista vahvistavassa yamk-tutkinto-ohjelmassa on toteutettu pedagogisena ratkaisuna yhteiskehittelyä (co-creation, co-configuration). Perustelut yhteiskehittelyn valinnalle kumpuavat kuntoutusilmiöstä, ihmisten toimintakyvyn edistämisestä arjessa ja hyvän elämän tavoittelun piirteistä. (Sipari & Mäkinen 2012; Sipari ym. 2014.) Yhteiskehittelyn käyttö sai tunnustusta koulutuksen kansainvälisessä auditoinnissa hyvänä käytäntönä, jota kannattaa jakaa. (Pirie ym. 2017; Sipari & Paalasmaa 2017.)
Yksilön kuntoutuminen ymmärretään tavoitteellisesti etenevänä kuntoutujien ja eri alojen ammattilaisten yhdessä suunnittelemana prosessina (Autti-Rämö ym. 2016). Siten myös kuntoutuksen kehittämisosaamisen vahvistumisen tulisi olla vastaavasti yhdessä rakentuvaa ja vaiheittain kehkeytyvää toimintaa. Kuntoutuksen koulutuksessa eri alojen ammattilaiset ja mahdollisuuksien mukaan myös kuntoutujat tähtäävät yhdessä sovittuun tavoitteeseen tarkoituksenmukaisten tehtävien kautta. (Sipari ym. 2011.)
Palvelun käyttäjät ovat mukana kehittämisessä
Yhteiskehittelyssä palvelun käyttäjät ovat mukana kehittämässä heitä koskevia asioita ja toimintoja. Kuntoutuksessa tällainen asiakasymmärrykseen perustuva kehittäminen ilmenee lisääntyneenä tietoisuutena tavoitteista ja sitoutumisena tavoitteelliseen toimintaan.
Yhteiskehittely mahdollistaa kuntoutuksessa kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen perustuvan kehittämisen. Tällöin kehittäminen kohdistuu ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin eri tieteenalojen tai yksittäisten ammattikohtaisten näkökulmien sijaan. (Harra ym. 2017. Palvelukokemusten elementeistä yhteisöllisen ulottuvuuden rakentuminen mahdollistuu uudella tavalla yhteiskehittelyn avulla. Esimerkiksi Tolosen (2016) ja Seppälän (2018) tutkimuksellisissa kehittämistöissä nuoret ovat osallistuneet kuntoutustoiminnan kehittämiseen oivallisella tavalla.
Kompleksisten asioiden kehittäminen
Käytännössä kuntoutus ilmenee monialaisena ja monimuotoisena toimintakokonaisuutena, jossa prosessit ovat epälineaarisia ja monitasoisia sisältäen sosiaalista vuorovaikutusta (Seppänen-Järvelä 2018). Yhteiskehittelyn avulla pystytään vastaamaan tällaisten kompleksisten systeemien kehittämiseen (Harra ym. 2017).
Yhteiskehittely toteutuu arjen käytännöissä, ammattilaisten työssä ja kuntoutujien ympäristöissä. Täten vältytään myös vaativaksi työksi osoittautuneelta erillisten kehittämisprojektien tulosten implementaatiolta. (Sipari ym. 2014.) Kuntoutuksen uudistamiskomitean mietintö (2018) painottaa sitä, että kuntoutukseen kuuluu kuntoutujan lähiympäristön osallistuminen ja toimintaympäristön kehittäminen. Kyseessä on siis kuntoutujan arjessa tapahtuva kehittäminen.
Kehittäminen jatkuvassa muutoksessa
Yhteiskunta, työ ja kuntoutuksen asiakkaat muuttuvat jatkuvasti ja tämän takia jatkuva kehittäminen on muuttumassa hyveestä arkipäivän itsestäänselvyydeksi. Yhteiskehittely on jatkuvaa kehittämistä, jossa ajatellaan, että lopputulos ei ole koskaan täysin valmis. Kehittämisen tulos on muuntuvaa ja sovellettavissa erilaisten ja uusien tilanteiden vaatimalla tavalla. Tämä sopii hyvin yhteen tänä päivänä koulutuksessa korostuvan elinikäisen oppimisen ideologian kanssa.
Kuntoutuksen kehittämistä haastaa se, että kuntoutuksessa on huomioitava yksilöiden ja instituutioiden näkökulma, joihin kytkeytyy kontekstisidonnaisesti monia toimijoita ja tahoja intresseineen (Seppänen-Järvelä 2018). Yhteiskehittelyssä kehittäminen toteutetaan kaikkia osallistujia kunnioittaen. Kehittäjäkumppanuudessa muodostetaan yhteistä näkökulmaa kehittämisprosessissa (Harra ym. 2017).
Yhteiskehittelyn ytimessä on ilmiölähtöisyys ja palveluja tarvitsevien ihmisten kehittäjäkumppanuus ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Tämä herättää mielenkiinnon soveltaa yhteiskehittelyä laaja-alaisesti asiakastyössä, eri tahojen yhdyspinnoilla.
Yhteiskehittely menestystekijänä
Kuntoutuksen yamk-tutkintoon valmistuneet opiskelijat nostavat vuosi toisensa jälkeen tutkinto-ohjelman menestystekijäksi yhteiskehittelyn käytön moniammatillisessa kokeneessa ryhmässä (ks. Henttonen ym. 2015). Katso kuntoutuksen yamk-tutkinnon esittelyvideo.
Tutustu yhteiskehittelyn soveltamiseen käytännössä:
Yhteiskehittelyllä hyvinvointia
Uudistuva kuntoutusosaaminen
Kuntoutus koulutuksessa
Kirjoittaja:
Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Autti-Rämö, Ilona & Salminen, Anna-Liisa & Rajavaara, Marketta &Ylinen Aarne (toim.) 2016. Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim.
Harra, Toini & Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa 2017. Hyvää tahtova kehittäjäkumppanuus. Teoksessa Anneli Pohjola, Maarit Kairala, Hannu Lyly & Asta Niskala (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali-ja terveyspalveluissa. Tallina: Vastapaino.
Henttonen, Nina & Vainonimi, Vuokko & Sipari, Salla & Mäkinen Elisa 2015. Yhteistä kuntoutusosaamista rakentamassa. Kuntoutus 4 / 2015.
Kuntoutuksen uudistamiskomitean raportti 2017. Verkkojulkaisu: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160273. Luettu 15.3.2019
Pirie, Ian & Abebe, Rediet & Jucik, Maja & Nurkka, Annikka & Ristimäki, Kari & Kolhinen, Johanna & Aurén, Hilla 2017. Audit of Metropolia University of Applied Sciences 2017. Verkkojulkaisu: https://karvi.fi/publication/audit-of-metropolia-university-of-applied-sciences-2017/. Luettu 20.3.2019
Seppälä Monika 2018. Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt työpajatoiminnassa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Verkkojulkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112718692. Luettu 21.3.2019
Seppänen-Järvelä, Riitta 2018. Monimenetelmällisyys kuntoutuksen tutkimuksessa. Havaintoja ja kokemuksia Muutos-hankkeen tutkimuksista. Kela Työpapereita 144. Verkkojulkaisu: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/253836. Luettu 20.3.2019.
Sipari, Salla & Paalasmaa Pekka 2017. Kuntoutuksen koulutus sai kansainvälistä tunnustusta. Kuntoutus-Lehti. 2/2017.
Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa & Paalasmaa Pekka 2014. Kuntoutujasta kehittäjäkumppaniksi. Aatos-artikkelit, Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Verkkojulkaisu: http://www.metropolia.fi/palvelut/julkaisutoiminta/julkaisusarjat/aatos-artikkelit/kuntoutettavasta-kehittajakumppaniksi/. Luettu 15.3.2019
Sipari, Salla & Mäkinen Elisa 2012. Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu: http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Julkaisutoiminta/Julkaisusarjat/AATOS/PDF/Metropolia_AATOS_6-12.pdf. Luettu 15.3.2019
Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa & Paalasmaa, Pekka 2011. Yhteiskehittelyllä näkymää kuntoutuksen käytäntöihin. Kuntoutus-lehti 3 / 2011.
Tolonen, Taina 2016. ”Tsemppasi vieressä pikkuhiljaa eteenpäin”: osallisuutta mahdollistava nuorten aikuisten palvelu Nurmeksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Verkkojulkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918107. Luettu 18.3.2019
Ei kommentteja