Naiset nykymaailman murroksessa

Maailma elää jatkuvassa muutoksessa. Nämä yhteiskunnalliset ja globaalit muutokset heijastuvat myös naisyhdistysten toimintaympäristöön, asettaen yhdistyksille uusia haasteita. Väestö ikääntyy, teknologian nopea kehittyminen vaatii uudenlaista osaamista ja ihmisten arvomaailma on muuttumassa (Hämäläinen 2013). Muuttuva maailma korostaa itsensä johtamisen taitoja ja yksilöä korostavia arvoja. Samanaikaisesti tasa-arvoasiat ovat edelleen ajankohtaisia ja siksi naisten aktivoiminen yhdistystoimintaan on edelleen tarpeellista. Naisten tekemää työtä, tapahtui se sitten kotona, töissä, yhdistystoiminnassa tai vapaaehtoistyössä ja siitä käytävä yhteiskunnallinen keskustelu heijastaa samalla yhteiskunnan arvoja taloudesta, politiikasta ja sosiaalisesta kulttuurista (Messias 1997). Tässä blogissa keskitytään yhdistyksiin, joissa jäsenet ovat pelkästään naisia. Se on tarpeellista niin kauan kuin yhteiskunnassa toimii niin sanottuja “mieskerhoja”.

Naiset -aktivoitukaa!

Vaikka Suomea pidetään naisten työelämä ja tasa-arvoasioissa yhtenä edistyksellisimmistä maista, on työelämä edelleen segregoitunutta ja ohjaa yksilöitä niin sanotuille miesten ja naisten aloille. Taloudellisesti merkittävissä työtehtävissä naisia on niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa edelleen vähän. Naisilla on miehiä useammin perusteettomia pätkä- ja osa-aikatöitä ja he työskentelevät miehiä useammin epätyypillisissä työsuhteissa. Naiset ovat pois työmarkkinoilta usein perhevapaiden takia ja pienten lasten äitien työllisyysaste on alempi muihin äiteihin verrattuna (Naisjärjestöjen keskusliitto 2015, Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018).

Uusimman tasa-arvovaltuutetun selvityksen mukaan naisten ja miesten palkkaero on edelleen noin 16 prosenttia ja eläkkeissä 21 prosenttia. Tähän vaikuttavat osaltaan myös perhevapaat, joiden käyttö heikentää naisten palkkakehitystä. Isät pitävät perhevapaista noin 10 prosenttia ja lyhyemmissä osissa, jolloin miesten palkkakehitykseen niillä ei ole vaikutusta. Vaikka tasa-arvoasioissa ollaan tultu paljon eteenpäin, kehitys on hidasta (Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018).

Naisyhdistyksiä tarvitaan siis edelleen ottamaan osaa yhteiskunnallisiin keskusteluihin naisten ja tyttöjen asemasta. Vapaaehtoisuuteen liittyvä yhdistystoiminta toimii myös vastalauseena yksilöä korostavaa ajatusmaailmaa vastaan, sillä se edistää yhteisvastuullisuutta, yhteiskuntavastuuta ja yhteisöllisyyttä (Ramos ym. 2015, Martela & Ryan 2015).

Monialaisesti korkeasti koulutetut naiset ovat merkityksellisiä yhdistystoiminnassa, sillä naisten monipuolinen asiantuntemus mahdollistaa yhdistyksessä korkeiden tavoitteiden asettamisen ja keinot niiden saavuttamiseen. Toimintana tämä tarkoittaa positiivisen kehän rakentumista, jossa jokainen tekijä seuraa toisiaan ja näin osaaminen jalostuu koko yhteisön hyödyksi (kts. esim. Martela-Jarenko 2015). Lisäksi järjestöt voivat toiminnallaan edistää naisten asemaa ja uralla etenemisen mahdollisuuksia laatimalla toimintatapoja ja ohjelmia, jotka kehittävät, kouluttavat ja tukevat naisia johtajuuden monissa rooleissa (kts. esim. Chisholm-Burns ym. 2017).

Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea kaivataan edelleen!

Helsingin Akateemiset Naiset ry:n* jäsenten kokemuksia ja odotuksia selvittäneen opinnäytetyön tulosten mukaan yhteisöllisyydellä ja vertaistuella on tärkeä merkitys akateemisille naisille. Yhdistystoiminnan pariin hakeudutaan sisäisen motivaation ohjaamina. Naiset kokevat yhdistystoiminnassa merkittävänä sen tarjoaman virkistystoiminnan, erilaiset tapahtumat ja samanhenkisen sosiaalisen yhteisön. Yhteiskunnan murrosaika näkyy myös naisyhdistysten jäsenten aktiivisuudessa. Ihmisten elämää hallitsee jatkuva kiire, joka saa pohtimaan ajankäytön jakamista työn ja vapaa-ajan välillä entistä tarkemmin. Yhdistysaktiivisuus on riippuvainen naisten elämäntilanteesta. Tämä on merkittävää juuri siitä näkökulmasta, että naisten elämäntilanteet muuttuvat miehiä enemmän muun muassa raskauden ja äitiyden kautta, jolloin aktiivinen osallistuminen yhdistystoimintaan saattaa vähentyä. Eläkkeelle jääminen mahdollisti jäsenyyden uudelleen aktivoitumisen (Jyrkiäinen 2018).

Näyttää siltä, että korkeasti koulutetut naiset sitoutuvat parhaiten sellaiseen yhdistystoimintaan, jolla on selkeä visio ja joka arvostaa jäseniään tarjoamalla erilaisia osallistumisen muotoja. Toiminnan pariin hakeudutaan sisäisen motivaation ohjaamina. Pysyäkseen elinvoimaisena yhdistystoiminnan tulee mahdollistaa jäsenten erilainen osallistuminen, tarjota jäsenilleen niin pitkäaikaisia kuin projektiluonteisia tehtäviä ja vastata toimintaympäristön haasteisiin toimintaa kehittäen. Yhteistyö ja arvostava ilmapiiri lisää toimintaan sitoutumista ja moninainen jäsenkunta pitää sisällään huikean potentiaalin, jota tulee osata hyödyntää tiedon ja osaamisen jakamisessa jäsenten kesken. (Jyrkiäinen 2018.)

Muuttuva maailma on mahdollisuus uudistua

Muuttuva maailma asettaa yhdistystoiminnalle haasteita. Pysyäkseen elinvoimaisena on naisyhdistysten kehitettävä toimintaansa jatkuvasti ja jäseniään kuunnellen. Muutoksilla ei kuitenkaan ole yhdistystoiminnalle vain negatiivinen vaikutus, vaan ne saattavat antaa uuden merkityksen ja suunnan yhdistyksen toiminnalle. Yhdistykset toimivat jäsenilleen vastapainona jatkuvasti pirstaloituvassa työelämässä ja kiireisessä arjessa. Hyvinvointia tuottavat naisyhdistykset ovat siis merkittävässä asemassa tiedon jakamisen sekä yhteisöllisyyden ja vertaistuen rakentamisessa jäsenilleen (Jyrkiäinen 2018).

Kirjoittajat:

Minna Jyrkiäinen, Sairaanhoitaja (ylempi AMK), valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan palvelujen johtaminen tutkinto-ohjelmasta, toimii HR-konsulttina, Greenstep Oy:lla . moc.k1550948816ooltu1550948816o@nen1550948816iaikr1550948816yj.an1550948816nim1550948816

Minna Elomaa-Krapu, TtT, innovaatio johtaja, asiakaslähtöiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut. if.ai1550948816lopor1550948816tem@u1550948816park-1550948816aamol1550948816e.ann1550948816im1550948816

Lähteet:

Chisholm-Burns Marie, Spivey C, Hagemann T & Josephson M. 2017. Women in leadership and the bewildering glass ceiling. Am J Health-Syst Pharm. 4:312-24.

Helsingin Akateemiset Naiset 2018.

Hämäläinen T. 2013. Kohti kestävää hyvinvointia. Uuden sosioekonomisen yhteiskuntamallin rakennuspuita. Sitra.

Jyrkiäinen M, 2018. Helsingin Akateemiset Naiset ry:n jäsenten kokemuksia yhdistystoiminnasta. YAMK Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan palvelujen johtaminen. Syksy 2018.

Martela F & Jarenko K. 2015. Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa. Helsinki: Talentum.

Messias D, Im E, Page A, Regev H, Spiers J, Yoder L & Meleis A. (1997). Defining and redefining work: Implications for women’s health. Gender and Society, 11(3), 296-323.

Naisjärjestöjen keskusliitto 2015. Sanoista tekoihin. Naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon haasteet Suomessa 2015. Kansalaisjärjestöjen Peking +20 rinnakkaisraportti.

Ramos R, Rauchli R, Bauer G, Wehner T & H¨ammig O. 2015. Busy Yet Socially Engaged: Volunteering, Work–Life Balance, and Health in the Working Population. The Journal of Occupational and Environmental Medicin, 57(2), 164-72

Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018. Tasa-arvojulkaisuja 2018:4

*Helsingin Akateemiset Naiset ry
Helsingin Akateemiset Naiset ry on vuonna 1927 perustettu yhdistys, joka edistää koulutettujen naisten työurien tasa-arvoa ja rakentaa kansainvälistä verkostoa, tukee oppimista ja monikulttuurisen yhteiskunnan syntyä. Helsingin Akateemisten naiset ry toimivat yhteyksien rakentajana ja ylläpitäjänä, alustana, jossa eri-ikäiset ja eri taustoista tulevat jäsenet tapaavat, tukevat toisiaan, keskustelevat ja vaikuttavat naisten tasa-arvoon ja koulutukseen.

Kuvalähde: Pixabay

Palvelukehitys, palvelumuotoilu, kiertotalous ja asiakasymmärrys. Siinä ovat YAMK-opinnäytetyöni tiivistelmän avainsanat, jotka mielestäni kiteyttävät opinnäytetyöni hienosti. Kehitin opinnäytetyössäni uuden kiertotalouden asiantuntijapalvelun työnantajalleni ja tutustuin samalla ennalta minulle suhteellisen tuntemattomaan palvelukehityksen maailmaan. Kiertotalouden ymmärrys on palvelussa avainasemassa, joten tutustutaan ensin kiertotalouden käsitteeseen.

Kiertotalous muuttaa kulutusyhteiskuntaamme

Kiertotalous on uusi globaali talousmalli, joka haastaa perinteisen tuotelähtöisen logiikan. Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja käyttämällä olemassa olevat resurssit fiksummin ja tehokkaammin. Kiertotaloudessa ei tuhlata materiaaleja ja omistamiseen sijaan käytetään palveluja: vuokrataan, jaetaan ja kierrätetään. Kiertotalouskulttuuriin siirtyminen on välttämätöntä maailmallemme, jonka kantokyky horjuu jatkuvan ylikulutuksen vuoksi: kulutamme enemmän luonnonvaroja kuin olisi kestävää.

Kiertotalouden sanotaan olevan suurin murros tuotannossa, kulutuksessa ja koko globaalissa taloudessa 250 vuoteen (Lacy & Rutqvist 2016). Kiertotalous luo uusia liiketoimintamalleja ja sen tuoma vuotuinen arvopotentiaali Suomen markkinoilla on varovaistenkin arvioiden mukaan 2-3M€, Euroopan mittakaavassa kyseessä on jopa 1800M€. Uusien liiketoimintamallien kautta voi Suomeen lisäksi syntyä jopa 75 000 uutta työpaikkaa. Uskon ja toivon, että meille kaikille sopii luonnonvarojen säästäminen ja uusien työpaikkojen syntyminen? (EK 2018, Sitra 2018.)

Nykyaikaisen palvelukehityksen kulmakivet

Kun ryhdyin kehittämään uutta palvelua, halusin ymmärtää palvelukehityksen taustaa ja sen muutokseen vaikuttavia tekijöitä. Itse palvelun kehittämiseen valitsin avukseni nykyaikaiset palvelukehitysmenetelmät ja -mallit. Tutustuin muun muassa Lean Service Creationiin, Lean Canvasiin, palvelumuotoiluun ja yhteiskehittämiseen, jotka inspiroivat kehittämään palvelua aidosti säilyttämällä asiakasymmärrys keskiössä.

Talousmallin muuttuessa tuotelähtöisestä logiikasta kiertotalouteen, on palvelukehityskin muuttunut perinteisestä palvelukehityksestä palvelumuotoiluun. Perinteisen palvelukehityksen hyödyntäessä markkinatutkimusta ja asiakaspalautetta, palvelumuotoilussa käyttäjät osallistuvat palveluiden kehitystyöhön, jotta lopputuloksena on asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukainen, sekä palvelun tuottajalle tehokas ja tunnistettava, palvelukokonaisuus (Miettinen 2011).

Useimmiten uusia palveluja kehitetään tiimissä, jossa on erilaista osaamista. Yhdellä voi olla osaamista markkinoinnista, toisella kehittämisestä ja kolmannella myynnistä. Tässä tapauksessa kehitin palvelua lähinnä itsekseni, mutta nykyaikaisen palvelukehityksen periaatteiden mukaisesti osallistin kehittämiseen myös kohdeorganisaation nykyasiakkaita. Haastattelin asiakkaita tutkimukseni alkupuolella, jotta ymmärsin heidän tarpeensa kiertotalouden palveluiden suhteen. Kehitin palvelua haastatteluissa esiin tulleiden tarpeiden valossa ja pyrin säilyttämään asiakasymmärryksen työni alusta loppuun asti.

Lopputuloksena työkalupakki ja kehittämiskokemusta

Opinnäytetyössäni kehitin kiertotalouden asiantuntijapalvelun työkalupakin vastaamaan kohdeorganisaation asiakkaiden tarpeisiin. Työkalupakin avulla voidaan auttaa kohdeorganisaation asiakkaita kehittämään heidän omaa liiketoimintaansa kiertotalouskulttuurin mukaisesti sekä löytämään juuri heidän liiketoimintansa kiertotalouspotentiaali. Opin opinnäytetyöprosessin aikana paljon niin kiertotaloudesta kuin palvelukehityksestä ja sain hyvää kokemusta, jota toivottavasti pääsen jatkossa hyödyntämään.

Veera Kouri

Kirjoittaja on valmistunut Metropolian Liiketoiminnan kehittämisen YAMK-tutkinto-ohjelmasta

Lähteet:

Elinkeinoelämän keskusliitto. Mikä ihmeen kiertotalous.

Lacy, Peter & Rutqvist, Jakob 2016. Waste to Wealth.

Miettinen, Satu 2011. Palvelumuotoilu – uusia menetelmiä käyttäjätiedon hankintaan ja hyödyntämiseen.

Teknologiainfo Teknova Oy.

Sitra 2018. Kiertotalous.

Kuvalähde

Julkisen sektorin hankinnoilla on merkittävä vaikutus niin yhteiskunnan, markkinaosapuolten kuin veronmaksajien kannalta. Valtion ja kuntien suorittamien julkisten hankintojen vuosittainen arvo Suomessa on noin 33 mrd. euroa. Esimerkiksi erilaisten tuottavuutta lisäävien uusien ratkaisujen käyttöönottoa voidaan vauhdittaa julkisten hankintojen avulla.

Teknologinen kehitys on nopeaa ja digitalisaatio on tämänhetkistä murrosta voimakkaasti määrittelevä teknologian kehitysmuoto. Sipilän hallituksen yksi strategisista kärkihankkeista onkin koskenut julkisten palveluiden digitalisointia ja sitä kautta tuottavuuden lisäämistä. Esimerkiksi valtiovarainministeriö on kannustanut valtion virastoja yksinkertaistamaan ja automatisoimaan prosessejaan. Tämän tueksi se on järjestänyt erityisrahoitushaun tuottavuutta edistäville hankkeille, joissa hyödynnetään robotiikkaa, analytiikkaa, tekoälyä tai muita keinoja. Erityisrahoituksella tuetaan hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa julkista taloutta ja hyödyntää täysimääräisesti digitalisaatiota sekä edistää valtionhallinnon tuottavuutta.

Ohjelmistorobotiikan avulla tuottavuutta, laatua ja säästöjä

Ohjelmistorobotiikka (Robotic Process Automation, RPA) on työkalu tuottavuuden lisäämiseen. Teknologia nykymuodossaan on ollut Suomessa markkinoilla vasta 2010-luvun puolivälistä. Sen potentiaalia on kuitenkin hyödynnetty jo useilla sektoreilla: pankki- ja vakuutusalalla, teollisuudessa ja terveydenhuollossa. Esimerkiksi Verohallinto julkaisi dynaamista hankintajärjestelmää käyttäen kilpailutuksen kolmesta RPA-kokeilukohteesta vuoden 2017 alussa. Verohallinnon ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn asiantuntijan mukaan se testasi tuotantopiloteilla kolmea eri prosessia, kolmea eri toimittajaa ja kolmea eri RPA-alustaa. Tavoitteena oli saada oppia ja kokemusta. Syntyi kolme eri toteutusta, joiden kaikkien osalta päätettiin siirtyä tuotantoon.

Ohjelmistorobotiikan käyttöönotossa tavoitteena on usein vapauttaa inhimilliset kyvykkyydet hyödyllisempään, enemmän arvoa tuottavaan tekemiseen. Toteutuksen kannalta on keskeistä, että prosessit on tunnistettu, tieto on digitaalisessa ja strukturoidussa muodossa, tapahtumien tai niihin käytetyn ajan volyymi on riittävän suuri ja poikkeukset ovat määriteltävissä tai niitä on vain vähän. Tällaisten prosessien automatisoinnilla kyetään saavuttamaan muun muassa kustannussäästöjä, parempaa tuottavuutta, asiakastyytyväisyyttä ja laatua.

Ohjelmistorobotiikassa on yleensä kyse ICT-palveluhankinnasta. Heterogeeninen ala ja toimittajakenttä muuttuu vauhdilla. Jo opinnäytetyön aikana koneoppimiseen ja tekoälyyn liittyvät lisäominaisuudet ovat nousseet osaksi ohjelmistorobotiikan hankintaa. Puhutaan älykkäästä prosessiautomaatiosta (Intelligent Process Automation, IPA). Ostajan pitää ymmärtää paitsi toimialaa, toimittajamarkkinoita ja tuote- ja palveluvaihtoehtoja, mutta myös kehitystä ja kyetä näkemään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tämä lisää julkisen hankinnan haasteita entisestään.

Tieto apuna ohjelmistorobotiikkahankintojen suunnittelussa

Ohjelmistorobotiikan kaltaisen uudentyyppisen teknologiaratkaisun hankinnassa julkisen ostajan etukäteinen tiedontarve korostuu. Tein opinnäytetyön Pohjoismaiden ainoalle puhtaasti ohjelmistorobotiikkaan erikoistuneelle palveluyhtiölle, Digital Workforcelle, jolla on paljon myös julkishallinnon asiakkaita. Kehittämistyön tavoitteeksi asetettiin tiedon tuottaminen ohjelmistorobotiikasta, sen julkisista hankinnoista ja erityisesti niistä osa-alueista, jotka julkisen hankintayksikön olisi hyvä huomioida hankintaprosessin alkuvaiheessa tarjouspyyntöä laatiessaan. Lisäksi työssä peilattiin ns. parhaita käytäntöjä, erityisesti markkinakartoitusta ja -vuoropuhelua. Työssä hyödynsin laajasti ohjelmistorobotiikkaa ja hankintoja koskevaa materiaalia, vuoden 2017 RPA-tarjouspyyntöjä sekä asiantuntijahaastatteluja ja lyhyitä kyselyjä.

Työn myötä vahvistui se tosiseikka, että julkisten hankintojen kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään jo hankintaa suunniteltaessa ja valmisteltaessa. Myös tarjouspyynnön merkitys hankintaprosessin tärkeimpänä asiakirjana korostui. Käyttämällä markkinakartoituksen ja -vuoropuhelun mahdollisuuksia tai vaikka pilotointia, hankintayksikön on mahdollista saada arvokasta tietoa tuote- ja palveluratkaisuista, niiden kypsyysasteesta, toimittajista sekä markkinoiden yleisistä edellytyksistä. Näin hankintayksikkö pystyy laatimaan myös paremman tarjouspyynnön ja saa todennäköisesti enemmän, parempia ja vertailukelpoisempia tarjouksia.

Vuoropuhelu ja tietojen vaihto suunnittelun keskiössä

Opinnäytetyössä paljastui, että markkinavuoropuhelun hyödyntäminen vuoden 2017 RPA-hankinnoissa ainakin virallisissa muodoissaan oli melko vähäistä. Siksi tiedon tuottaminen oli tärkeää. Työssä laadittiinkin Digital Workforcen julkisista ja terveydenhuollon asiakkaista vastaavan tiimin kanssa julkisten hankintayksiköiden käyttöön tarkastuslista, johon ryhmiteltiin ohjelmistorobotiikkahankinnan osa-alueita ja näkökulmia, joita hankintayksikön olisi hyvä harkita RPA-hankintaa suunnitellessaan ja valmistellessaan. Myös hankintayksiköiden hienoa mahdollisuutta keskinäiseen vuoropuheluun ja tietojen vaihtoon haluttiin korostaa ja tukea. Siksi työssä haluttiin tarjota tietoa ensilinjassa hankintoja tehneistä julkisista organisaatioista.

Pilottikokeilujen ja toimijoiden välisen vuoropuhelun lisäksi onnistuneiden hankintojen takana on strategista suunnittelua ja johtamista sekä aktiivista viestintää ja vuoropuhelua myös organisaation sisäisesti. Näiden asioiden merkitystä ei voi myöskään RPA-hankinnoissa unohtaa: esimerkiksi prosessimäärittelyä on tärkeää tehdä yhdessä substanssiasiantuntijoiden kanssa, ja johdon tulee viestiä hankinnan hyödyt ja tavoitteet selkeästi tukeakseen onnistumista ja hälventääkseen mahdollisia epäluuloja. Lopulta ratkaisun pitää palvella paitsi organisaatiota myös loppuasiakasta.

Julkishallinto mukana kehityksessä

Ohjelmistorobotiikassa on kyse uudehkosta, kehittyvästä, tuottavuutta parantavasta ja toimintamalleja muuttavasta teknologiasta, joka on aiheuttanut markkinoilla jonkinlaisen murroksen. Monet sellaiset rutiinitehtävät, joita ihminen on hoitanut, voidaan näin automatisoida. Tämä herättää keskustelua työn murroksesta ja huolta sen vaikutuksista koko yhteiskuntaan.

Suomalainen talousnobelisti Bengt Holmström on todennut, että mitä enemmän uusia liiketoimintamalleja kielletään, sitä enemmän jäädään muista jälkeen. Myös julkisten organisaatioiden on uudistuttava ja pysyttävä kehityksen vauhdissa mukana. Niillä on kovat paineet löytää ratkaisuja tuottavuuden lisäämiseksi ja niukkojen asiantuntijaresurssien kohdentamiseksi enemmän arvoa tuottavaan tekemiseen.

Koska itselläni on julkishallinnon taustaa, pidin tärkeänä, että työllä olisi myös ns. yritystä laajempi merkitys. Siksi pidin ajatuksesta, että kehittämistyölle asetettiin heti alussa myös ulkoiset tavoitteet eli pyrkimys aidosti auttaa julkisia hankintayksiköitä niiden haastavassa tehtävässä. Tutkimusongelman rajaaminen tiedon tarpeisiin vastaamiseen mahdollisti mielestäni win-win -asetelman. Lopputulos siis hyödytti niin Digital Workforcea kuin julkisia hankintayksiköitä.

Julkisiin tarjouskilpailuihin osallistuminen on Digital Workforcen kaltaiselle start up -yritykselle tärkeä mahdollisuus, mutta myös haaste. Erityisesti vuoden 2017 tarjouspyynnöt olivat heterogeenisiä ja niihin vastaaminen vei paljon resursseja. Tarkastuslistan avulla voidaan vastata julkisten hankintayksiköiden tiedon tarpeisiin ainakin osin. Tarkastuslistassa esitetyn lähestymistavan toivotaan myös strukturoivan tarjouspyyntöjä ja helpottavan siten tarjousten tekemistä. Korkeampana tavoitteena on edesauttaa yhtenäisen käytännön luomista nyt hyvin heterogeenisesti rakentuneelle alalle. Tämän kaiken toivotaan lopulta myös parantavan Digital Workforcen kaltaisen vastuullisen toimijan menestystä julkisissa tarjouskilpailuissa entisestään. Lopulta hankintayksiköiden tarpeita palvelevat ratkaisut ovat myös tarjoajan intresseissä sekä julkistalouden, veron maksajien ja loppuasiakkaiden kannalta tärkeitä.

Anne Karlin-Vartiovaara

Kirjoittaja on valmistunut Metropolian Hankintatoimen YAMK tutkinto-ohjelmasta.

Lähde:

Karlin-Vartiovaara, Anne (2018). Näkökulmia ohjelmistorobotiikan julkiseen hankintaan. Tarjouspyynnön osa-alueet. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/156734/KarlinVartiovaara_Anne.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuvalähde: https://pixabay.com/en/robot-futuristic-communication-3385181/