Korkeiden asuinrakennuksien suosio kasvaa Suomessa. Tässä kirjoituksessani kerron opinnäytetyöstäni, jossa olen tutkinut jään ja huurteiden muodostumisesta seinäpuhalluksen ja ulkoilman sisäänottolaitteissa.

Suunnitteluhaasteita nimittäin korkeissa rakennushankkeissa riittää, ja rakentamismääräyskokoelma, jota on käytetty apuna rakennuskohteiden suunnittelussa, poistui käytöstä vuonna 2018. Tämän seurauksena LVI-suunnittelijoiden suunnitteluvastuu kasvoi merkittävästi. LVI-suunnittelijoiden osaamistaito tullaankin punnitsemaan perusteellisesti rakennusvalvonnassa.

 

Hajautetulla ilmanvaihdolla tavoitellaan säästöä kustannuksissa

Hajautetun ilmanvaihdon suosio on kasvussa korkeissa rakennuksissa. Keskitetty IV-koneellinen ilmanvaihto vaihtoehto voi olla liian kallis toteuttaa, koska keskitetylle IV-koneelle tulee suunnitella omat huonetilat tarvittaviin kerroksiin. Keskitetty IV-koneen ilmanvaihtokanavien hajautukset tarvitsevat myös paljon hormitilaa. Haasteita ilmenee myös, jos rakennuskohde on korkea ja leveys- ja pituussuunnaltaan pieni ja siten hormien sijoittaminen kohteelle voi olla tietyissä tilanteissa jopa mahdotonta.

Hajautetun ilmanvaihtokoneen ulkoilmanoton ja tilojen poistoilman ulospuhalluksen johdattamisessa käytetään julkisivuille asennettavia poistoilman ulospuhalluksen ja ulkoilman sisäänoton laitteita. Seinäpuhallus- ja ulkoilman sisäänottolaitteille tehtävien EUROFINS R074-sertifikaattitutkimusten perusteella voidaan todentaa päätelaitteiden huurtuvan maksimissaan 100 g. Sertifikaatin mukaisessa tutkimuksessa ei ole kuitenkaan otettu huomioon tilannetta, jossa päätelaitteet asennetaan eri korkeudelle kuin laboratorio-olosuhteissa. (Talotekniikkainfo 2021.)

Rakentamismääräyskokoelman poistuessa on tilalle tullut Talotekniikkainfo-oppaita ja myös oma nettisivusto: https://talotekniikkainfo.fi/. Huurteen ja jään muodostuminen päätelaitteille on valitettavasti jäänyt syrjään LVI-suunnittelussa. Ympäristöministeriön asetuksissa on kuitenkin mainittu, että pää- ja erikoissuunnittelijoiden tulee suunnitella rakennuksen ilmanvaihto siten, että rakennuksen sisäiset ja ulkoiset kuormitustekijät, kuten tuuli ja kosteus, eivät heikennä ilmanlaatua. Lisäksi ilmanvaihtuvuuden tulee toimia kohteen käyttöiän verran. (Talotekniikkainfo 2021.)

Jään ja huurteen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä

Vesi on jään ja huurteen muodostumisen kannalta tärkein lähde. Ilman kosteutta jäätä tai huurretta ei muodostu. Ilmakehämme ulkoilman merkittävimmät tekijät jään ja huurteen muodostumiseksi ovat (Karttunen ym 2008.):

• Lämpötila: Ilman lämpötila on jään ja huurteen muodostumisen yksi merkittävin vaikuttaja. Normaalissa ilmanpaineessa maan pinnalla jäätä ja huurretta muodostuu 0 asteen lämpötilassa.  (Karttunen ym 2008.)
• Ilmanpaine: Ilmanpaine vaihtelee eri korkeuksissa. Mitä korkeammalle nousemme, sitä pienempi on ilmanpaine. Ilmanpaineen laskiessa jään muodostumiseen tarvitaan kylmempää ilmaa kuin maan pinnalla. Esimerkiksi Mount Everest -vuoren huipulla vesi kiehuu jo 70 asteen lämpötilassa ja jäätyy hieman alle < 0 asteen lämpötilassa. (Karttunen ym 2008.)
• Kosteus: Kosteutta ilmenee ilmassa vesihöyrymuotona. Vesihöyry pysyy höyrymuodossaan, kunnes vesihöyryn osapaine ylittää kriittisen pisteensä, jolloin höyry alkaa tiivistyä vedeksi. Samoin käy, kun ilman vesihöyry saa kosketusta jonkin kappaleen pintalämpötilan kanssa, jos kyseinen kappale on viileämpi kuin ilman kastepistelämpötila. Tämä ilmiö on havaittavissa esimerkiksi kylmän juomapakkauksen pinnalla. Kun otamme jääkaappiviileän juoman lämpimään huoneilmaan, viileän tölkin tai pullon pinnalle alkaa muodostua kosteutta. (Sandberg 2014.)

 

Kosteus asuntojen sisällä

Ilmakehän ilmanlämpötilaan, ilmanpaineeseen ja kosteuteen ihminen ei voi vaikuttaa. Rakennusten sisäpuolella olevaan kosteuteen ja lämpötilaan taas voimme vaikuttaa toiminnallamme. Sisäpuolista kosteutta ei voida myöskään täysin estää, sillä asuntojen käyttäjät tuottavat omalla toiminnallaan erimääriä kosteuskuormia. Kuormaa tuottavat esimerkki peseytyminen, ruuan valmistaminen ja vaatteiden peseminen. Merkittävimmät sisäilman kosteuskuormat muodostuvat seuraavista lähteistä [g/h vesiköyryä / tunnissa] (Ympäristöministeriö 2015):

• Suihku: 2600 g/h
• Keittiötoiminta: 600-1500 g/h
• Kylpy: 600-1500 g/h
• Vaatteiden kuivaus: Lingottu pyykki 10-50 g/h, kg; vettä tippuva pyykki 20-100 g/h, kg

Suositukset jään ja huurteen muodostumisen minimoimiseksi

Jään ja huurteen minimoimiseksi hajautetun ilmanvaihtokoneen tulee olla varustettu kosteudenpoistoautomaatiolla. Lisäksi ulospuhalluslaitteen ilmavirran nopeus pitää olla riittävä. Alhainen ulospuhalluslaitteen ilmavirran nopeus edistää jään ja huurteen lisääntymistä ulospuhalluslaitteessa.

Hajautetun ilmanvaihtokoneiden ilmavirtojen ohjaus on määritettävä automaatiossa siten, että asunnon käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihtokonetta ei voi asettaa poissaolo-tilaan. Pahimpia esimerkkejä on esimerkiksi tilanne, jossa huoneiston asukas käy suihkussa, poistuu sen jälkeen nopeasti ja laittaa lähtiessään asunnosta ilmanvaihtokoneen ilmavirtaohjauksen poissaolotilaan. Tällöin asunnon sisäilman kosteuskuorma nousee suureksi, ja seinäpuhalluslaitteen ulospuhalluksen virtausnopeuden ollessa pieni, jäätä ja huurretta alkaa muodostua ulospuhalluslaitteelle.

LVI-suunnittelijoiden ja rakennuttajien tulisi olla entistä tarkempia ja valppaampia julkisivujen seinäpuhalluksen ja ulkoilman sisäänottolaitteiden suunnittelussa ja hankinnoissa. Ei ole olemassa seinäpuhalluksen ja ulkoilman sisäänottolaitteita, jotka eivät missään tilanteissa jäätyisi. EUROFINS R074 -sertifikaattitutkimus on jo hyvä lähtökohta, mutta sekään ei takaa täydellistä varmuutta siitä, että jäätä tai huurretta ei muodostuisi seinäpuhallus- ja ilman sisäänottolaitteisiin.

 

Lähteet

Karttunen, Hannu, Koistinen, Jarmo, Saltikoff, Elena, Manner, Olli. 2008. Ilmakehä, sää ja ilmasto. Helsinki: URSA.

Sandberg, Esa. 2014. Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät.  Talotekniikka-Julkaisut Oy.

Talotekniikkainfo. Sisäilmasto ja ilmanvaihto, Esimerkit, Asuntoilmanvaihdon ulospuhallusilman seinäpuhalluksen ja ulkoilman sisäänoton laitevaatimukset. https://talotekniikkainfo.fi/sisailmasto-ja-ilmanvaihto-opas/12-ilmansuodatus (11.06.2021)

Ympäristöministeriö. Rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminen. [PDF] (23.01.2015) https://www.ym.fi/download/noname/%7B43C6031D-0236-41B1-9D8E-5640E6AB4F9D%7D/111281

Kirjoittaja

Eero Mikkonen valmistuu keväällä 2022 LVI-Projekti-Insinööriksi Metropolian Talotekniikan YAMK-tutkinto-ohjelmasta.

Metropolia oli mukana Suomen itsenäisyysrahasto Sitran  #Osaaminennäkyviin teemaviikoilla 30.8.-12.9. Sitra halusi nostaa keskusteluun osaamisen moninaisuuden ja tarjota työkaluja, joilla oman osaamisensa moninaisuuden voi tunnistaa ja tehdä näkyväksi itselle ja muille. Osaamista karttuu koulutusjärjestelmien sisällä eli opinnoissa, mutta myös niiden ulkopuolella esimerkiksi harrastuksissa, perhe-elämässä, vapaa-ajalla ja ihmissuhteissa – kaikkialla.

Musiikin YAMK-opiskelijoiden osaamispaletti

YAMK-tutkinnoissa koulutuksen lähtökohtana on tutkinnoissa ja työelämässä karttunut osaaminen ja työelämästä löytynyt kehittämistarve. Musiikin YAMK-tutkinnon uudet opiskelijat aloittivat opintonsa pohtimalla osaamistaan, jota he käyttävät omassa kehittämisprojektissaan ja aloittaessaan opinnäytetyön laatimista. Kaikilla YAMK-opiskelijoilla on pitkä kokemus omalta alaltaan musiikkielämän kentällä, tässä joukossa esimerkiksi johtamisesta, opettamisesta, muusikon ja free lancerin työstä, joillakin myös akateemisesta tutkimisesta tai termityöstä käsitteiden ja metatekstien parissa.

Mitä siis vahvaa asiantuntijuutta mukanaan kantavat ja uusien opintojen äärellä olevat opiskelijat tunnistivat henkilökohtaisiksi osaamisikseen? Keskusteluun virittäydyttiin siten, että jokainen pohti hetken itsekseen osaamistaan. Sen jälkeen keskusteltiin näistä tunnistetuista osaamisista – ei osaamattomuuksista, vertailuista eikä uusista osaamistavoitteista. Osaamisten teemoittelun on kirjoittaja tehnyt jälkikäteen keskustelun dokumentoinnista. Kaikki sanoitukset on poimittu keskustelusta ja julkaistu osallistujien luvalla.

1 Näkökulman ottamisen taito: Kokemus työelämästä on tuonut kyvyn ottaa asioihin tietoisesti erilaisia näkökulmia. Kokemus kasvattaa taitoa hyödyntää omaa intuitiota ja kartuttaa hiljaista tietämistä tai näkymätöntä osaamista. ”Vähän kaiken opiskelu” ja oppijaksi asettautumisen kyky avartavat ymmärrystä näkökulmien moninaisuudesta.

2 Olennaisen erottamisen taito: Valintojen osuva tekeminen näkyy lähteiden valinnassa ja niiden lukemisessa, oman kiinnostuksen ytimen tunnistamisessa ja siinä, mitä töissä pitää kulloinkin saada toteutumaan.

3 Oman työn sisällön hallinta osoittautui YAMK-opiskelijoilla testatuksi ja työn arjessa koetelluksi osaamiseksi, jonka moni mainitsi. Sisällön osaamiseen kuului myös oman työkentän historian tunteminen. Omaan työhön liittyvä osaaminen ja sen sanoittaminen tarkemmin erilaisiksi osaamisten sävyiksi voisi olla seuraavan keskustelun teema.

4 Vuorovaikutusosaaminen kuuluu joskus oman kehittämiskohteen syväosaamiseen. Moni tunnisti sen erityisenä osaamisena, joka tulee näkyväksi niin livekohtaamisissa, kuuntelemisessa ja haastattelemisessa kuin verkko-opetuksessa.

5 Halu kehittää ja kehittyä synnyttää monenlaisia osaamisia. Kehittämis- ja kehittymisosaaminen voi näkyä asettautumisena verkostoihin peilaamaan omaa ajattelua, joskus oman itsen tarkasteluna objektiivisesti, kokemusten kuunteluna, prosessioppimisena tai omaan juttuun omistautumisena.

6 Kyseenalaistamisosaaminen oli keskustelussa vain yhtenä mainintana. Tutkivassa kehittämistyössä kyseenalaistaminen on niin tärkeä ja mielenkiintoinen osaaminen, että nostan sen seitsemän ydinosaamisen joukkoon.

7 Taito saada valmiiksi: Valmiiksisaamisosaamista karttuu jopa suoranaisesta täystyrmäyksestä, kun siitä pääsee eteenpäin kohti työn loppuun saattamista. Siihen liittyy myös organisointitaito, soveltaminen, omaan tekemiseen luottaminen ja opinnäytetyön kohdalla kirjoittamistaito. Valmiiksi saamisen taitoa karttuu muusikoilla koko ajan: esiin on mentävä kun on keikka ja silloin on oltava valmista, oli miten oli.

Sanoituksista voi huomata, että sanat ja kieli, jolla osaamisesta puhutaan on erilaista kuin opetussuunnitelmien kuvaukset oppimisen tavoitteista. Osaamisen tunnistaminen avaa erilaisen oppimisprosessin kuin annettuihin tavoitteisiin pyrkiminen. Tunnistamalla omin sanoin osaamista syntyy joustavaa osaamista, joka lujittaa ammatti- ja osaamisidentiteettiä, osallisuutta ja aktiivista toimijuutta sekä tukee esimerkiksi työelämän siirtymissä.

Osaamisen eri tasot

Osaamisen tunnistaminen lisää paitsi henkilökohtaista hyvinvointia, myös yhteiskunnan elinvoimaa. Osaamisen tunnistamisella, näkyväksi tekemisellä ja hyödyntämisellä parannetaan koko yhteiskunnan tasolla uudistumis- ja kilpailukykyä. Henkilökohtainen osaaminen ja sen tunnistaminen kytkeytyy laajempiin yhteyksiin. Sitrassa on tutkittu osaamisen tunnistamisen haasteita ja mahdollisuuksia myös muista näkökulmista. Tutkijat Laura Paaso (OAMK), Johanna Ollila (Turun yliopisto, tulevaisuudentutkimus) ja Harri Ketamo (Headai Oy) esittelivät tulevaan Sitran julkaisuun tekemiään havaintoja webinaarissa 6.9.2021:

• Henkilökohtainen taso: Näkökulman siirtäminen vahvuuksiin ja osaamiseen tuo osaamisen hyvinvoinnin ja merkityksellisen elämän lähteeksi muutenkin kuin tulonhankintamielessä. Vaatimus jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen saattaa kuitenkin tuoda myös paineita omalle hyvinvoinnille.
• Yhteisöjen taso: Osaamisten kirjo on monenlainen eikä tutkimusdatasta ei ole löytynyt esimerkiksi kymmentä tärkeintä taitoa työhaastattelussa menestymiseen. Yleiset työelämätaidot ja eriyttävät taidot ovat kuitenkin tärkeitä. Toisaalta haaste olla ”hyvä tyyppi” – sosiaalinen, aktiivinen, innovatiivinen – saattaa lokeroittaa ajattelua ja jättää tärkeitä osaamisen alueita katveeseen.
• Eri näkökulmien kohtaaminen: Eräs työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelman juonteista on se, että osaamista sanoitetaan eri tavoin eikä osaamisia siksi tunnisteta. Osaaminen kuvataan eri sanoin esimerkiksi hakijan CVssä, työpaikkailmoituksissa, yrityksen palvelutarjonnassa, strategioissa tai kehittämistehtävissä. Uusilla teknologioilla on mahdollista auttaa erilaisia osaamisen sanoituksia kohtaamaan.
• Systeemien ja organisaatioiden taso: Osaaminen on investointi ja yhteiskunnan tärkeä henkinen infra, jota ei kannata rakentaa suppeaksi, putkimaiseksi. Myöskään elinikäinen oppiminen ei tarkoita nopeita osaamisratkaisuja ja kapeaa osaamista. Kestävä osaaminen on laaja-alaista, jokaisen omaan motivaatioon perustuvaa osaamista. Se on myös taitoa yhdistellä osaamisia luovasti henkilökohtaisella ja yhteisöjen tasolla.
• Väestörakenteen ja osaajapulan taso: Ammattikorkeakoulut sanoittavat oppimisen tavoitteita aktiivisesti yhdessä työelämän kanssa. On tarpeen pohtia erilaisilla aikajänteillä ja ennakoiden, mistä juuri nyt puhutaan? Mitä sanoja ja sanoituksia jää ehkä käyttämättä? Mitä osaamista kaikki muut tahot tuottavat? Osaaminen vanhenee ja uusia osaamistarpeita nousee työelämässä esiin.

Sitra tarjoaa paljon työkaluja oman osaamisen itsenäiseen tunnistamiseen ja kutsuu mukaan keskustelemaan osaamisen tunnistamisen kokemuksista ja haasteista.

Tartu haasteeseen ja tunnista, mitä kaikkea osaatkaan. Tutustu SITRAn materiaaleihin:

Työkaluja osaamisen tunnistamiseen

Julkisesti kilpailutettavan hankinnan hankintaprosessi on yleensä kestoltaan pitkä. Lisäksi hankintaprosessi on usein monivaiheinen ja useasta aliprosessista muodostuva kokonaisuus, jolla on yhtymäkohtia muihin yrityksen prosesseihin. Siksi hankintayksikön kannattaa panostaa riittävästi hankinnan suunnittelu- ja valmisteluvaiheisiin. Huolellisuus näissä alkuvaiheissa on onnistuneen hankintaprosessin edellytys.

Mitkä tekijät hidastavat hankintaprosessin etenemistä?

Pureuduin opinnäytetyössäni (1) julkisesti kilpailutettavan hankinnan valmisteluvaiheen kehittämiseen Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Selvitin hankinnan valmisteluvaiheen etenemistä hidastavia tekijöitä, jotka aiheuttivat tehottomuutta kilpailutettavan hankinnan hankintaprosessiin. Hankinnan valmisteluvaiheen etenemistä hidastavia tekijöitä ilmeni hankinnan:

• tarveselvitysvaiheessa
• toimittajien ja markkinoiden kartoitusvaiheessa
• vaatimusten määrittelyvaiheessa
• suunnittelu- ja valmistelutyön aloittamisessa
• tukimateriaaleissa

Hankinnan tukimateriaalipaketti

Tuotin yhteistyössä Metropolian asiantuntijoiden kanssa tukimateriaalipaketin hankinnan valmistelijan käyttöön. Tukimateriaalin avulla vaikutettiin hankinnan suunnitteluvaiheeseen, joka on Metropolian hankintaprosessin ensimmäinen aliprosessi. Tukimateriaalin avulla hankintapalvelut auttavat hankinnan valmistelijoiden työtä, kun he tekevät melko itsenäisesti valmistelutyötään.

Hankintaa valmisteleva henkilö, esimerkiksi projektipäällikkö, saa tukimateriaalin avulla kokonaisymmärrystä siitä, mitä vaiheita julkinen hankintaprosessi sisältää.

Tukimateriaalin informaatiolla ja ohjeistuksella pyritään myös ohjaamaan hankinnan valmistelijaa niin, että hän kiinnittää valmistelutyössään huomiota tulevan kilpailutuksen suunnittelun ja valmistelun kannalta olennaisiin asioihin.

Tehokkuutta hankintaprosessiin

Hankinnan valmisteluvaiheen tehottomuuden taustalla oleva ilmiö on hyvin tyypillinen resurssitehokkaalle organisaatiolle. Resurssitehokkuus korostaa kaikkien arvoa tuottavien resurssien, kuten henkilöstön ja toimitilojen tehokasta hyödyntämistä. (2) Organisaatiolle resurssien täysimääräinen käyttöaste on tärkeää, mutta siitä usein seuraa, että töiden läpimenoaika prosesseissa pitkittyy. Ulospäin toiminta todennäköisesti näyttää tehokkaalta, mutta silti organisaation sisäisen palvelun asiakas odottaa. (3)

Kaikki yrityksessä tehtävä työ toteutetaan prosesseissa (2). Siksi työn kehittäminen tapahtuu prosessia kehittämällä. Kun hankintaprosessi kuvataan, hankintaprosessin monivaiheisuus ja yhtymäkohdat organisaation muihin prosesseihin saadaan näkyviksi.

Lähteet:

1. Tiainen, Ann-Mari 2021. Hankinnan valmisteluvaiheen kehittäminen hankinnan tukimateriaalipaketin avulla. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki.

2. Modig, Niklas ja Åhlström, Pär 2016. Tätä on lean: ratkaisu tehokkuusparadoksiin. 5. painos. Rheologica Publishing, Tukholma.

3. Torkkola, Sari 2015. Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talemtum Media Oy, Helsinki.

Kirjoittaja

Ann-Mari Tiainen, opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulun Hankintatoimen koulutusohjelmassa (Ylempi AMK). Hän teki opinnäytetyön toimintatutkimuksena Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Opinnäytetyössään hän käsitteli hankinnan valmisteluvaihetta hidastavia tekijöitä ja niiden taustalla olevia teorioita.