Rakentaminen kiihtyy kiivaasti. Samalla alalle tarvitaan sähköalan osaavia esimiehiä. Yksityiskohtainen projektin elinkaarimalli on kehitetty osaamisen siirron välineeksi uusien työjohtajien perehdyttämiseen. Malli auttaa uusia työntekijöitä ja toimii riskienhallinnan välineenä rakentamisessa.

Rakennusalan näkymät

Rakennusalan suhdannetilanne 2020 vuodenvaihteen molemmin puolin oli hyvä, ja vuoden alussa uusia asuntorakenteisia kohteita käynnistyi paljon, jopa huippuvuoden 2018 vastaavaa ajankohtaa enemmän (1).

Rakentamisen tahti on edelleen kiivaassa nousussa, ja työnjohtoon tarvitaan rakentamisen alan ammattilaisia. Erityisesti rakentamisen sähköalalla on kysyntää osaajille. Kokeneet sähköalan ammattilaiset ovat eläköitymässä, ja nuoret työnjohtajat valmistuvat ammattikorkeakoulusta vähin työkokemuksin. Rakennusalan projekteissa on paljon yksityiskohtaisia tietoja ja on tunnettava rakennusalan lakitekstit. Tämä tieto siirtyy kokeneilta työnjohtajilta ja heidän esimiehiltään nuoremmille käytännön opastuksen kautta. Miten tietoa ja osaamista voisi tehostaa? Projektin yksityiskohtaisempi elinkaarimalli on yksi keino.

Projektihallinnan tärkeys

Rakensin YAMK-opinnäytetyössäni yksityiskohtaisen projektin elinkaarimallin, jota voidaan käyttää sähköurakoinnin projekteissa. Sen sisältö koostuu omista työkokemuksistani sekä kollegoideni ja esimiesteni haastatteluista. Sisältöön on koottu sähköurakointiprojektin läpikäynnin kaikki tärkeimmät asiat elinkaarimuodossa. Tällä tavalla työnjohtajan on helppo tehdä tarvittavat työvaiheet oikeassa aikataulussa ja luoda kokonaiskuva projektista.

Projektihallinnan standardien ja metodien luominen vaatii paljon aikaa ja resursseja, jotta saavutetaan hyvä lopputulos. Omat projektiohjeistukset yrityksessä ovat hyvin tärkeässä asemassa, kun ajatellaan projektistandardeja ja käytäntöjä. Henkilöstön itsenäinen projektin toteuttaminen vaatii paljon ohjeistuksia. Niiden tulee olla myös mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia. (2)

 

Yksityiskohtaisempi elinkaarimalli

Jokaisella projektilla on oma elinkaarensa ja sen hahmottaminen on projektityössä todella tärkeää. Projektin johtamisessa on syytä tiedostaa elinkaaren merkitys ja eri vaiheet, jotta projektin riskit pysyttäisiin käsitteellistämään ja sijoittamaan projektin eri vaiheet aikajanalle. Projektin elinkaari muodostuu tiedostettujen perusvaiheiden summaksi. (3)

Kuvassa 1 on esitetty elinkaarimallin runko tiivistetysti sähköprojektin aloituksesta lopetukseen.

Kuva 1: Elinkaarimalli. Niko Puurtinen.

Alla on esimerkkejä yksityiskohtaisimmista kysymyksistä, joiden avulla kartoitetaan työnjohtajien tärkeimmät työtehtävät ja -vaiheet.

Suunnitteluvaiheessa:

• Mitkä ovat ensimmäiset työnjohtajan tehtävät, kun projekti alkaa?
• Milloin ja mistä tilaan hankintoja?

Toteutusvaiheessa:

• Mitä työnjohtajat kirjaavat viikkoraporttiin, jos projektille tulee este ja tulee viivästystä?
• Miten työnjohtajat reagoivat, jos toisen yrityksen projektilta tulee reklamaatio?

Päättämisvaiheessa:

• Mitä mittauspöytäkirjoja tulee olla valmiina?
• Mitä asiakirjoja pitää olla toimitettuna projektin tilaajalle?

 

Kuvassa 2 on esitetty Projektin aloituksessa ja suunnittelussa huomioon otettavat tärkeimmät työtehtävät.

Kuva 2: Projektin aloitus ja suunnittelu. Niko Puurtinen.

 

Kuvassa 3 on esitetty Yleisaikataulun ja työvaiheaikataulun tärkeimmät työvaiheet. Tärkeimpien työvaiheiden lisäksi on ymmärrettävä sähköprojektin vastuut, jotka on koottuna rakennusalan sopimusehtoihin (YSE 1998), joihin näissäkin työvaiheissa on viitattu.

 

Kuva 3: Yleisaikataulun ja työvaiheaikataulun tärkeimmät työvaiheet. Niko Puurtinen.

Nämä kaikki yksityiskohtaisemmat työvaiheet vaikuttavat projektin etenemiseen positiivisesti ja sitä myötä suoraan projektin tulokseen. Elinkaarimallin avulla työnjohtaja voi toteuttaa projektin eri työvaiheet aikataulun mukaisesti, joka on samalla oiva työkalu, johon tukeutua projektin edetessä. Työvaiheiden ja niiden oikea-aikaisen toteuttamisen oppiminen auttaa ymmärtämään sähköprojektin punaisen langan eli elinkaaren.

 

Suositukset tulevaisuuteen

Uskon vahvasti, että tulevaisuudessa tunnistetaan perehdyttämisen tärkeys ja siihen panostetaan rakennusalalla. Yksityiskohtainen projektin elinkaarimalli on oivallinen väline uusien työnjohtajien perehdytyksessä. Sähköurakointiprojekteissa malli todettiin hyödylliseksi, joten miksi sitä ei voisi hyödyntää myös muidenkin alojen projektityöskentelyssä?

Työvuodet ja työkokemukset ovat tärkeimpiä työelämässä oppimisessa; siksi on tärkeää saada nämä kokemukset ja tiedot myös nuorten valmistuvien tietoisuuteen.

 

Lähteet

1. Ympäristöministeriö 2020. Rakentamisen näkymät -Tilannekatsaus koronakeväältä.
2. Pelin R & Pelin 2003. Projektitoimisto -Projektihallinnan kehittämisen moottorina.
3. Virtanen P 2000. Projektityö. WSOY Yritysjulkaisut.
4. Niko Puurtinen. Sähköprojektin elinkaarimalli -opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204296520

Kirjoittaja

Niko Puurtinen

Talotekniikan YAMK-tutkinto, sähköinen talotekniikka

Olen työskennellyt sähköalalla noin kymmenen vuotta: asentajana, suunnittelijana, työnjohtajana ja valvojana erilaisissa suurissa projekteissa. Tämän takia olen oppinut projekteissa näkemään asioita monesta eri perspektiivistä ja oppinut ymmärtämään myös, mitä haasteita projektityöskentelyyn sisältyy sen mukaan, mistä näkökulmasta projektityöskentelyä tarkastellaan. Olen aina halunnut kehittää osaamistani projektityöskentelyssä. Toivon, että tästä kirjoituksesta mahdollisimman moni saisi inspiraatiota myös omien projektien kanssa työskentelyyn.

 

Mitä tarkoittaa laatu? Tämä kysymys esitettiin minulle heti hankintaurani alkuvaiheessa silloisen esimieheni toimesta. Siitä alkaen olen työssäni etsinyt tätä laadun määritelmää hankinnasta toiseen – jo 10 työvuoden ajan!

Tänä aikana olen ymmärtänyt, että laatu on koettua, tunnettua ja havaittua. Lisäksi laatu on monimuotoista, se kehittyy ja jättää jäljen. Hankinnat ovat toki muutakin kuin laadun määrittämistä, kilpailuttamista ja juridisia sopimusehtoja. Tulevaisuuden hankinnan ammattilaisten työkenttä ja osaamistarve tulevat olemaan mielestäni laajempia kuin koskaan aikaisemmin.

Hankinnat ovat keino vastata organisaation muutostarpeisiin. Muutosjohtamisen taidot ja muutoskyvykkyys ovat hankinnoissa asioita, joiden tarve tulevaisuudessa kasvaa. Hankintoihin kohdistuvan roolin muutos organisaation tukitoiminnoista strategisempaan, kumppanuuteen painottuvaan, rooliin luo osaltaan uudenlaista osaamistarvetta niin hankintojen toteuttamiseen, johtamiseen, sidosryhmätoimintaan kuin kehittämiseenkin. Hankinnoissa riskinhallinnan rooli ja asioiden hallinnointiin liittyvät tekijät ovat jo nousseet esille vahvasti viime vuosina. Puolestaan syvyyttä organisaation hankintatoimintaan ja -osaamiseen voidaan luoda sisäisen substanssiosaamisen kehittämisen myötä. (Raunio 2021)

Metropolia AMK tarjoajaa ensimmäisenä Suomessa ylempään korkeakoulututkintoon johtavan julkisiin hankintoihin erikoistuneen tutkinto-ohjelman.  Koulutusohjelma toimii osaltani ns. sinettinä tähän astiselle julkisten hankintojen parissa työskentelylle. Opinnot ovat tuoneet omaan osaamiskenttääni uusia näkökulmia erityisesti vaikuttavuuden ja strategisen johtamisen osalta. Koulutusohjelmassa saimme tietoa niin hankintojen kategoriajohtamisesta kuin hankintoihin liittyvien erilaisten toimintaympäristöjen vaikutuksista. Kyvykkyys etsiä ja hakea tietoa ovat tärkeitä elementtejä hankinnan ammattilaiselle tulevaisuudessakin, mitkä koulutuksen osalta myös vahvistuivat entisestään.

Kun opinnot töiden ohessa ovat mahdollistaneet opitun käytäntöön viemisen, etäopinnot ovat puolestaan sallineet joustavasti opinnot kokonaan noin 350 kilometrin päästä oppilaitoksesta. Tämä osaltaan on välillisesti vahvistanut myös osaamista etätyöskentelyssä.

Koulutusohjelmaan pääsy ajoittui juuri oikeaan aikaan, ja koulutus huomioi myös tulevat osaamis- ja kehitystarpeet. Organisaatiomme ensimmäiset hankintatoiminnan linjaukset ovat juuri valmistuneet. Tällä hetkellä organisaatiossamme hankintatoiminnan linjauksiin liittyen on viimeistelyssä varsinaisen toimenpidesuunnitelman valmistelu eli hankintalinjausten vieminen käytäntöön ja organisaation toimintaan. Yhtenä keinona strategistenkin linjausten toteuttamisessa on tiedostettu hankintojen kategorisointi ja hankintojen kategoriajohtamisen kehittäminen. Tutkinto-ohjelmassa toteutettu lopputyöni onkin hyvin vahvasti tukemassa tätä toimenpidettä ja sen jalkauttamista organisaatiossa.

Jatkan siis laadun etsimistä hankinnoissa edelleen, mutta laajemman työkalupakin turvin!

 

Kirjoittaja

Maria Ruosteluoma työskentelee erityisasiantuntijana (hankintojen kategoriavastaavana) Ruokavirastossa. Työn ohella hän valmistuu julkisiin hankintoihin erikoistuneesta ylemmän ammattikorkean tutkinto-ohjelmasta. Hän työskennellyt vuosia erilaisissa julkisten hankintojen asiantuntijatehtävissä. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena erityisesti ovat strategisen hankintatoimen toiminnan ja hankintojen kategoriajohtamisen kehittäminen.

Lähteet:

Raunio, Helena 2021. Hankinta kehittyy kohti erityistehtäviä: haastattelussa Sari Hakkarainen LOGY ry:n hankintafoorumin koulutustiimi. Osto&logistiikka 5/2021, 46–47.

Korkeiden asuinrakennuksien suosio kasvaa Suomessa. Tässä kirjoituksessani kerron opinnäytetyöstäni, jossa olen tutkinut jään ja huurteiden muodostumisesta seinäpuhalluksen ja ulkoilman sisäänottolaitteissa.

Suunnitteluhaasteita nimittäin korkeissa rakennushankkeissa riittää, ja rakentamismääräyskokoelma, jota on käytetty apuna rakennuskohteiden suunnittelussa, poistui käytöstä vuonna 2018. Tämän seurauksena LVI-suunnittelijoiden suunnitteluvastuu kasvoi merkittävästi. LVI-suunnittelijoiden osaamistaito tullaankin punnitsemaan perusteellisesti rakennusvalvonnassa.

 

Hajautetulla ilmanvaihdolla tavoitellaan säästöä kustannuksissa

Hajautetun ilmanvaihdon suosio on kasvussa korkeissa rakennuksissa. Keskitetty IV-koneellinen ilmanvaihto vaihtoehto voi olla liian kallis toteuttaa, koska keskitetylle IV-koneelle tulee suunnitella omat huonetilat tarvittaviin kerroksiin. Keskitetty IV-koneen ilmanvaihtokanavien hajautukset tarvitsevat myös paljon hormitilaa. Haasteita ilmenee myös, jos rakennuskohde on korkea ja leveys- ja pituussuunnaltaan pieni ja siten hormien sijoittaminen kohteelle voi olla tietyissä tilanteissa jopa mahdotonta.

Hajautetun ilmanvaihtokoneen ulkoilmanoton ja tilojen poistoilman ulospuhalluksen johdattamisessa käytetään julkisivuille asennettavia poistoilman ulospuhalluksen ja ulkoilman sisäänoton laitteita. Seinäpuhallus- ja ulkoilman sisäänottolaitteille tehtävien EUROFINS R074-sertifikaattitutkimusten perusteella voidaan todentaa päätelaitteiden huurtuvan maksimissaan 100 g. Sertifikaatin mukaisessa tutkimuksessa ei ole kuitenkaan otettu huomioon tilannetta, jossa päätelaitteet asennetaan eri korkeudelle kuin laboratorio-olosuhteissa. (Talotekniikkainfo 2021.)

Rakentamismääräyskokoelman poistuessa on tilalle tullut Talotekniikkainfo-oppaita ja myös oma nettisivusto: https://talotekniikkainfo.fi/. Huurteen ja jään muodostuminen päätelaitteille on valitettavasti jäänyt syrjään LVI-suunnittelussa. Ympäristöministeriön asetuksissa on kuitenkin mainittu, että pää- ja erikoissuunnittelijoiden tulee suunnitella rakennuksen ilmanvaihto siten, että rakennuksen sisäiset ja ulkoiset kuormitustekijät, kuten tuuli ja kosteus, eivät heikennä ilmanlaatua. Lisäksi ilmanvaihtuvuuden tulee toimia kohteen käyttöiän verran. (Talotekniikkainfo 2021.)

Jään ja huurteen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä

Vesi on jään ja huurteen muodostumisen kannalta tärkein lähde. Ilman kosteutta jäätä tai huurretta ei muodostu. Ilmakehämme ulkoilman merkittävimmät tekijät jään ja huurteen muodostumiseksi ovat (Karttunen ym 2008.):

• Lämpötila: Ilman lämpötila on jään ja huurteen muodostumisen yksi merkittävin vaikuttaja. Normaalissa ilmanpaineessa maan pinnalla jäätä ja huurretta muodostuu 0 asteen lämpötilassa.  (Karttunen ym 2008.)
• Ilmanpaine: Ilmanpaine vaihtelee eri korkeuksissa. Mitä korkeammalle nousemme, sitä pienempi on ilmanpaine. Ilmanpaineen laskiessa jään muodostumiseen tarvitaan kylmempää ilmaa kuin maan pinnalla. Esimerkiksi Mount Everest -vuoren huipulla vesi kiehuu jo 70 asteen lämpötilassa ja jäätyy hieman alle < 0 asteen lämpötilassa. (Karttunen ym 2008.)
• Kosteus: Kosteutta ilmenee ilmassa vesihöyrymuotona. Vesihöyry pysyy höyrymuodossaan, kunnes vesihöyryn osapaine ylittää kriittisen pisteensä, jolloin höyry alkaa tiivistyä vedeksi. Samoin käy, kun ilman vesihöyry saa kosketusta jonkin kappaleen pintalämpötilan kanssa, jos kyseinen kappale on viileämpi kuin ilman kastepistelämpötila. Tämä ilmiö on havaittavissa esimerkiksi kylmän juomapakkauksen pinnalla. Kun otamme jääkaappiviileän juoman lämpimään huoneilmaan, viileän tölkin tai pullon pinnalle alkaa muodostua kosteutta. (Sandberg 2014.)

 

Kosteus asuntojen sisällä

Ilmakehän ilmanlämpötilaan, ilmanpaineeseen ja kosteuteen ihminen ei voi vaikuttaa. Rakennusten sisäpuolella olevaan kosteuteen ja lämpötilaan taas voimme vaikuttaa toiminnallamme. Sisäpuolista kosteutta ei voida myöskään täysin estää, sillä asuntojen käyttäjät tuottavat omalla toiminnallaan erimääriä kosteuskuormia. Kuormaa tuottavat esimerkki peseytyminen, ruuan valmistaminen ja vaatteiden peseminen. Merkittävimmät sisäilman kosteuskuormat muodostuvat seuraavista lähteistä [g/h vesiköyryä / tunnissa] (Ympäristöministeriö 2015):

• Suihku: 2600 g/h
• Keittiötoiminta: 600-1500 g/h
• Kylpy: 600-1500 g/h
• Vaatteiden kuivaus: Lingottu pyykki 10-50 g/h, kg; vettä tippuva pyykki 20-100 g/h, kg

Suositukset jään ja huurteen muodostumisen minimoimiseksi

Jään ja huurteen minimoimiseksi hajautetun ilmanvaihtokoneen tulee olla varustettu kosteudenpoistoautomaatiolla. Lisäksi ulospuhalluslaitteen ilmavirran nopeus pitää olla riittävä. Alhainen ulospuhalluslaitteen ilmavirran nopeus edistää jään ja huurteen lisääntymistä ulospuhalluslaitteessa.

Hajautetun ilmanvaihtokoneiden ilmavirtojen ohjaus on määritettävä automaatiossa siten, että asunnon käyttöajan ulkopuolella ilmanvaihtokonetta ei voi asettaa poissaolo-tilaan. Pahimpia esimerkkejä on esimerkiksi tilanne, jossa huoneiston asukas käy suihkussa, poistuu sen jälkeen nopeasti ja laittaa lähtiessään asunnosta ilmanvaihtokoneen ilmavirtaohjauksen poissaolotilaan. Tällöin asunnon sisäilman kosteuskuorma nousee suureksi, ja seinäpuhalluslaitteen ulospuhalluksen virtausnopeuden ollessa pieni, jäätä ja huurretta alkaa muodostua ulospuhalluslaitteelle.

LVI-suunnittelijoiden ja rakennuttajien tulisi olla entistä tarkempia ja valppaampia julkisivujen seinäpuhalluksen ja ulkoilman sisäänottolaitteiden suunnittelussa ja hankinnoissa. Ei ole olemassa seinäpuhalluksen ja ulkoilman sisäänottolaitteita, jotka eivät missään tilanteissa jäätyisi. EUROFINS R074 -sertifikaattitutkimus on jo hyvä lähtökohta, mutta sekään ei takaa täydellistä varmuutta siitä, että jäätä tai huurretta ei muodostuisi seinäpuhallus- ja ilman sisäänottolaitteisiin.

 

Lähteet

Karttunen, Hannu, Koistinen, Jarmo, Saltikoff, Elena, Manner, Olli. 2008. Ilmakehä, sää ja ilmasto. Helsinki: URSA.

Sandberg, Esa. 2014. Sisäilmasto ja ilmastointijärjestelmät.  Talotekniikka-Julkaisut Oy.

Talotekniikkainfo. Sisäilmasto ja ilmanvaihto, Esimerkit, Asuntoilmanvaihdon ulospuhallusilman seinäpuhalluksen ja ulkoilman sisäänoton laitevaatimukset. https://talotekniikkainfo.fi/sisailmasto-ja-ilmanvaihto-opas/12-ilmansuodatus (11.06.2021)

Ympäristöministeriö. Rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminen. [PDF] (23.01.2015) https://www.ym.fi/download/noname/%7B43C6031D-0236-41B1-9D8E-5640E6AB4F9D%7D/111281

Kirjoittaja

Eero Mikkonen valmistuu keväällä 2022 LVI-Projekti-Insinööriksi Metropolian Talotekniikan YAMK-tutkinto-ohjelmasta.