Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
1

Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin

Sanna Kytölä · 11.1.2022
Kuva: Pixabay

Perhehoito tukee ikäihmisen toimintakykyä ja kotona asumista. Suomessa oli vuonna 2020 perhehoidossa arviolta noin 1600 ikäihmistä (Sotkanet 2021). Vantaalla oli vuonna 2020 perhehoidossa 36 ikäihmistä.

 

Ikäihmisten osuus väestöstä on kasvussa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 12, 15). Ikäihmisen kotona asumisen tueksi tarvitaan lisää palveluja ja tukea. Tarvitaan välimuotoisen asumisen vaihtoehtoja ja yksi tällainen välimuotoisen asumisen vaihtoehto on ikäihmisten perhehoito. (Kiuru 2020.)

 

Sekä hallitusohjelma että laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 suosittelee, että ikäihmisten perhehoitoa tulisi tarjota yhtenä vaihtoehtona ikäihmisten palveluiden järjestämiseksi.  (Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019: 149; Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 38–39.). Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi ikäihmisen kotiin annettavasta perhehoidosta omaishoitajien vapaapäivien järjestämiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020: 38–39).

 

Ikäihmisten perhehoito on siis yksi mahdollisuus tukea ikäihmisten kotona asumista. Perhehoitaja voi käydä esimerkiksi ikäihmisen kotona häntä hoitamassa omaishoitajan vapaapäivien aikana tai silloin, kun kotihoidon tarjoama tuki ei ole riittävää. (Hakkarainen & Kuukkanen & Leinonen & Sipilä 2016: 10.)

 

Kuntoutuksen kannalta ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja kotona asumisen mahdollistaminen ovat avainkysymyksiä, kun ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikäihmisten tarpeiden huomioimiseen palveluiden suunnittelussa kotona asumisen tueksi. (Järvikoski & Härkäpää 2011: 9.) Lisäksi ikäihmisten kuntoutukseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvien toimintojen tulisi olla osa ikäihmisen jokapäiväistä elämää (Jyrkämä 2008: 153–154).

 

Tämä kirjoitus perustuu tutkimukselliseen kehittämistyöhöni, jonka tarkoituksena oli kuvata ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan perhehoidon järjestämisen toimintatapoja.  Kehittämisympäristönä oli Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden ikäihmisten perhehoito. Tutkimukselliseen kehittämistyöhön osallistuivat perhehoidossa olleet ikäihmiset, asiakasohjausyksikön työntekijät sekä ikäihmisten perhehoitajat. Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavista perhehoidon järjestämisen toimintatavoista.

 

Mitä ikäihmisten perhehoito on?

Perhehoito on sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta tai maakunta sosiaalihuoltolain 14 §:n mukaan. Perhehoidon järjestämistä määrittelee perhehoitolaki. Perhehoito on osa- tai ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa, jota voidaan toteuttaa joko perhehoitajan kodissa tai hoidettavan kotona. (Perhehoitolaki 263/2015.)

 

Perhehoidon myöntämisen lähtökohtina ovat ikäihmisen elämäntilanne sekä tuen, ohjauksen, hoivan ja huolenpidon tarve. Perhekodin arkeen osallistuminen perhehoitajan tuella tukee ikäihmisen toimintakykyä ja kuntoutumista sekä ylläpitää hyvää elämänlaatua. Sijoittamisessa tulee huomioida ikäihmisen toiveet, hänen läheistensä mielipide sekä perhehoitajan arvio omista valmiuksistaan suhteessa ikäihmisen tarpeisiin. (Uudenmaan perhehoidon asiantuntijaverkosto ja Perhehoitoliitto 2018: 6.)

 

Ikäihmisten yksilölliset tarpeet

Ikäihmisen yksilölliset tarpeet tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan hänen hoidossaan huomioon (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 3§). Lisäksi ikäihmisellä tulee olla mahdollisuus saada sosiaali- ja terveyspalveluja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, hänen toimintakykynsä edellyttämällä tavalla (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 1§).

 

Ihmislähtöiset tarpeet ovat inhimillisiä ja kokonaisvaltaisia tarpeita, jotka tukevat ikäihmisen arkea, toimintakykyä ja elämänlaatua (Eloniemi-Sulkava 2011: 9, 11). Ikäihmisellä on samanlaisia tarpeita kuin muillakin ihmisillä (Eloniemi-Sulkava 2017). Maslown (1943) mukaan inhimillisiä tarpeita ovat perustarpeet, turvallisuuden tarpeet, yhteenkuuluvuuden tarpeet, arvostuksen tarpeet ja itsensä toteuttamisen tarpeet (Maslow 1943).

 

Vastaako perhehoidon järjestämisen toimintatavat ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin?

Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksista voidaan todeta, että ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin pystytään vastamaan erityisesti silloin, kun perhehoidon järjestämisessä mahdollistetaan ikäihmisen ja perhehoitajan tutustuminen, huomioidaan ikäihmisen toiveet ja tarpeet, annetaan tietoa riittävästi ja ymmärrettävästi sekä keskustellaan ja kuunnellaan.

 

Muita esille nousseita asioita olivat esimerkiksi se, että ikäihmiselle valittiin perhehoitaja, jolla oli ymmärrystä ja osaamista ikäihmisen tilanteeseen nähden ja että perhehoitaja olisi aina sama. Myös turvallisuus ja joustavuus perhehoidon järjestämisessä nousi vastauksista esille.

Läheisen antaman tiedon hyödyntäminen, kirjalliset ohjeet perhehoidon tukena, hoidettavien asiakkaiden yhteensopivuus, perhehoidon sopivuus ikäihmiselle, mielekäs ja arjen rutiinien mukainen toiminta sekä vapaan mahdollistaminen ikäihmistä hoitavalle läheiselle olivat myös kokonaisuuksia, joita nousi vastauksista esille.

 

Tulosten mukaan perhehoidon järjestämisen toimintatapoja voitaisiin kehittää rekrytoimalla lisää perhehoitajia, vahvistamalla verkostoyhteistyötä sekä tiedottamalla perhehoidosta. Lisäksi nostettiin esiin, että ikäihmiselle tulisi mahdollistaa ikäihmisen tilanteeseen sopiva hoitaja, joka olisi koko ajan sama. Ikäihmisen toiveita ja tarpeita tulisi dokumentoida ja hänen osallisuuttaan tulisi tukea. Vastauksissa nostettiin esille myös, että perhehoitoon tarvitaan lisää resursseja.

 

Mitä ovat ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat perhehoidon järjestämisen toimintatavat?

 

Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotos kuvaa, että ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan perhehoidon järjestäminen koostuu seitsemästä eri kokonaisuudesta.

Kuvio jossa kahdet kädet ottavat kiinni toisistaan ja teksteissä on selitetty perhehoidon järjestämisen toimintatapoja

Kuva: Ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan perhehoidon järjestämisen toimintatavat

Ikäihmisen tarpeiden ja toiveiden huomiointi ja dokumentointi sekä perhehoidosta tiedottaminen on tärkeää, jotta ikäihmisen tarpeisiin voidaan vastata perhehoidon järjestämisessä. Perhehoitoon sijoittumisessa tulisi huomioida ikäihmisen ja perhehoitajan yhteensopivuus.

Perhehoidon tutustumiskäynnillä on merkityksellinen rooli, koska tutustumiskäynnillä ikäihmiseen tutustutaan ja ikäihminen pääsee tutustumaan perhehoitajaan, perhekotiin ja mahdollisiin muihin asukkaisiin. Turvallisuus ja joustavuus tulee huomioida järjestämisessä ja tärkeää olisi, että ikäihmiselle mahdollistettaisiin perhehoidossa koko ajan sama hoitaja. Perhehoidon järjestämiseen tarvitaan lisää resursseja ja perhehoitajia, jotta pystyttäisiin löytämään paremmin juuri asiakkaan tarpeisiin vastaava perhehoitaja. Verkostotyön vahvistaminen on myös tärkeää, koska sen avulla voidaan hyödyntää esimerkiksi moniammatillista arviointia.

Kirjoitus perustuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön Ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisin vastaavan perhehoidon järjestäminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2021.

Kirjoittaja

Sanna Kytölä, toimintaterapeutti (YAMK), kuntoutuksen ylempi tutkinto-ohjelma.

 

Lähteet

Eloniemi-Sulkava, Ulla 2011. Muistisairaan ihmisen tarvelähtöinen hoidon kokonaisuus. Kuinka vastaan muistisairaan ihmisen tarpeisiin hoidossa? Memo-lehti 4/2011: 9–12.

 

Eloniemi-Sulkava, Ulla 2017. Käytösoiretilanteiden systemaattinen arviointi ja monitekijäinen hoito. Neurologia-seminaari.

 

Hakkarainen, Pirjo & Kuukkanen, Maria & Leinonen, Raija & Sipilä, Lisa 2016. Hyvää perhehoitoa. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon tietopaketti. Perhehoitoliitto ry. Jyväskylä.

 

Jyrkämä, Jyrki 2008. Ikääntyminen ja ikääntyvien kuntoutus. Teoksessa Karjalainen, Vappu & Vilkkumaa, Ilpo (toim.) 2008. Kuntoutus kanssamme. Ihmisen toimijuuden tukeminen. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.

 

Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina 2011. Kuntoutuksen perusteet. Näkökulmia kuntoutukseen ja kuntoutustieteeseen. Helsinki: WSOYpro Oy.

 

Kuukkanen, Maria 2008. Vanhusten perhehoito. 91–97. Teoksessa Ketola, Jari (toim.). Sijoita perheeseen: Perhehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihtoehtona. Juva: PS-kustannus.

 

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980.

 

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785.

 

Maslow, Abraham 1943. A theory of human motivation.

 

Kiuru, Krista 2020. Iäkkäiden ihmisten asumiseen tarvitaan useita vaihtoehtoja, Sosiaali- ja terveysministeriö, 20.2.2020.

 

Perhehoitolaki 20.3.2015/263.

 

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023-Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.

 

Sotkanet 2021. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. THL.

 

Uudenmaan perhehoidon asiantuntijaverkosto ja Perhehoitoliitto 2018. Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje Uusimaa. Esitys maakunnan jatkovalmistelua varten.

 

 

 

ikäihmisten toimintakykykotona asuminenperhehoito

1 Kommentti

  • Maria Kuukkanen says: 11.1.2022 at 14:23

    Tärkeitä pointteja, kiitos hyvästä blogista
    Sanna!

    Reply

Kommentoi Peru vastaus

Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

  • Piiirroksessa eri ammattiryhmien edustajia, miehiä ja naisia.
    Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii…
    25.11.2022
  • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
    Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
    5.10.2020
  • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
    Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta…
    23.11.2021

Rehablogin bloggaajat

Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

Rehablogin toimituskunta

  • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
    suomen kielen ja viestinnän lehtori,
    p. 040 714 5153,



  • Anna Kaipainen,
    projektisuunnittelija,
    p. 050 50 470 7161


  • Auli RäsänenAuli Räsänen,
    koulutussuunnittelija,
    p. 040 672 6577,


  • Sari Helenius
    kuntoutuksen lehtori
    p. 050 518 7333


Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


Rehablogin bloggaajan ohje

Uusimmat jutut

  • Piirretty kuva jossa ihmiset pitävät toisiaan kädestä

    Kuntoutumistalon verkkopalveluita kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa

    4.9.2023
  • Selli ja sen kalterit etualalla.

    Tuomitun rikollisuudesta irrottautumisen vahvistaminen rangaistusajan suunnitelmassa

    30.6.2023
  • Kolme ihmistä istuu selin penkillä katsomassa seinällä olevia kuvia.

    Asiakasraati asiakasosallisuutta edistämässä

    20.6.2023

Arkisto

  • ▼2023 (10)
    • ▼ syyskuu (1)
      • Kuntoutumistalon verkkopalveluita kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa
    • ▼ kesäkuu (2)
      • Tuomitun rikollisuudesta irrottautumisen vahvistaminen rangaistusajan suunnitelmassa
      • Asiakasraati asiakasosallisuutta edistämässä
    • ▼ toukokuu (2)
      • Etäkuntoutuskäytäntöjen kehittäminen lasten motorisen oppimisen edistymiseksi
      • Virtuaaliympäristöt kuntoutumisen tueksi
    • ▼ huhtikuu (1)
      • Tekoälypohjaista liikeanalyysia voi hyödyntää toimintakyvyn arvioinnissa
    • ▼ helmikuu (2)
      • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä
      • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
    • ▼ tammikuu (2)
      • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
      • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
  • ▼2022 (14)
    • ▼ joulukuu (2)
      • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
      • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
    • ▼ marraskuu (1)
      • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
    • ▼ lokakuu (1)
      • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
    • ▼ elokuu (1)
      • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
    • ▼ kesäkuu (2)
      • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
      • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
    • ▼ toukokuu (1)
      • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
    • ▼ huhtikuu (1)
      • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
    • ▼ maaliskuu (1)
      • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
    • ▼ helmikuu (1)
      • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
    • ▼ tammikuu (3)
      • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
      • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
      • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
  • ►2021 (17)
    • ► joulukuu (2)
      • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
      • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
    • ► marraskuu (2)
      • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
      • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
    • ► lokakuu (1)
      • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
    • ► syyskuu (1)
      • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
    • ► kesäkuu (1)
      • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
    • ► toukokuu (1)
      • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
    • ► huhtikuu (2)
      • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
      • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
    • ► maaliskuu (3)
      • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
      • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
      • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
    • ► helmikuu (2)
      • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
      • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
    • ► tammikuu (2)
      • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
      • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
  • ►2020 (22)
    • ► joulukuu (3)
      • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
      • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
      • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
    • ► marraskuu (3)
      • Loikkia digisti terapiassa
      • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
      • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
    • ► lokakuu (1)
      • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
    • ► syyskuu (2)
      • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
      • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
    • ► elokuu (1)
      • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
    • ► kesäkuu (4)
      • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
      • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
      • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
      • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
    • ► toukokuu (2)
      • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
      • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
    • ► huhtikuu (1)
      • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
    • ► maaliskuu (2)
      • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
      • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
    • ► helmikuu (2)
      • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
      • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
    • ► tammikuu (1)
      • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
  • ►2019 (26)
    • ► joulukuu (3)
      • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
      • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
      • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
    • ► marraskuu (1)
      • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
    • ► lokakuu (1)
      • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
    • ► elokuu (3)
      • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
      • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
      • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
    • ► heinäkuu (1)
      • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
    • ► kesäkuu (3)
      • Kenen kielellä kirjoitat?
      • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
      • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
    • ► toukokuu (1)
      • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
    • ► huhtikuu (2)
      • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
      • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
    • ► maaliskuu (4)
      • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
      • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
      • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
      • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
    • ► helmikuu (3)
      • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
      • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
      • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
    • ► tammikuu (4)
      • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
      • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
      • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
      • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
  • ►2018 (19)
    • ► joulukuu (1)
      • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
    • ► marraskuu (4)
      • Olenko motivoiva ammattilainen?
      • Ryhmästä on hyvä aloittaa
      • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
      • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
    • ► lokakuu (2)
      • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
      • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
    • ► syyskuu (1)
      • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
    • ► elokuu (1)
      • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
    • ► kesäkuu (2)
      • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
      • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
    • ► toukokuu (3)
      • Läheisen ohjaus terapiatyössä
      • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
      • Intohimoa kuntoutumiseen
    • ► huhtikuu (1)
      • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
    • ► maaliskuu (3)
      • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
      • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
      • Uudistamassa ja uudistumassa
    • ► helmikuu (1)
      • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
  • ►2017 (22)
    • ► joulukuu (1)
      • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
    • ► marraskuu (3)
      • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
      • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
      • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
    • ► lokakuu (2)
      • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
      • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
    • ► syyskuu (1)
      • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
    • ► elokuu (2)
      • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
      • Kongressimatka Skotlantiin
    • ► kesäkuu (3)
      • Kaikki lähtee kohtaamisesta
      • Sinä olet asiantuntija!
      • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
    • ► toukokuu (3)
      • Kuntoutusta koulumaailmassa
      • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
      • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
    • ► huhtikuu (1)
      • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
    • ► maaliskuu (3)
      • Tiedon lähteillä
      • Sinä ja minä = me yhdessä
      • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
    • ► helmikuu (1)
      • Rohkeasti ja positiivisesti
    • ► tammikuu (2)
      • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
      • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
  • ►2016 (12)
    • ► joulukuu (1)
      • Sanojen viemänä
    • ► marraskuu (7)
      • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
      • Yhdessä kehittäminen
      • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
      • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
      • Perhe muutoksessa
      • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
      • Liikunnasta boostia kohti työuraa
    • ► toukokuu (1)
      • Elämänlaatua Englannissa
    • ► helmikuu (1)
      • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
    • ► tammikuu (2)
      • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
      • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
  • ►2015 (1)
    • ► lokakuu (1)
      • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

Avainsanat

alaraaja- amputaatio apuvälineet asiakas asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ikäihmiset kohtaaminen kotihoito kotikuntoutus koulutus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi lasten kuntoutus Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus osaaminen osallistuminen osallisuus perhe REcoRDI seksuaalisuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työhyvinvointi työkyky verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste