Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
0

Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?

Katja Levander · 3.12.2019
Kuva: Pixabay.com

Kuntoutuksessa sekä sairaanhoidossa käytetään usein termejä moniammatillinen työryhmä, moniammatillinen työtapa, ”kuntoutuksesta/hoidosta vastaa moniammatillinen työryhmä” jne. Moniammatillinen yhteistoiminta nähdään potilaalle lisäarvoa tuottavana toimintana, ja asiantuntijoina puhumme sujuvasti käyttävämme moniammatillisesta toimintatapaa. Moniammatillinen työtapa tulisi olla määritelty ja prosessi kuvattu. Avoimelle vuorovaikutukselle tulisi olla tilaa, jotta se tuottaisi lisäarvoa potilaalle/kuntoutujalle sekä mahdollistaisi asiantuntijoiden oppimisen ja uuden tiedon luomisen. Moniammatillinen yhteistoiminta on työtapana haastava, mutta sitäkin antoisampi.

Moniammatillinen yhteistoiminta on sosiaali- ja terveysalalla sateenvarjokäsite, joka voi pitää sisällään monia eri määritelmiä ja viitekehyksiä riippuen määrittelijän kontekstista (Isoherranen 2012: 19). Käsitteenä moniammatillisuus on dynaaminen ja jatkuvasti määrittyvä käsite, jonka sisältöä sekä merkitystä luodaan yhteiskunnallisten, moniammatillistendiskurssien sekä yksittäisten työryhmien vuorovaikutustilanteissa. (Pärnä 2012: 46, 48.)

Mitä moniammatillinen yhteistoiminta on?

Moniammatillinen yhteistoiminta on yksinkertaisimmillaan asiantuntijoiden työskentelyä saman asian äärellä. Työntekijöiden ja työryhmien moniammatilliselle yhteistoiminnalle antamista merkityksistä syntyy yhteistyökulttuuri, joka voi edistää tai rajoittaa käytäntöjä yhteistoiminnan kehittymisessä. Yhteistoiminnan edellytyksenä ovat vuorovaikutustaidot sekä sosiaaliset suhteet. Yhteistyön sujuvuus edellyttää toimijoiden yhteistä kieltä, tavoitteiden sekä käsitteiden yhteistä määrittelyä tehtävän suorittamiseksi. (Isoherranen – Rekola – Nurminen 2008: 36; Petri 2010: 77; Bronstein 2003: 302.)

Moniammatillinen yhteistoiminnan keskiössä on ajatus potilaslähtöisestä toimintatavasta, jossa pyritään potilaan kokonaisvaltaiseen huomioimiseen sekä yhteisen ymmärrykseen toimijoiden kesken. Potilaslähtöisyys on toimintatavan pohja, jossa kootaan yhteen eri toimijoiden osaaminen sekä tieto ja muodostetaan yhteinen tavoite. (Isoherranen 2012:11, 20; Thomas – Pollard – Sellman 2014: 19.)

Moniammatillisen yhteistoiminnan perusta on vuorovaikutus, jossa eri tieto ja näkökulmat saatetaan yhteen. Vuorovaikutustietoisella yhteistyöllä tarkoitetaan siis moniammatillisen työyhteisön tietoista oivaltamista yhteistoiminnan merkityksestä tiedon kokoamiseksi ja prosessoimiseksi. (Isoherranen – Rekola – Nurminen 2008: 36; Bronstein 2003: 300; Petri 2010: 77; Pärnä 2012: 65.)

Edellytyksenä moniammatilliselle yhteistoiminnalle ovat vuorovaikutustaidot sekä sosiaaliset suhteet. Moniammatillisen yhteistoiminnan kehittyminen tarvitsee roolien määrittelyn, joka lisää työskentelyn tehokkuutta ja poistaa mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä ristiriitaisia tavoitteita. (Isoherranen – Rekola – Nurminen 2008: 36; Petri 2010: 77; Bronstein 2003: 302.) Tiedätkö oman roolisi moniammatillisessa yhteistoiminnassa? Mitkä ovat sovitut käytännöt yhteisen tiedon tuottamiseksi?

Moniammatillisen yhteistoiminnan tavoitteena on siis neuvotella yhteinen kokonaisnäkemys tavoitteineen erilaisista näkökulmista kootulla tiedolla. Tällöin voidaan puhua sosiaalisesti jaetusta kognitiosta, jota pidetään yhtenä moniammatillisen yhteistoiminnan ydinkäsitteenä. Moniammatillisen yhteistoiminnan tuloksena syntyvän ratkaisun tulisi olla sellainen, jonka kaikki ymmärtävät ja joka on tilanteeseen paras mahdollinen, jotta kaikki osapuolet, myös potilas/kuntoutuja, voivat siihen sitoutua ja kokevat yhteisvastuuta tavoitteen saavuttamisesta. (Isoherranen – Rekola – Nurminen 2008: 44; Mönkkönen – Kekoni – Pehkonen 2019: 34.)

Kuvassa ikkuna, jossa kalterit.

Kuva: Pixabay.com

Vankisairaala ja vankiterveydenhuolto

Vankisairaala on valtakunnallinen vankeja hoitava yleislääkärijohtoinen somaattinen sairaala. Vankisairaala on ainutlaatuinen ympäristö, joka muodostaa aivan omanlaisensa maailman. Sairaalapalveluiden toteuttamisessa vankilaympäristössä on omat haasteensa, miten hoito ja turvallisuus yhdistetään (WHO 2014: 21).

Vankiterveydenhuolto (VTH) järjestää terveyspalvelut kaikille Suomen vangeille. Vankiterveydenhuollon toiminta perustuu lakiin Vankiterveydenhuollon yksiköstä (1635/2015). Vankien terveydenhuollon tavoitteena on edistää vankien terveydentilaa, ehkäistä omalta osaltaan uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä sekä edistää sijoittumista yhteiskuntaan. (VTH toimintasuunnitelma 2019.) Sote-muutokset ja sen mahdollinen toimeenpano vaikuttavat myös vankiterveydenhuollon hoitojatkumoihin.

Vankiterveydenhuollon keskeinen yhteistyökumppani on Rikosseuraamuslaitos. Rikosseuraamuslaitos on sitoutunut suomalaisen yhteiskunnan tärkeinä pidettyihin arvoihin: ihmisarvon kunnioittamiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Yksilön mahdollisuudesta muuttua ja kasvaa on työtä ohjaava käsitys. (RISE 2017.)

Normaalisuusperiaatteen mukaisesti vankien elinolojen tulisi vastata mahdollisimman paljon yhteiskunnan vallitsevia olosuhteita ja rangaistusten tulisi myös ehkäistä vankeuden aikaansaamia haittoja. Normaalisuusperiaate on keskeinen elementti käsiteltäessä rikosseuraamusalan asiakkaiden asemaa. Tällöin myös laitosolot tulisi järjestää siten, että ne vastaavat yleisesti yhteiskunnassa noudatettavia periaatteita ja käytäntöjä. (Kaurala – Kylämarttila 2010: 1.)

Normaaliusperiaate ohjaa myös vankiterveydenhuollon toimintaa (VTH 2019). Normaaliusperiaate pohjautuu Yhdistyneiden kansakuntien vankeinhoidon vähimmäissääntöihin, jotka tunnetaan Nelson Mandelan sääntöinä (RISE 2017: 5-6).

Moniammatillinen yhteistoiminta Vankisairaalassa

Tutkimuksellisessa kehittämistyössäni oli tarkoitus kehittää Vankisairaalan miesten osaston moniammatillista yhteistoimintaa potilaslähtöisten tavoitteiden asettamiseksi. Ensin Vankisairaalan miesten osaston moniammatillinen työryhmä määritteli, mitä on hyvä moniammatillinen yhteistoiminta tällä hetkellä, ja toiseksi, mitä mahdollisuuksia ja/tai uhkia on potilaslähtöisessä tavoitteen asettamisessa. Kolmanneksi selvittiin, mitä uusia moniammatillisia yhteistoimintaan perustuvia toimintatapoja tarvitaan potilaslähtöisten tavoitteiden asettamisessa Vankisairaalassa.

Kehittämistyön tuloksista korostui, että moniammatillinen yhteistoiminta nähdään keskeiseksi keinoksi potilaslähtöisten tavoitteiden asettamissa. Potilaslähtöisyys korostui perustana moniammatilliselle yhteistoiminnalle sekä toiminta perustuu ajatukselle, että jokainen potilas kohdataan yksilönä ja hoito/kuntoutus järjestetään potilaan tarpeista lähtien.

Kuvassa aukko verkkoaidassa.

Kuva: Pixabay.com

Yhteistoiminta tarvitsee onnistuakseen vuorovaikutusosaamista, keskinäisen riippuvuuden oivaltamista, jolla tarkoitetaan jokaisen ammattilaisen kykyä ymmärtää oma rooli yhteistoiminnassa, sekä vaatimusta luottaa moniammatillisen kokoonpanon toisiin jäseniin sekä asiantuntijuuteen. Potilaan saaman hyödyn kannalta olisi tärkeää, että moniammatillinen yhteistoiminta on sujuvaa. Yhteistoiminnan tulisi olla dynaamista, aktiivisesti muuntuvaa sekä muuntavaa, konkreettisista asioista koostuva prosessi (ks. Brostein 2003: 300–301).

Lopuksi

Yksinään ei yksikään ammattiryhmä tai tieteen ala pysty määrittelemään kaikkia holistisen elämän monimutkaisia ilmiöitä. Kokonaisuus on moniulotteinen, ja sitä tulee tarkastella monista suunnista. Yksittäisten eri osien tutkiminen voi irrottaa ne kokonaisuudesta, jolloin kokonaiskuvasta tulee pirstaleinen. (Koskela 2013: 26; Isoherranen 2004: 30.) Ehjän kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan asiantuntijuuden yhdistävää ja ammattirajoja ylittävää vuorovaikutusta, toiminnan ja ajattelun yhdistämistä kokonaisuuden hahmottamiseksi (Isoherranen 2004: 30–31; Katisko – Kolkka – Vuokila-Oikkonen 2014: 10–11).

Vankisairaalalla ja vankiterveydenhuollolla on ainutlaatuinen mahdollisuus tavoittaa potilaat, jotka saattavat olla vailla perusterveydenhuollon kontaktia ja jotka ovat keskeinen osa muita huonommin voivaa väestöä (WHO 2007: 8,22; WHO 2014: 2; STM 24/2018). Huomioon tulee ottaa, että n. 90 % vangeista on päihde- ja 70 % mielenterveysongelmia. Lisäksi muu sairastaminen on moninkertaista verrattuna muuhun väestöön. (STM tiedote 103:2018.)

Kirjoittaja:

Katja Levander, fysioterapeutti (Vankisairaala), kuntoutus (ylempi AMK) -tutkinto-ohjelman opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kirjoitus perustuu Levanderin kuntoutuksen ylemmän AMK-tutkinnon tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Moniammatillisen yhteistoiminnan ydintekijät potilaslähtöisten tavoitteiden asettamiseksi”. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2019.

Lähteet:

Bronstein, R. Laura 2003. A Model for Interdisciplinary Collaboration. Social Work, Volume 48, Issue 3, July 2003.

Isoherranen, Kaarina – Rekola, Leena – Nurminen, Raija 2008. Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.

Isoherranen, Kaarina 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammattilista yhteistyötä kehittämässä. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Kaurala, Marjatta – Kylämarttila, Veikko 2010. Rangaistuksesta vapautuvan kuntoutujan asema. Kriminaalihuollon tukisäätiö. Raportteja 2/2010. Helsinki: Kopio Niini Oy.

Katisko, Marja – Kolkka, Marjo – Vuokila-Oikkonen, Päivi 2014. Moniammatillinen ja monialainen osaaminen sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-alojen koulutuksessa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2014:2.

Mönkkönen, Katariina – Kekoni, Taru – Pehkonen, Aini 2019. Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus Oy.

Petri, Laura 2010. Concept Analysis of Interdisciplinary Collaboration. Nursing Forum; Volume 45, No. 2, April-June 2010. Wiley Periodicals, Inc.

Pärnä, Katariina 2012. Kehitettävä moniammatillinen yhteistyö prosessina. Lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Akateeminen väitöskirja. Turku: Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Rikosseuraamuslaitos 2017. Yhdistyneiden kansakuntien vankeinhoidon vähimmäissäännöt. Nelson Mandela-säännöt.

STM, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 24/2018. Vankiterveyden-huollon toiminnan ja organisoinnin arviointi.

STM, Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 103/2018. Vangit arvioivat saamansa hoidon hyväksi, vankiterveydenhuollon järjestämisessä kuitenkin paljon parannettavaa.

Thomas, Judith – Pollard, Katherine – Sellman, Derek 2014. Interprofessional Working in Health and Social Care: Professional Perspectives. London: Red Glope Press.

Vankiterveydenhuolto. Verkkosivusto: <https://www.vth.fi/>.

Word Health Organisation 2007. Health in prisons. A WHO quide to the essentialts in prison health.

Word Health Organisation 2014. Prisons and Health. A WHO quide to the essentialts in prison health.

asiakaslähtöisyyskuntoutusmonialaisuusmoniammatillisuusvankisairaalavuorovaikutus

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä…
      1.2.2023
    • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti…
      11.5.2022
    • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
      Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
      21.1.2022

    Rehablogin bloggaajat

    Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Rehablogin toimituskunta

    • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      p. 040 714 5153,



    • Anna Kaipainen,
      projektisuunnittelija,
      p. 050 50 470 7161


    • Auli RäsänenAuli Räsänen,
      koulutussuunnittelija,
      p. 040 672 6577,


    • Sari Helenius
      kuntoutuksen lehtori
      p. 050 518 7333


    Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


    Rehablogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä

      8.2.2023
    • Kaksi kättä liittää kaksi palapelin palaa yhteen.

      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla

      1.2.2023
    • Kuvassa on etualalla gramofoni ja taustalla menneistä vuosikymmenistä muistuttavaa sisustusta.

      Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin

      18.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (4)
      • ▼ helmikuu (2)
        • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä
        • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      • ▼ tammikuu (2)
        • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
        • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
    • ► 2022 (14)
      • ► joulukuu (2)
        • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
        • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      • ► marraskuu (1)
        • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
      • ► lokakuu (1)
        • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      • ► elokuu (1)
        • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
      • ► kesäkuu (2)
        • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
        • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
      • ► toukokuu (1)
        • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
      • ► maaliskuu (1)
        • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      • ► helmikuu (1)
        • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      • ► tammikuu (3)
        • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
        • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
        • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
    • ► 2021 (17)
      • ► joulukuu (2)
        • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
        • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
      • ► marraskuu (2)
        • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
        • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
      • ► lokakuu (1)
        • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
      • ► syyskuu (1)
        • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      • ► kesäkuu (1)
        • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      • ► toukokuu (1)
        • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
      • ► huhtikuu (2)
        • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
        • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
      • ► maaliskuu (3)
        • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
        • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
        • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      • ► helmikuu (2)
        • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
        • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
      • ► tammikuu (2)
        • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
        • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
    • ► 2020 (22)
      • ► joulukuu (3)
        • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
        • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
        • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
      • ► marraskuu (3)
        • Loikkia digisti terapiassa
        • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
        • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
      • ► lokakuu (1)
        • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
      • ► syyskuu (2)
        • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
        • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
      • ► elokuu (1)
        • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
      • ► kesäkuu (4)
        • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
        • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
        • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
        • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      • ► toukokuu (2)
        • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
        • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      • ► maaliskuu (2)
        • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
        • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
      • ► helmikuu (2)
        • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
        • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
      • ► tammikuu (1)
        • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
    • ▼ 2019 (26)
      • ▼ joulukuu (3)
        • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
        • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
        • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
      • ▼ marraskuu (1)
        • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
      • ▼ lokakuu (1)
        • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
      • ▼ elokuu (3)
        • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
        • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
        • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
      • ▼ heinäkuu (1)
        • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Kenen kielellä kirjoitat?
        • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
        • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
      • ▼ toukokuu (1)
        • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
      • ▼ huhtikuu (2)
        • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
        • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
        • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
        • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
        • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
      • ▼ helmikuu (3)
        • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
        • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
        • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
      • ▼ tammikuu (4)
        • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
        • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
        • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
        • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
    • ► 2018 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
      • ► marraskuu (4)
        • Olenko motivoiva ammattilainen?
        • Ryhmästä on hyvä aloittaa
        • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
        • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
      • ► lokakuu (2)
        • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
        • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
      • ► syyskuu (1)
        • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
      • ► elokuu (1)
        • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
      • ► kesäkuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
        • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
      • ► toukokuu (3)
        • Läheisen ohjaus terapiatyössä
        • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
        • Intohimoa kuntoutumiseen
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
      • ► maaliskuu (3)
        • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
        • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
        • Uudistamassa ja uudistumassa
      • ► helmikuu (1)
        • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
    • ► 2017 (22)
      • ► joulukuu (1)
        • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
      • ► marraskuu (3)
        • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
        • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
        • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
      • ► lokakuu (2)
        • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
        • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
      • ► syyskuu (1)
        • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
      • ► elokuu (2)
        • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
        • Kongressimatka Skotlantiin
      • ► kesäkuu (3)
        • Kaikki lähtee kohtaamisesta
        • Sinä olet asiantuntija!
        • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
      • ► toukokuu (3)
        • Kuntoutusta koulumaailmassa
        • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
        • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
      • ► huhtikuu (1)
        • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
      • ► maaliskuu (3)
        • Tiedon lähteillä
        • Sinä ja minä = me yhdessä
        • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
      • ► helmikuu (1)
        • Rohkeasti ja positiivisesti
      • ► tammikuu (2)
        • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
        • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Sanojen viemänä
      • ► marraskuu (7)
        • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
        • Yhdessä kehittäminen
        • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
        • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
        • Perhe muutoksessa
        • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
        • Liikunnasta boostia kohti työuraa
      • ► toukokuu (1)
        • Elämänlaatua Englannissa
      • ► helmikuu (1)
        • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
      • ► tammikuu (2)
        • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
        • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
    • ► 2015 (1)
      • ► lokakuu (1)
        • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

    Avainsanat

    aivoverenkiertohäiriö alaraaja- amputaatio apuvälineet apuvälinetekniikka asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ikäihmiset kohtaaminen kotihoito kotikuntoutus koulutus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus osaaminen osallistuminen osallisuus perhe REcoRDI seksuaalisuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työhyvinvointi työkyky verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste