Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
0

Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna

Kaisa Heinonen, Mikko-Samuli Elenius, Anu Valtonen · 14.4.2021

Kävelyn havainnointi on jo pitkään ollut yksi keskeinen liikkumiskyvyn arvioinnin menetelmä. Teknologian kehittymisen myötä käyttöön on lisäksi tullut erilaisia mittalaitteita, joiden avulla on mahdollista saada entistä tarkempaa ja yksikohtaisempaa tietoa kävelyn eri parametreista.

Käveleminen vaatii paitsi riittävää lihasvoimaa ja hapenottokykyä, myös monenlaisia taitoja, kuten tasapainoa, koordinaatiota ja kykyä mukauttaa liikkeitä vaihtelevissa olosuhteissa.  Kävelykyvyn edellytykset voivat heikentyä esimerkiksi ikääntymisen, sairauden tai vamman myötä, mikä voi vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin suoriutua itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Kävelyn analysointi onkin keskeinen osa fysioterapeuttista tutkimista erityisesti alaraajojen ja selän alueella esiintyvien tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien sekä erilaisten neurologisten oireiden yhteydessä. Tunnistamalla kävelyn poikkeavuuksia voidaan tehdä tärkeitä havaintoja yksilön toimintakyvystä sekä saada lisätietoa diagnoosin tekemistä ja kuntoutustarpeen arvioimista varten. (Levine, Richards & Whittle 2012: 83; Muro-de-La Herran, Garcia-Zapirain & Mendez-Zorrilla 2014: 3363–3364; Paróczai, Bejek & Illyes 2005: 63.)

Kävelyn arviointi on perinteisesti toteutunut visuaalisesti havainnoiden. Kävelyä havainnoitaessa on tarkasteltu muun muassa kävelyn rytmiä, symmetriaa, vartalon asentoa sekä nivelten ja lihasten toimintaa. Silmämääräisesti tehty havainnointi on edullista ja soveltuu hyvin erilaisissa ympäristöissä toteutettavaksi. Havainnoinnilla on kuitenkin heikkoutensa, sillä nopeita liikkeitä ja kävelyn aikaisia voimia ei ole mahdollista havaita silmämääräisesti. Lisäksi havainnoimalla saadut tulokset perustuvat aina havainnoijan subjektiiviseen tulkintaan ja voivat siten olla laadultaan vaihtelevia tai epätarkkoja. (Levine, Richards & Whittle 2012: 83–86.)

Liikkumisen analysointiin suunniteltujen mittalaitteiden kehittymisen myötä kävelyn havainnointi on siirtynyt havainnoijan subjektiivisesta arviosta objektiiviseen tietoon. Mittalaitteiden avulla voidaan saada tarkkaa tietoa kävelyn aika-paikka-muuttujista, voimista, jotka tuottavat liikkeen sekä lihasten sähköisestä aktiivisuudesta. Näiden laitteiden avulla kerättävää kvantitatiivista tietoa voidaan käyttää täydentämään havainnoinnin kautta saatuja tuloksia. (Muro-de-La Herran, Garcia-Zapirain & Mendez-Zorrilla 2014: 3363–3368.)

Tarkkaa dataa kävelyn spatiotemporaalisista muuttujista

Kävelyn spatiotemporaalisia, eli paikkaan ja aikaan liittyviä muuttujia, voidaan tarkastella erilaisilla videoanalyyseillä. Näistä tämän hetken korkeinta huipputeknologiaa edustaa 3D-liikeanalyysi. Menetelmässä hyödynnetään liikeanalyysikameroita, jotka havaitsevat asiakkaan kehoon asetetut heijastavat markkerit ja välittävät tiedot markkereiden liikkeistä analysointiohjelmistolle.

Markkeritietojen perusteella ohjelmisto muodostaa kävelystä kolmiulotteisen biomekaanisen mallin, jota voidaan tarkastella mistä suunnasta tahansa. Mallista voidaan määritellä kävelyn matkaan ja aikaan liittyviä muuttujia, kuten kävelynopeutta, askelpituutta, tuki- ja heilahdusvaiheen kestoa sekä askelleveyttä. Lisäksi 3D-liikeanalyysiohjelmiston avulla on mahdollista tarkastella muun muassa kävelyn aikaisia nivelkulmia, kulmanopeuksia ja niveliin kohdistuvia vääntömomentteja.

3D-liikeanalyysilaitteiston tärkeimpiä etuja ovat datan tarkkuus ja monipuolisuus, jotka ovat tehneet menetelmästä yhden biotekniikkaa tutkivan tieteenalan arvostetuimmista mittalaitteista.

3D-liikeanalyysilaitteistoa on käytetty monenlaisilla asiakasryhmillä kävelykyvyn arvioinnissa, kuntoutustarpeen suunnittelussa ja kuntoutuksen vaikuttavuuden seurannassa. Menetelmä on osoittautunut hyödylliseksi esimerkiksi tutkittaessa Parkinsonin taudin aiheuttamia liikkumiskyvyn muutoksia, kuten askelpituuden lyhenemistä, liikkeiden jäykistymistä ja askelten välistä epäsymmetriaa (Pistacchi ym. 2017). 3D liikeanalyysi soveltuu hyvin käytettäväksi myös muiden neurologisten sairauksien yhteydessä, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriötä seuranneen toispuolihalvauksen aiheuttamia kävelyn muutoksia tutkittaessa (Titus, Hillier, Louw & Inglis-Jassiem 2018).

Myös akillesjänteen leikkauksen vaikutuksia CP-vammaisten lasten kävelykykyyn on tutkittu 3D-liikeanalyysilaitteiston avulla (Pilloni ym. 2019). Toistaiseksi menetelmän käyttöä rajoittaa kuitenkin järjestelmän korkea hinta ja käytön hitaus.

Henkilön alavartalo ja laitteiston vartalosta muodostama malli

3D-liikeanalyysilaitteisto muodostaa liikkeestä biomekaanisen mallin kehoon asetettujen markkereiden avulla (Kuvat: Mikko-Samuli Elenius & Kaisa Heinonen)

Spatiotemporaalisten muuttujien mittaamiseen on myös yksinkertaisempia ja edullisempia mittalaitteita, kuten infrapuna-LED-signaalin avulla tietoa keräävä askelanalyysilaitteisto (Lee ym. 2014: 81–82). Menetelmän avulla saadaan tietoa askelpituudesta, askelleveydestä, askeltiheydestä ja kävelyvauhdista, sekä kävelyn eri vaiheiden kestosta. Sen sijaan nivelkulmia ja niiden nopeuksia tai niveliin kohdistuvia vääntömomentteja ei tällä mittalaitteella saada selville. Suhteellisen edullista ja helppokäyttöistä menetelmää voidaan kuitenkin hyödyntää monenlaisista alaraajavaivoista, kuten nivelrikosta ja nivelsidevaurioista kärsivien asiakkaiden kuntoutuksessa, sekä tutkittaessa erilaisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien vaikutuksia kävelykykyyn. (Gaignon ym. 2020; Gommans ym. 2017; Jacksteit ym. 2018.)

Lisätietoa voimia mittaamalla

Kävelyn arviointia voidaan täydentää tarkastelemalla voimia, jotka tuottavat liikkeen. Voimien mittaus voidaan toteuttaa esimerkiksi voimalevyantureilla tai jalkineisiin sijoitettavilla painepohjallisilla.

Voimalevyllä mitataan askeleen alustaan tuottamia kontaktivoimia, jotka ovat yhtä suuria, kuin alustan kehoon tuottamat voimat.  Voimalevyanturin avulla saadaan tietoa tukivaiheen kestosta, kontaktivoimien suuruudesta tukivaiheen eri osien aikana sekä alaraajojen kuormittumisen symmetriasta. (Vaverka, Elfmark, Svoboda & Janura 2015: 187–189; Muro-de-La Herran, Garcia-Zapirain & Mendez-Zorrilla 2014: 3371–3372.)

Voimien mittauksella usein täydennetään 3D liikeanalyysilaitteiston kamerajärjestelmän tekemiä mittauksia. Voimalevyn ja kameroiden yhdistelmää voidaan käyttää myös muun muassa arvioitaessa yksilön seisomaan nousua, porraskävelyä sekä selän ja yläraajojen liikkeitä (Levine, Richards & Whittle 2012: 122.)

Painepohjalliset puolestaan mittaavat niin sanottua plantaarista painetta. Niiden avulla saadaan tietoa jalkapohjaan kohdistuvan paineen tai kuormituksen jakautumisesta jalkapohjan alueelle sekä kuormituksen suuruudesta ja kuormitushuippujen kestosta kävelyn aikana. Painepohjallisten avulla voidaan havaita alaraajan rakenteellisia ja toiminnallisia poikkeamia sekä ennaltaehkäistä kudosvaurioiden syntymistä esimerkiksi diabeteksen aiheuttamasta neuropatiasta kärsivillä henkilöillä. (Bus 2016: 221-223, 225; Muro-de-La Herran, Garcia-Zapirain & Mendez-Zorrilla 2014: 3372–3373; Razak, Zayegh, Begg & Wahab 2012: 9885-9886.)

Painepohjalliset ja niistä tulostuva kuva jalkapohjista

Jalkineisiin asetettavat painepohjalliset mittaavat jalkapohjan kudoksiin kohdistuvaa painetta (Kuvat: Mikko-Samuli Elenius & Kaisa Heinonen)

Elektromyografia kertoo lihasten sähköisestä aktiivisuudesta

Liikkeiden ja voimien lisäksi kävelyn analysoinnissa voidaan tarkastella lihasten supistumisen ja rentoutumisen oikeaa ajoitusta. Lihastoimintaa tutkitaan mittaamalla lihaksen sähköistä aktiviteettia elektromyografian avulla.

Tarkastelemalla eri lihasten aktivoitumisen kestoa ja järjestystä kävelyn eri vaiheissa voidaan saada tietoa kävelyyn vaikuttavista lihasheikkouksista, lihaskoordinaation vaikeuksista sekä erilaisista neurologisista häiriöistä. Kävelyn analysoinnissa elektromyografiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi alaraajan nivelsidevamman ja tekonivelleikkauksen jälkeisessä hoidossa, neurologisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin ja MS-taudin kuntoutuksessa sekä diabeteksen aiheuttamien tunto- ja verenkiertohäiriöiden tutkimisessa. (Agostini ym. 2020: 1-2; Muro-de-La Herran, Garcia-Zapirain & Mendez-Zorrilla 2014: 3376.)

Jalat joissa mittarit ja mittareiden mittaustulos

Elektromyografia mittaa lihasten sähköistä aktiivisuutta (Kuvat: Mikko-Samuli Elenius & Kaisa Heinonen)

Kävelyanalyysin tulokset kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa

Kävelyanalyysi on keskeinen osa liikkumiskyvyn arviointia ja muiden tutkimusten ohella toimii pohjana kuntoutustarpeen arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa. Tulosten tulkinta kuntoutusalan ammattilaisen kanssa tarjoaa asiakkaalle tärkeää tietoa omasta liikkumisesta ja siihen mahdollisesti vaikuttavista riskitekijöistä.

Tunnistamalla kävelyn poikkeavuuksia terapeutti ja asiakas voivat yhdessä laatia asiakkaan tarpeisiin sopivan yksilöllisen harjoitteluohjelman, joka voi tähdätä esimerkiksi tasapainon hallintaan, määrättyjen nivelten liikelaajuuksien kasvattamiseen tai tiettyjen lihasryhmien vahvistamiseen. Kävelyanalyysi voi lisäksi auttaa sopivien apuvälineiden, kuten erityisjalkineiden tai tukipohjallisten hankinnassa.

Muutoksia kuntoutujan liikkumiskyvyssä voidaan seurata vertailemalla lähtötilanteessa toteutetun kävelyanalyysin tuloksia seurantakäynneillä tehtyihin havaintoihin ja uusintamittauksiin. Liikkeen laadusta tehdyt havainnot, mittalaitteiden tarjoama data sekä tietysti asiakkaan omat kokemukset auttavat kuntoutuksen edistymisen arvioinnissa ja viitoittavat tietä mahdollisten jatkotoimenpiteiden varalta.

 

Lopuksi

Yhteenvetona voidaan todeta, että fysioterapeutin tekemän kävelyn visuaalisen havainnoinnin tueksi on olemassa monenlaisia uuden teknologian laitteistoja. Kehitys etenee koko ajan, mikä tarkoittaa entistä tehokkaampia ja pienempiä sensoreita, nopeampia analyysejä ja edullisempia hintoja. Ei myöskään tule unohtaa huipputeknologian laitteistojen rinnalle kehiteltyjä “kevytversioita”, kuten liikkeen analysointiin suunniteltuja älypuhelinsovelluksia, jotka tuovat mittaamisen työkalut yhä useampien saataville. Tässä katsauksessa on keskitytty vain kävelyn arviointiin, mutta edellä mainittua teknologiaa voidaan hyödyntää myös muun liikkumisen, kuten juoksemisen ja hyppimisen arvioinnissa sekä monien eri urheilulajien parissa (Muro-de-La Herran, Garcia-Zapirain & Mendez-Zorrilla 2014).

Kävelyanalyysiin on mahdollista päästä Metropolia Ammattikorkeakoulun HyMY-kylän (Hyvinvointia Myllypurosta) fysioterapia- tai jalkaterapiapalveluiden opetusasiakkaana. Analyysia voidaan toteuttaa sekä havainnoiden että Myllypuron kampuksen liikelaboratorion laitteistoja hyödyntäen. Liikelaboratorio monipuolisine mittalaitteineen palvelee myös yritysasiakkaita. Lisää tietoa saa osoitteista https://www.metropolia.fi/fi/asiakastyot-ja-palvelut/hyvinvointi-ja-terveyskyla ja https://www.metropolia.fi/fi/asiakastyot-ja-palvelut/hyvinvointi-ja-terveyskyla/liikelaboratorio.

Kirjoittajat

Kaisa Heinonen, fysioterapeuttiopiskelija, Metropolia AMK

Mikko-Samuli Elenius, fysioterapeuttiopiskelija, Metropolia AMK

Anu Valtonen, yliopettaja, Metropolia AMK

 

Lähteet

Agostini, Valentina, Ghishlieri, Marco, Rosati, Samanta, Balestra, Gabriella & Knaflitz, Marco 2020. Surface electromyography applied to gait analysis: How to improve its impact in clinics? Julkaisussa Frontiers in neurology 11. 1-13.

Bus SA 2016. Innovations in plantar pressure and foot temperature measurements in diabetes. Julkaisussa Diabetes Metabolism Research and Reviews 32(1). 221-226.

Gaignon, Marine ; Mazeas, Jean ; Traullé, Maude ; Vandebrouck, Amaury ; Duffiet, Pascal ; Ratte, Louis 2020. Determination of Risk Factors Associated with Walking Disorders After Anterior Cruciate Ligament Surgery with Hamstring Graft: A Controlled Multicenter Study. Julkaisussa Preprints.

Gommans, Lindy N.M ; Smid, Annemieke T ; Scheltinga, Marc R.M ; Cancrinus, Ernst ; Brooijmans, Frans A.M ; Meijer, Kenneth ; Teijink, Joep A.W. 2017. Prolonged stance phase during walking in intermittent claudication. Julkaisussa Journal of vascular surgery 66(2). 515-522.

Jacksteit, Robert ; Mau-Moeller, Anett ; Behrens, Martin ; Bader, Rainer ; Mittelmeier, Wolfram ; Skripitz, Ralf ; Stöckel, Tino. The mental representation of the human gait in patients with severe knee osteoarthrosis: a clinical study to aid understanding of impairment and disability. Julkaisussa Clinical Rehabilitation 32(1). 103-115.

Lee, Myung Mo, Song, Chang Ho, Lee, Kyoung Jin, Jung, Sang Woo, Shin, Doo Chul & Shin, Seung Ho 2014. Assessment of Spatio-temporal Parameters of the Gait of Young Adults. Julkaisussa Journal of Physical Therapy Science 26(1). 81-85.

Levine, David, Richards, Jim & Whittle, Michael W. 2012. Whittle’s Gait Analyisis. London: Elsevier.

Muro-de-La-Herran, Alvaro, Garcia-Zapirain, Begonya & Mendez-Zorrilla, Amaia 2014. Gait Analysis Methods: An Overview of Wearable and Non-Wearable Systems, Highlighting Clinical Applications. Julkaisussa Sensors 14(2). 3362-3394.

Pilloni, Giuseppina, Pau, Massilimiano, Costici, Francesco, Conduluci, Claudia & Galli, Manuela 2019. Use of 3D gait analysis as predictor of achilles tendon lengthening surgery outcomes in children with celebral palsy. Julkaisussa European Journal of Physical and Rehabilitation Medicine 55(2). 250-257.

Pistachi, Michele, Gioulis, Manuela, Sanson, Flavio, DeGiovannini, Filippi, Giuseppe, Rossetto, Francesca & Marsala, Sandro Zambito 2017. Gait analysis and clinical correlations in early Parkinson’s disease. Julkaisussa Functional Neurology 32(1) 28-34.

Paróczai, Robert, Bejek, Zoltán & Illyes, Árpád 2005: Kinematic and Kinetic parameters of healthy elderly people. Julkaisussa Periodica Polytechnica. Mechanical Engineering 49(1). 63-70.

Razak, Abdul Hadi Abdul, Zayegh, Aladin, Begg, Rezaul K. & Wahab, Yufridin 2012. Foot Plantar Pressure Measurement System: A Review. Julkaisussa Sensors 12(7). 9884-9912.

Titus, Adnil W, Hillier, Susan, Louw, Quinette A & Inglis-Jassiem Gakeemah 2018. An analysis of trunk kinematics and gait parameters in people with stroke. Julkaisussa Journal of Disability 310(7). 1-6.

Vaverka, František, Elfmark, Milan, Svoboda, Zdeněk & Janura, Miroslav 2015. System of gait analysis based on ground reaction force assessment. Julkaisussa Acta Gymnica 45(4).187-193.

 

Kävelyanalyysiliikkumisen arviointimittalaitteistot

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      1.9.2021
    • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
      Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön…
      23.9.2020
    • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä…
      1.2.2023

    Rehablogin bloggaajat

    Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Rehablogin toimituskunta

    • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      p. 040 714 5153,



    • Anna Kaipainen,
      projektisuunnittelija,
      p. 050 50 470 7161


    • Auli RäsänenAuli Räsänen,
      koulutussuunnittelija,
      p. 040 672 6577,


    • Sari Helenius
      kuntoutuksen lehtori
      p. 050 518 7333


    Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


    Rehablogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä

      8.2.2023
    • Kaksi kättä liittää kaksi palapelin palaa yhteen.

      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla

      1.2.2023
    • Kuvassa on etualalla gramofoni ja taustalla menneistä vuosikymmenistä muistuttavaa sisustusta.

      Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin

      18.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (4)
      • ▼ helmikuu (2)
        • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä
        • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      • ▼ tammikuu (2)
        • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
        • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
    • ► 2022 (14)
      • ► joulukuu (2)
        • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
        • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      • ► marraskuu (1)
        • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
      • ► lokakuu (1)
        • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      • ► elokuu (1)
        • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
      • ► kesäkuu (2)
        • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
        • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
      • ► toukokuu (1)
        • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
      • ► maaliskuu (1)
        • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      • ► helmikuu (1)
        • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      • ► tammikuu (3)
        • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
        • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
        • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
    • ▼ 2021 (17)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
        • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
      • ▼ marraskuu (2)
        • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
        • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
      • ▼ lokakuu (1)
        • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
      • ▼ syyskuu (1)
        • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      • ▼ toukokuu (1)
        • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
      • ▼ huhtikuu (2)
        • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
        • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
        • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
        • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      • ▼ helmikuu (2)
        • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
        • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
      • ▼ tammikuu (2)
        • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
        • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
    • ► 2020 (22)
      • ► joulukuu (3)
        • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
        • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
        • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
      • ► marraskuu (3)
        • Loikkia digisti terapiassa
        • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
        • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
      • ► lokakuu (1)
        • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
      • ► syyskuu (2)
        • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
        • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
      • ► elokuu (1)
        • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
      • ► kesäkuu (4)
        • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
        • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
        • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
        • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      • ► toukokuu (2)
        • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
        • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      • ► maaliskuu (2)
        • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
        • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
      • ► helmikuu (2)
        • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
        • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
      • ► tammikuu (1)
        • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (3)
        • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
        • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
        • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
      • ► marraskuu (1)
        • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
      • ► lokakuu (1)
        • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
      • ► elokuu (3)
        • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
        • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
        • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
      • ► heinäkuu (1)
        • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
      • ► kesäkuu (3)
        • Kenen kielellä kirjoitat?
        • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
        • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
      • ► toukokuu (1)
        • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
      • ► huhtikuu (2)
        • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
        • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
      • ► maaliskuu (4)
        • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
        • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
        • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
        • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
      • ► helmikuu (3)
        • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
        • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
        • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
      • ► tammikuu (4)
        • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
        • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
        • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
        • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
    • ► 2018 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
      • ► marraskuu (4)
        • Olenko motivoiva ammattilainen?
        • Ryhmästä on hyvä aloittaa
        • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
        • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
      • ► lokakuu (2)
        • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
        • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
      • ► syyskuu (1)
        • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
      • ► elokuu (1)
        • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
      • ► kesäkuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
        • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
      • ► toukokuu (3)
        • Läheisen ohjaus terapiatyössä
        • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
        • Intohimoa kuntoutumiseen
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
      • ► maaliskuu (3)
        • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
        • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
        • Uudistamassa ja uudistumassa
      • ► helmikuu (1)
        • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
    • ► 2017 (22)
      • ► joulukuu (1)
        • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
      • ► marraskuu (3)
        • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
        • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
        • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
      • ► lokakuu (2)
        • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
        • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
      • ► syyskuu (1)
        • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
      • ► elokuu (2)
        • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
        • Kongressimatka Skotlantiin
      • ► kesäkuu (3)
        • Kaikki lähtee kohtaamisesta
        • Sinä olet asiantuntija!
        • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
      • ► toukokuu (3)
        • Kuntoutusta koulumaailmassa
        • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
        • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
      • ► huhtikuu (1)
        • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
      • ► maaliskuu (3)
        • Tiedon lähteillä
        • Sinä ja minä = me yhdessä
        • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
      • ► helmikuu (1)
        • Rohkeasti ja positiivisesti
      • ► tammikuu (2)
        • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
        • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Sanojen viemänä
      • ► marraskuu (7)
        • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
        • Yhdessä kehittäminen
        • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
        • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
        • Perhe muutoksessa
        • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
        • Liikunnasta boostia kohti työuraa
      • ► toukokuu (1)
        • Elämänlaatua Englannissa
      • ► helmikuu (1)
        • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
      • ► tammikuu (2)
        • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
        • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
    • ► 2015 (1)
      • ► lokakuu (1)
        • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

    Avainsanat

    aivoverenkiertohäiriö alaraaja- amputaatio apuvälineet asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ikäihmiset kohtaaminen kotihoito kotikuntoutus koulutus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi lasten kuntoutus Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus osaaminen osallistuminen osallisuus perhe REcoRDI seksuaalisuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työhyvinvointi työkyky verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste