Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
0

Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa

Henna Kekkonen · 3.12.2021
Käsi ja käsivarsi
Kuva: Unsplash

Kipu näyttäytyy kuntoutuksen vastaanotoilla monella eri tavalla, ja kipu liittyy useisiin eri sairauksiin ja vammoihin. Kipu ja sairastuminen aiheuttavat usein kriisireaktion, joka vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Sairastumisen yhteydessä ihminen voi kokea erilaisia pelkoja, pettymyksiä, kysymyksiä ja odotuksia – liittyen myös ihmissuhteisiin, läheisyyteen ja seksuaalisuuteen.

Tutkimuksellisessa kehittämistyössäni kartoitin systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla kroonisen kivun vaikutuksia seksuaalisuuteen seksuaalisuuden puheeksi ottamisen edistämiseksi kuntoutuksessa.

Seksuaalisuus ja sen teemojen haasteet

Kroonisella kivulla on selkeitä vaikutuksia kauttaaltaan seksuaalisuuteen ja seksuaalitoimintoihin, ja kipu voi näyttäytyä esimerkiksi vaikeuksina seksuaalisessa halussa, kiihottumisessa, erektiossa, ejakulaatiossa, kostumisessa ja orgasmissa. Pelko lisääntyvästä kivusta seksuaalisen aktiivisuuden myötä rajoittaa myös seksuaalielämää. Täytyy kuitenkin muistaa, että seksuaalisuus ja seksuaalinen aktiivisuus ovat käsitteinä laajoja ja vaikeita määritellä. Seksuaalisuus tarkoittaa meille kaikille eri asioita ja erilaisia toimintoja. Kaikkien elämään seksuaalinen nautinto ja seksi eivät kuulu, ja tätä tulee kunnioittaa.

Kehittämistyöni kirjallisuuskatsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa ei aukaista, mitä vastaajat kokivat seksuaalitoimintojen käsitteellä tai mitä sana seksi heille merkitsee. Seksin monimuotoisuuteen ei otettu kantaa ja oletettavaa on, että seksi tarkoittaa näissä tutkimuskonteksteissa emätin–penis-yhdyntää.

Kivun ja siihen liittyvien toimintarajoitteiden emotionaaliset seuraukset voivat olla joskus vaikeampia käsitellä kuin itse fyysinen rajoite tai aktiin liittyvät hankaluudet. Pitkäkestoisella kivulla ja psyykkisellä oirehdinnalla on yhteyksiä, mutta vaikutusten suunnat lienevät moninaiset. Psyykkiset tekijät voivat esimerkiksi vaikuttaa haluun ja kykyyn toteuttaa seksuaalisuuttaan. Yhteys voi olla myös käänteinen: epäonnistumiset seksuaalisuutensa toteuttamisessa esimerkiksi kivun vuoksi saattavat heikentää henkistä hyvinvointia. Ihmiset voivat kuvailla, kuinka kivulias keho tuntuu oudolta ja käyttökelvottomalta, ja tarpeellisten uusien toimintatapojen löytäminen ja niiden vaatima mielen joustavuus ja avoimuus voivat olla asiakkaille hyvin haastavia (Ojala ym. 2014: 368).

Kuntoutuksen ammattilaiset usein kiinnittävät huomiota apuvälineisiin, asentohoitoon ja fyysisiin harjoitteisiin, jotka parantavat nivelkestävyyttä ja voimaa, päämääränään edistää toimintakykyä ja päivittäisten toimintojen laatua (Rosenbaum 2010: 653). Saattaa olla, että näiden asioiden puheeksi ottamisen ja ohjaamisen suhteen ammattilaisten koettu kompetenssi on korkeampi kuin ”yleisen seksuaalisuuden” suhteen, ja kipu vaikuttaa myös konkreettisesti esimerkiksi seksiasentojen haasteellisuuteen. Pelko lisääntyneestä kivusta seksuaalisen aktiivisuuden takia voi johtua, ettei tiedä esimerkiksi vaihtoehtoisia asentoja tai tapoja toteuttaa seksuaalisuutta tai yhdyntää (Odole & Olugbenga-Alfred 2018: 185–194). Tässä on yksi näkökulma, johon esimerkiksi kuntoutuksella ja ergonomian ohjauksella voidaan vaikuttaa.

Moninaisuus seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta on ohitettu kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa. Vastaajat oli jaoteltu miehiin ja naisiin, ja tuloksissa raportoitiin kahden binäärisen sukupuolen kokemuksia kivusta ja seksuaalitoiminnoista. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat raportoineet ongelmia yrittäessään saada terveydenhuoltoa, joka huomioisi vähemmistön terveydellisiä piirteitä (Manzer & O´Sullivan & Doucet 2008: 157). Osa ihmisistä on jättänyt sosiaali- ja terveysalan palveluita käyttämättä syrjinnän pelon takia (Jalava 2013). On valitettavaa, että monimuotoisuus on edelleen näkymätön aihe monessa tutkimuksessa.

Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kuntoutuksessa

Kaikissa tarkastelemissani tutkimuksissa todettiin, että seksuaalisuus on tärkeä aihealue sekä opiskelijoiden että ammattilaisten näkökulmasta katsottuna. Kuitenkin myös todettiin, että aiheen tärkeys ei siirtänyt asiaa käytäntöön, vaan sen todellinen puheeksi ottaminen tai huomiointi kliinisessä työssä oli vaikeaa, haasteellista tai puutteellista. Kulttuuriset normit ja yhteiskunnalliset asenteet ohjaavat meitä ajattelemaan, että seksi ja nautinto ovat tietynlaisten ja ikäisten kehojen oikeus. Oman näköinen seksuaalisuus, seksi ja nautinto kuuluvat kuitenkin jokaiselle ja yhteiskunnalliset rakenteet voivat luoda turvallista tilaa asiakkaille sen ilmentämiseen ja huomioimiseen. (Kekkonen ym. 2021: 8.)

Seksuaalisuus voi ja saa olla voimavara elämässä. Sillä voi olla kipua lievittäviä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.  Tämän näkökulman muistaminen kuntoutustyössä voi helpottaa seksuaalisuuden puheeksi ottamista ja huomioimista kliinisessä asiakastyössä.

Suurimmaksi seksuaalisuuden puheeksi ottamista edistäväksi tekijäksi nousi koulutuksen ja tiedon lisääminen. Koulutuksen tarpeeseen nousi kaksi erilaista teemaa: selkeä ja konkreettinen perustieto seksuaalisuudesta, sen teemoista ja mahdollisten sairauksien vaikutuksista seksuaalisuuteen, mutta myös koulutus vuorovaikutustaitoihin ja kommunikaatioon koettiin hyvin tärkeäksi. Kahdessa tutkimuksessa tutkittiin ammattilaisille annetun koulutuksen vaikutusta seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen ja molemmissa tutkimuksissa koulutus lisäsi selkeästi osallistujien mukavuutta ja varmuutta aihetta kohtaan. Osallistujat kokivat, etteivät enää pelänneet asiakkaan nolostuttamista aiheen nostamisella esiin ja seksuaalisuudesta keskustelu yleistyi asiakastyössä sekä moniammatillisissa tiimeissä. Koulutuksen jälkeen kuntoutustyöntekijöiden keskustelutaidot, kyvykkyys tunnistaa seksuaalisuuteen liittyviä haasteita asiakkaissa ja mukavuuden tunne keskustella kehittyivät.

Jotta seksuaalisuuden puheeksi ottaminen olisi helpompaa, selkeä viesti tutkimuksista oli, että ammattilaiset kaipaavat selkeitä suuntaviivoja, ohjeita ja strukturoituja haastattelulomakkeita tai toimintamalleja organisaationallisella tasolla ohjaamaan omaa toimintaansa. Näillä malleilla ja toimintaohjeilla voidaan tehdä asiakastasolle jo selkeäksi, että aihe kuuluu ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen ja otetaan esille osana kuntoutumisen prosessia. Silloin puheeksi ottaminen ei jää vain kahdenkeskisen vuorovaikutustapahtuman varaan, vaan ammattilainen pystyy nojaamaan omassa toiminnassaan työyhteisön ja työnantajan tukeen.

Luottamuksella eteenpäin kohti asiakkaan hyvinvointia

Kivun hoidossa jo itsessään vuorovaikutustaidot ja asiakkaan kokemuksen kuuleminen ovat tärkeässä asemassa, mutta luottamuksella ja läsnäololla luodaan myös tilaa seksuaalisuudesta keskustelulle. Joissakin tapauksessa kuntoutuksen työntekijä voi olla ainut ihminen, jonka kanssa asiakas kokee luottamuksen tarpeeksi suureksi ottaakseen puheeksi henkilökohtaisia asioita.

Asiakkaan on tärkeä saada tietää, keneltä asiantuntijalta saa mitäkin palvelua ja minkälaisessa tilanteessa. (Pehkonen & Martikainen & Kinni & Mönkkönen 2019: 91) Sekä asiakas että hänen läheisensä saattavat kokea palveluverkoston hajanaiseksi, eivätkä yksinkertaisesti tiedä, mistä asioista voi puhua kenenkin palveluntuottajan tai ammattilaisen kanssa. Olisi tärkeää, että ammattilaiset katsoisivat tilannetta asiakkaan hyvinvoinnin kannalta ja ainakin tietäisivät, kenelle ohjata asiakasta eteenpäin, mikäli seksuaalisuuteen liittyvät aiheet tuntuvat liian vaikeilta keskustella. (Kekoni & Mönkkönen & Hujala & Laulainen & Hirvonen 2019: 32.)

 

Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön Krooninen kipu ja seksuaalisuus – kirjallisuuskatsaus seksuaalisuuden puheeksi ottamisen edistämiseksi kuntoutuksessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2021

 

Kirjoittaja

Henna Kekkonen, opiskelija, kuntoutuksen (ylempi AMK) tutkinto-ohjelma

 

Lähteet

Jalava, Jenni 2013. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen toiveet ja tarpeet yhdenvertaiseen vanhuuteen. Opinnäytetyö. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Vanhustyön koulutusohjelma.

Kekkonen, Henna & Manninen, Tiina & Salminen, Kira & Ikonen, Maija & Heinonen, Päivi 2021. Pitkittynyt kipu ja seksuaalisuus – nautinto osana elämää. Terapiaperhonen Oy.

Kekoni, Taru & Mönkkönen, Kaarina & Hujala, Anneli & Laulainen, Sanna & Hirvonen, Jukka. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa Mönkkönen, Kaarina & Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini (toim.): Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. 15–46.

Leonard, Michelle & Cano, Annmarie & Johansen, Ayna 2006. Chronic pain in couples context: a review and integration of theoretical models and empirical evidence. J Pain 7 (6), 377–390.

Manzer, Dana & O´Sullivan, Lucia & Doucet, Shelley 2008. Myths, misunderstandings, and missing information: Experiences of nurse practitioners providing primary care to lesbian, gay, bisexual, and transgender patients. The Canadian Journal of Human Sexuality 27 (2), 157–170.

Odole, Adesola & Olugbenga-Alfred, Agnes 2018. Sexual Functioning and Selected Clinical and Psychosocial Factors Among Individuals with Chronic Non‑specific Low Back Pain in Ibadan, Nigeria. Sex Disabil 36, 185–194.

Ojala, Tapio & Häkkinen, Arja & Karppinen, Jaro & Sipilä, Kirsi & Suutama, Timo & Piirainen, Arja 2014. Chronic pain affects the whole person – a phenomenological study. Disability and rehabilitation 37 (4), 363–371.

Pehkonen, Aini & Martikainen, Kaisa & Kinni, Riitta-Liisa & Mönkkönen, Kaarina 2019. Asiakas moniammatillisessa kohtaamisessa. Teoksessa Mönkkönen, Kaarina & Kekoni, Taru & Pehkonen, Aini (toim.): Moniammatillinen yhteistyö. Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Gaudeamus. 89–111.

Rosenbaum, Talli 2010. Musculoskeletal pain and sexual function in women. Journal of Sexual Medicine 7, 645–653.

 

 

kuntoutuspuheeksi ottaminenseksuaalisuus

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille…
      1.4.2020
    • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
      Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn…
      26.4.2021
    • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan…
      4.3.2022

    Rehablogin bloggaajat

    Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Rehablogin toimituskunta

    • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      p. 040 714 5153,



    • Anna Kaipainen,
      projektisuunnittelija,
      p. 050 50 470 7161


    • Auli RäsänenAuli Räsänen,
      koulutussuunnittelija,
      p. 040 672 6577,


    • Sari Helenius
      kuntoutuksen lehtori
      p. 050 518 7333


    Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


    Rehablogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä

      8.2.2023
    • Kaksi kättä liittää kaksi palapelin palaa yhteen.

      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla

      1.2.2023
    • Kuvassa on etualalla gramofoni ja taustalla menneistä vuosikymmenistä muistuttavaa sisustusta.

      Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin

      18.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (4)
      • ▼ helmikuu (2)
        • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä
        • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      • ▼ tammikuu (2)
        • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
        • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
    • ► 2022 (14)
      • ► joulukuu (2)
        • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
        • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      • ► marraskuu (1)
        • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
      • ► lokakuu (1)
        • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      • ► elokuu (1)
        • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
      • ► kesäkuu (2)
        • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
        • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
      • ► toukokuu (1)
        • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
      • ► maaliskuu (1)
        • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      • ► helmikuu (1)
        • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      • ► tammikuu (3)
        • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
        • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
        • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
    • ▼ 2021 (17)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
        • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
      • ▼ marraskuu (2)
        • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
        • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
      • ▼ lokakuu (1)
        • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
      • ▼ syyskuu (1)
        • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      • ▼ kesäkuu (1)
        • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      • ▼ toukokuu (1)
        • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
      • ▼ huhtikuu (2)
        • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
        • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
        • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
        • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      • ▼ helmikuu (2)
        • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
        • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
      • ▼ tammikuu (2)
        • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
        • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
    • ► 2020 (22)
      • ► joulukuu (3)
        • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
        • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
        • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
      • ► marraskuu (3)
        • Loikkia digisti terapiassa
        • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
        • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
      • ► lokakuu (1)
        • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
      • ► syyskuu (2)
        • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
        • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
      • ► elokuu (1)
        • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
      • ► kesäkuu (4)
        • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
        • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
        • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
        • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      • ► toukokuu (2)
        • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
        • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      • ► maaliskuu (2)
        • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
        • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
      • ► helmikuu (2)
        • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
        • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
      • ► tammikuu (1)
        • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (3)
        • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
        • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
        • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
      • ► marraskuu (1)
        • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
      • ► lokakuu (1)
        • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
      • ► elokuu (3)
        • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
        • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
        • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
      • ► heinäkuu (1)
        • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
      • ► kesäkuu (3)
        • Kenen kielellä kirjoitat?
        • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
        • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
      • ► toukokuu (1)
        • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
      • ► huhtikuu (2)
        • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
        • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
      • ► maaliskuu (4)
        • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
        • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
        • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
        • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
      • ► helmikuu (3)
        • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
        • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
        • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
      • ► tammikuu (4)
        • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
        • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
        • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
        • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
    • ► 2018 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
      • ► marraskuu (4)
        • Olenko motivoiva ammattilainen?
        • Ryhmästä on hyvä aloittaa
        • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
        • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
      • ► lokakuu (2)
        • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
        • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
      • ► syyskuu (1)
        • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
      • ► elokuu (1)
        • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
      • ► kesäkuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
        • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
      • ► toukokuu (3)
        • Läheisen ohjaus terapiatyössä
        • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
        • Intohimoa kuntoutumiseen
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
      • ► maaliskuu (3)
        • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
        • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
        • Uudistamassa ja uudistumassa
      • ► helmikuu (1)
        • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
    • ► 2017 (22)
      • ► joulukuu (1)
        • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
      • ► marraskuu (3)
        • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
        • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
        • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
      • ► lokakuu (2)
        • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
        • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
      • ► syyskuu (1)
        • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
      • ► elokuu (2)
        • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
        • Kongressimatka Skotlantiin
      • ► kesäkuu (3)
        • Kaikki lähtee kohtaamisesta
        • Sinä olet asiantuntija!
        • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
      • ► toukokuu (3)
        • Kuntoutusta koulumaailmassa
        • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
        • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
      • ► huhtikuu (1)
        • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
      • ► maaliskuu (3)
        • Tiedon lähteillä
        • Sinä ja minä = me yhdessä
        • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
      • ► helmikuu (1)
        • Rohkeasti ja positiivisesti
      • ► tammikuu (2)
        • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
        • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Sanojen viemänä
      • ► marraskuu (7)
        • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
        • Yhdessä kehittäminen
        • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
        • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
        • Perhe muutoksessa
        • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
        • Liikunnasta boostia kohti työuraa
      • ► toukokuu (1)
        • Elämänlaatua Englannissa
      • ► helmikuu (1)
        • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
      • ► tammikuu (2)
        • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
        • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
    • ► 2015 (1)
      • ► lokakuu (1)
        • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

    Avainsanat

    ammatillinen viestintä apuvälineet asiakaslähtöisyys digitalisaatio etäkuntoutus hanketyö ikäihmiset kohtaaminen kotikuntoutus koulutus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutumistavoitteet kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus monikulttuurisuus ohjauskäytännöt oppiminen osaaminen osallistuminen osallisuus perhe sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työhyvinvointi työkyky vaikuttavat tavat verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste