Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä

Selaile Arkistoa kesäkuu, 2017

0

Kaikki lähtee kohtaamisesta

vierailija · 21.6.2017

Osallisuus ja kuulluksi tuleminen ovat itsestään selviä asioita vai ovatko sittenkään? Tätä jouduin pohtimaan kehittämistyötä kirjoittaessa. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä lähdin työtiimini rohkaisemana kehittämään Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa tehtävää siviiliarviointityötä. Siviiliarviointityö tarkoittaa siviilissä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon aloittamiseen liittyvää sijoitteluprosessia. Se sisältää rangaistusajan suunnitelman laatimisen ja tähän suunnitelmaan pohjautuvan esityksen vankilaan sijoittamisesta ennen vankeusrangaistuksen alkua. Tämä koskee heitä, jotka pääsevät oikeudesta odottamaan vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa vapaudessa.

Kehittämistyön toteuttaminen antoi paljon rohkeutta toteuttaa jatkossa yhteiskehittelytilaisuuksia sekä toimia fasilitaattorina. Tämä kehittämistyö ja kuntoutuksen YAMK-opinnot innostivat pohtimaan niinkin itsestään selvää asiaa kuin asiakkaan äänen kuuluville saattamista. Kehittämistyössä asiakkaina olivat lyhytaikaisvangit, joiden äänen vein Rikosseuraamuslaitoksen asiantuntijoista koottuun kehittäjätyöryhmään. Kehittämistyön tuloksena syntyi kuvaus siviiliarvioinnin ydintekijöistä lyhytaikaisvangin rikoksettoman elämäntavan edistämiseksi. Kuvaus muodostui nykytilan ja tavoitetilan yhdistelmästä, jossa ydintekijät olivat keskiössä. Kehittäjätyöryhmä nosti ydintekijöiksi osallisuuden, tavoittelun ja sujuvan, joutuisan prosessin. Näistä osallisuus ja tavoittelu korostuivat sekä vankien että kehittäjätyöryhmän vastauksissa.

Omassa asiassaan osallisena oleminen mahdollistuu vain, jos tulee kuulluksi ja kohdatuksi, sillä kaikki lähtee kohtaamisesta. Kehittämistyössä tämä nousi esiin sanoin ”kaikki lähtee tavoittamisesta”. Osallistuminen ja osallisuus ovat eri asioita. Vankeusrangaistusta suorittavien kohdalla tulee esiin kolmaskin osallisuutta tarkoittava asia. Nimittäin oikeustieteissä käytettävä termi osallisuus, joka yleensä tarkoittaa osallisuutta rikokseen. Joka tapauksessa myös vangeilla on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Lopuksi erästä vankia siteeraten:

”On merkityksellinen (siviiliarviointihaastattelu) koska kyseessä on oma elämä. On tärkeätä, että pääsee itse osallistumaan. Kyllä sinun pitää tulla kuulluksi ja nähdyksi.”

Maarit Sarin, opiskelija
Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK)

Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Siviiliarvioinnin ydintekijät lyhytaikaisvangin rikoksettoman elämäntavan edistämiseksi”. Työ on luettavissa Theseus-tietokannasta.

 

0
kohtaaminenosallisuusyhteiskehittely
Kommentoi (0)
0

Sinä olet asiantuntija!

vierailija · 14.6.2017

Uusia ajatuksia tarvitaan iäkkään toimijuuden tukemiseen kotihoidossa. Viime aikoina on käyty paljon keskustelua iäkkäiden ihmisten hoidosta kotona: siitä, miten yhteiskunta omalta osaltaan pystyy hoitamaan hoitoa tarvitsevat ikäihmiset. Tarvitaan uusia keinoja. Työyhteisössä käydyssä keskustelussa nousi esille aihe psyykkisen hyvinvoinnin tukemisesta osana arkea.

Luin tutkimuksen ”Ikäihmisten psyykkinen hyvinvointi ja psykososiaalisen tuen  toteutuminen kotihoidossa” (tekijöinä: Sini Eloranta, Seija Arve, Matti Viitanen, Hannu Isoaho ja Pirkko Routasalo, julkaistu  vuonna 06/ 2011). Tutkimuksessa on selvitetty asiakkaiden psyykkistä hyvinvointia ja  sitä, miten asiakkaiden psykososiaalinen tuki toteutuu kotihoidossa. Tutkimuksessa on selvitetty myös iäkkäiden asiakkaiden taustatekijöiden ja psyykkisten hyvinvoinnin yhteyttä toteutuneessa psykososiaalisessa tuessa. Työntekijöiden näkökulmasta on selvitetty sitä, miten psykososiaalinen tuki toteutuu ja miten työntekijöiden taustatekijät ovat yhteydessä toteutuneeseen psykososiaaliseen tukeen.

Tutkimuksessa tulee esille se, että henkilökunta ja asiakas näkevät tuen annon ja tarpeen erilaisena. Asiakkaat kokivat, etteivät he saa tarpeeksi palautetta onnistuneesta päivittäisestä toiminnoista. Tutkimuksessa tulee esille myös se, että asiakkaat kokevat, ettei heitä kannusteta riittävästi tekemään itse niitä asioita, joista he itse selviytyvät. Työntekijän näkökulmasta tutkimuksessa työntekijät arvioivat onnistuneensa näissä asioissa.

Uuden kuntoutuksen ajattelu- ja toimintatavan muutos tukisi mukavasti tätä tutkimustulosta; työntekijän toiminnan muutos aiemmasta roolista asiakkaan rinnalla kulkijaksi. Yhdessä työstettyjen tavoitteiden saavuttamista yhdessä, tilanteen mukaan. Asiakkaan oman elämän asiantuntijuuden esiin nostamista ja asiakkaan aktiivista osallistamista. Yhdessä tekemistä asiakasta tukien.

Katja Suursalmi, opiskelija
Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK)

0
ikäihmisetkotihoitotoimijuus
Kommentoi (0)
0

Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?

vierailija · 1.6.2017

Uudenlaisille työstressin hallintakeinoille on tilausta jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Suomessa työelämä on muuttunut pitkällä aikavälillä. Työntekijöiden koulutustaso on noussut ja vaikutusmahdollisuudet parantuneet. Toisaalta kiire ja työuupumuksen pelko ovat lisääntyneet. Väestön työkyvyn tukeminen tuleekin korostumaan työikäisten määrän vähentyessä tulevaisuuden Suomessa.

Yksittäisen työntekijän työstressin hallintakeinojen rinnalle ovat nousseet koko työyhteisön ja työn tekemiseen liittyvät työstressin hallintakeinot. Elämä nyky-yhteiskunnassa vaatii hyviä voimavaroja, jatkuvaa aktiivisuutta ja joustavuutta. Sen kääntöpuolena ovat sekä vastoinkäymisten ja jaksamisen, että tuen ja kuntoutuksen kysymykset. Kuntoutus mainitaankin yhä useammin julkisuudessa toistuvasti esiintyvissä aiheissa, kuten työssä jaksamisen, työkyvyn ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämisen, yhteydessä.

Kuntoutuksen YAMK:n tutkimuksellisessa kehittämistyössäni tarkasteltiin työstressin hallintakeinoja tulevaisuussuuntautuneesti. Tavoitteena oli Valion pääkonttorin toimihenkilöiden työkyvyn tukeminen. Kehittämistyössä selvitettiin nykyisiä toimintatapoja työstressin hallitsemiseksi ja uusia, tulevaisuudessa tarvittavia toimintatapoja työstressin hallitsemiseksi, sekä määritettiin keskeisimmät työstressin hallintakeinot tulevaisuussuuntautuneesti toimintatutkimuksellista lähestymistapaa apuna käyttäen. Kehittämistyön aineisto kerättiin 12 Valion työntekijältä yhteiskehittelyn menetelmin.

Tutkimuksellisen kehittämistyön ikimuistoisin vaihe oli yhteiskehittelyyn, minun työssäni sisärinki-ulkorinki- ja learning café -menetelmiin, perustuvat työstressipajat. Näkökulmaksi valitsin Valion pääkonttorin toimihenkilöt (6 henkilöä) ja pääsääntöisesti käytännön työterveys- ja työhyvinvointityötä tekevät ammattilaiset (6 henkilöä), koska he toimivat parhaina mahdollisina tiedontuottajina kehittämistehtäviin. Päädyin käyttämään työntekijöistä ja ammattilaisista koostuvaa yhteistä ryhmää aineistonkeruussa, koska halusin synnyttää hedelmällistä keskustelua erilaisten työntekijäryhmien välille, joilla oli erilainen työkokemus- ja koulutustausta. Heterogeeninen kehittäjäryhmä oli toimiva ja kiitelty ratkaisu myös osallistujien näkökulmasta.

Kehittämistyön tuotoksena syntyi kuvaus keskeisimmistä työstressin hallintakeinoista tulevaisuussuuntautuneesti Valion pääkonttorin toimihenkilöiden työkyvyn tukemiseksi. Työyhteisön stressinhallintakeinojen perustana on johdon luoma luottamuksellinen ja turvallinen maaperä, jossa työstressin hallintakeinot tuodaan näkyvästi esille. Työntekijän työhön liittyviä työstressin hallintakeinoja ovat esimerkiksi yhteistyö ja vastavuoroinen auttaminen rajapintoja ylittäen. Työntekijään liittyviä työstressin hallintakeinoja ovat oman mielen ja ajattelun johtaminen, sekä selkeä ja ajantasainen tehtäväkenttä, jossa priorisoidaan käytännönläheisesti ja jatkuvasti odotuksiin peilaten. Alla (ks. kuvio 1) on kuva tuotoksesta.

Kuvio 1. Keskeisimmät työstressin hallintakeinot tulevaisuussuuntautuneesti toimihenkilöiden työssä Valion pääkonttorilla työkyvyn tukemiseksi

Työstressi oli käsitteenä tuttu työterveyshuollon ja työhyvinvoinnin ammattilaisille, mutta työntekijät toivat vahvasti esille sen, että työstressiin liittyvistä asioista ei keskustella työyhteisössä ja työn tekemisen arjessa. Työntekijöiden työstressin hallintakeinojen vahvistamiseksi tarvitaan konkreettisia toimintatapoja, joita työterveyshuolto ja työhyvinvointi voivat osaltaan olla kehittämässä yhdessä työntekijöiden kanssa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tulokset ja tuotos toimivat runkona toiminnan jatkokehittämiselle ja tarkastelulle. Tuloksia ja tuotosta voidaan käyttää apua arvioitaessa toimihenkilöiden työstressiä ehkäiseviä tekijöitä ja suunniteltaessa konkreettisia työstressin hallinnan toimintatapoja tulevaisuudessa. Tutkimuksellista kehittämistyötä voidaan hyödyntää toimintakulttuurin muutoksen tukena muun muassa keskustelun avaajana ja herättäjänä.

Osallistujien kehittämisehdotukset loivat näkökulmia valoisaan tulevaisuuteen:

  • Meillä on jo taukojumppa ja tiedetään sen työergonomiaan liittyvät hyödyt, niin jos olisi tällaista tauko-mindfullnessia, eikä sen tarvitsisi olla pitkä, minuutti tai muu, että hetken olisi jossain muualla
  • Puisto tuolla ulkopuolella, missä kävisi kiertämässä viiden minuutin verran, saisi happea ja valoa ja liikkuisi vähän
  • Ennen vanhaan oli, kun tupakalla käytiin, niin sehän oli, he vetäytyivät, niin silloin he myös ajatuksellisesti vähän ottivat väljäksi ja mikä on sitten tullut siihen tilalle, en tiedä
  • Tarvitaan moderni tupakkatauko ilman tupakkaa!
  • Monesti kun tällaisilla tauotuksilla saa niin paljon tehokkaammaksi sen tekemisen, sama tuotos kuitenkin päivän päätteeksi, ainakin teoriassa

Valion pääkonttorin toimihenkilöiden ja ammattilaisten kehittämisehdotukset ovat siirrettävissä muihin organisaatioihin, kun kehitetään työstressin hallintakeinoja nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksia ja tuotosta voidaan tarkastella siten yleisesti suunniteltaessa minkä tahansa työntekijäryhmän työstressin hallintakeinoja toimihenkilövaltaisilla työpaikoilla. Tämä rutistus, opintojen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen, on hyvä lopettaa Maksim Gorkin sanoin: ”Kun työ on nautinto, elämä on iloa. Kun työ on pakko, elämä on orjuutta.”

Inka Kokkonen, opiskelija
Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK)

Kirjoitus pohjautuu toukokuussa 2017 julkaistuun tutkimukselliseen kehittämistyöhön Työstressin hallintakeinot toimihenkilöiden työssä Valion pääkonttorilla

0
työkykytyöstressityöyhteisö
Kommentoi (0)
Rehablogin bloggaajat

Rehablogin bloggaajat

Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.


Rehablogin toimituskunta

  • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
    suomen kielen ja viestinnän lehtori,
    p. 040 714 5153,


  • Ninni Kurko-SeppänenNinni Kurko-Seppänen,
    koulutussuunnittelija,
    ,
    p. 040 194 8805

  • Auli RäsänenAuli Räsänen,
    koulutussuunnittelija,
    p. 040 672 6577,


  • Nea VänskäNea Vänskä,
    fysioterapian ja kuntoutuksen lehtori,
    p. 040 673 8664,


Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


Rehablogin bloggaajan ohje

Uusimmat postaukset

  • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna

    14.4.2021
  • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin

    26.3.2021
  • piirroskuva, jossa kahdesta kannusta kaadetaan suppiloon

    Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla

    24.3.2021

Arkisto

  • ▼2021 (8)
    • ▼huhtikuu(1)
      • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
    • ►maaliskuu(3)
      • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
      • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
      • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
    • ►helmikuu(2)
      • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
      • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
    • ►tammikuu(2)
      • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
      • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
  • ►2020 (22)
    • ►joulukuu(3)
      • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
      • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
      • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
    • ►marraskuu(3)
      • Loikkia digisti terapiassa
      • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
      • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
    • ►lokakuu(1)
      • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
    • ►syyskuu(2)
      • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
      • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
    • ►elokuu(1)
      • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
    • ►kesäkuu(4)
      • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
      • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
      • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
      • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
    • ►toukokuu(2)
      • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
      • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
    • ►huhtikuu(1)
      • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
    • ►maaliskuu(2)
      • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
      • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
    • ►helmikuu(2)
      • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
      • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
    • ►tammikuu(1)
      • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
  • ►2019 (26)
    • ►joulukuu(3)
      • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
      • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
      • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
    • ►marraskuu(1)
      • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
    • ►lokakuu(1)
      • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
    • ►elokuu(3)
      • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
      • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
      • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
    • ►heinäkuu(1)
      • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
    • ►kesäkuu(3)
      • Kenen kielellä kirjoitat?
      • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
      • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
    • ►toukokuu(1)
      • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
    • ►huhtikuu(2)
      • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
      • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
    • ►maaliskuu(4)
      • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
      • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
      • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
      • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
    • ►helmikuu(3)
      • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
      • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
      • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
    • ►tammikuu(4)
      • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
      • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
      • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
      • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
  • ►2018 (19)
    • ►joulukuu(1)
      • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
    • ►marraskuu(4)
      • Olenko motivoiva ammattilainen?
      • Ryhmästä on hyvä aloittaa
      • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
      • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
    • ►lokakuu(2)
      • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
      • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
    • ►syyskuu(1)
      • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
    • ►elokuu(1)
      • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
    • ►kesäkuu(2)
      • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
      • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
    • ►toukokuu(3)
      • Läheisen ohjaus terapiatyössä
      • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
      • Intohimoa kuntoutumiseen
    • ►huhtikuu(1)
      • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
    • ►maaliskuu(3)
      • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
      • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
      • Uudistamassa ja uudistumassa
    • ►helmikuu(1)
      • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
  • ▼2017 (22)
    • ►joulukuu(1)
      • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
    • ►marraskuu(3)
      • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
      • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
      • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
    • ►lokakuu(2)
      • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
      • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
    • ►syyskuu(1)
      • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
    • ►elokuu(2)
      • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
      • Kongressimatka Skotlantiin
    • ▼kesäkuu(3)
      • Kaikki lähtee kohtaamisesta
      • Sinä olet asiantuntija!
      • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
    • ►toukokuu(3)
      • Kuntoutusta koulumaailmassa
      • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
      • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
    • ►huhtikuu(1)
      • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
    • ►maaliskuu(3)
      • Tiedon lähteillä
      • Sinä ja minä = me yhdessä
      • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
    • ►helmikuu(1)
      • Rohkeasti ja positiivisesti
    • ►tammikuu(2)
      • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
      • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
  • ►2016 (12)
    • ►joulukuu(1)
      • Sanojen viemänä
    • ►marraskuu(7)
      • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
      • Yhdessä kehittäminen
      • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
      • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
      • Perhe muutoksessa
      • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
      • Liikunnasta boostia kohti työuraa
    • ►toukokuu(1)
      • Elämänlaatua Englannissa
    • ►helmikuu(1)
      • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
    • ►tammikuu(2)
      • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
      • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
  • ►2015 (1)
    • ►lokakuu(1)
      • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Rehablogi
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.