Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteena on vähentää rangaistusta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Tähän pyritään muun muassa valmentamalla rangaistusta suorittavia rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin (Piispa & Lind 2021: 34). Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä kehitettiin rangaistusajan suunnitelman laatimista tuomitun desistanssin, toisin sanoen rikollisuudesta irrottautumisen, vahvistamiseksi.
Tuomittujen kuntoutustarpeita kuvaavat työ- ja toimintakyvyn rajoitteet sekä päihdeongelmat. Noin puolella tuomituista on vankilatyöhön riittävä toimintakyky. Vankien toimintakyvyn rajoitteita selittää se, että noin viidesosalla tuomituista on vaikea mielenterveystausta ja yli 70 prosentilla tuomituista on päihdeongelma. Myös päihteiden sekakäyttö ja kaksoisdiagnoosit ovat yleisiä. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006: 16: 21.)
Rangaistusajan suunnitelman laatimisessa vaikutetaan rangaistusajan suorittamisajan lisäksi siviiliin siirtymisen jälkeiseen aikaan. Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa pyritään tuomitun kuntoutusjatkumoon. Monialainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa. Tuomitun yksilölliset tarpeet vaikuttavat siihen, millä tavoin rangaistuajan kuntoutusta tullaan toteuttamaan.
Keskeisenä tavoitteena voidaan nähdä tuomitun integroiminen yhteiskunnan palveluihin jo vankeusaikana.
Tutkimuksellisen kehittämistyö toteutettiin Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Yhdyskuntaseuraamustoimistoissa on pitkä kokemus rangaistusten toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä. Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa on toiminta jaettu tiimeittäin eri rangaistusten täytäntöönpanotehtäviin. Siviiliarviointitiimi laatii tuomituille rangaistusajan suunnitelmia. Aihe kehittämistyölle syntyi keskusteluissa siviiliarviointitiimin kanssa.
Aineisto kerättiin laadullista menetelmää käyttäen Helsingin yhdyskuntatoimistossa siviiliarviointitiimin ryhmähaastatteluna. Kehittämistyön tuloksena syntyi kuvaus siviilistä vankeusrangaistusta suorittamaan lähtevän rangaistusajan suunnitelman ydintekijöistä tuomitun desistanssin vahvistamiseksi. Desistanssi tarkoittaa rikollisuudesta irrottautumista, jonka jälkeen henkilö pidättäytyy rikoksiin syyllistymisestä.
Ydintekijät tuomitun desistanssin vahvistamisessa
Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksissa ilmeni työntekijöiden ymmärrys tuomittujen tilanteiden kompleksisuudesta ja sen tuottamasta laaja-alaisesta palveluntarpeesta. Tämä haastaa työntekijän siviiliarviointiyön interventiotyyppisen työn luonteen ja tekee siitä omaleimaisen. Siviiliarviointityössä tarvitaan kykyä hahmottaa laajoja kokonaisuuksia.
Tulosten perusteella rangaistusajan suunnitelman laatimisessa nousi esiin tarve kehittää monialaisen työn sujuvuutta, joka samalla lisää asiakaslähtöisyyttä. Toimilla voidaan parantaa samalla tuomitun kokemusta kohtaamisesta sekä palveluiden saatavuudesta.
Läheisillä sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys desistanssin alulle sitä vahvistaen. Läheiset rikoksettomuutta tukevat suhteet luovat edellytyksen laajempien sosiaalisten verkkojen rakentamiselle yhteiskunnan toimintoihin ja työelämään (Linderborg & Suonio & Lassila 2014: 261).
Tuloksissa aineiston tuottajat vahvistivat tuomitun sisäisen motivaation sekä lähisuhteiden vaikutuksen merkitystä desistanssin vahvistumisessa muiden toimien ohella. Näiden merkitys toimivan palvelujärjestelmän ohella vaikuttaa tuomitun mahdollisuuteen aidosti sitoutua kuntoutukseen.
Kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää sekä työyhteisössä että monialaisessa yhteistyössä toimintaprosessien jatkokehittämisessä. Aktiivinen dialogi monialaisen yhteistyössä lisää ymmärrystä ammattilaisten välillä toistensa työn sisällöstä sekä tavoitteista.
Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Rangaistusajan suunnitelman laatimisen kehittäminen tuomitun desistanssin vahvistamiseksi”. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2023. Työ on luettavissa Theseus-tietokannasta: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220673
Kirjoittaja:
Kirsi Loponen, opiskelija, kuntoutuksen (ylempi AMK) tutkinto-ohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kirsi työskentelee Rikosseuraamuslaitoksessa Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistossa siviiliarviointitiimissä.
Lähteet:
Linderborg, Henrik & Suonio, Mari & Lassila, Tytti. 2014. Sosiaalityö ja sosiaalinen tuki rikosseuraamusalalla. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2014. Helsinki.
Marianne Roivas (päätoimittaja),
Auli Räsänen, 
Ei kommentteja