Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
0

Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?

Pauliina Liuska ja Tomi Nurminen · 25.11.2019

Eri ammattialoilla käytetään niiden omia erikoiskieliä asiantuntijatiedon välittämiseen. Tieteen termipankin (2016) mukaan erikoiskieli tarkoittaa jonkin tieteen-, ammatti- tai harrastealan kielimuotoa. Erikoiskielten ensisijainen tunnuspiirre on niiden käsittelemää alaa kuvaavat erikoistuneet termit. (Tieteen termipankki 2016.) Yhtenäisellä termien käytöllä voidaan pyrkiä yksinkertaistamaan ja helpottamaan erikoisalan viestintää (Sanastokeskus TSK n.d.-a). Metropolian apuvälinetekniikan tutkinto-ohjelmassa valmistuneessa opinnäytetyössä selvitettiin protetiikan ja ortotiikan suomenkielistä termistöä ja koottiin löytöjen perusteella protetiikan ja ortotiikan suomenkielinen sanasto.

Yksiselitteinen ja selkeä kommunikaatio on yhteisymmärryksen edellytys millä tahansa alalla. Kun kuntoutusalan työtä tehdään monialaisesti ja suorassa kontaktissa asiakkaiden kanssa, yhdenmukaisesti käytettyjen ilmausten merkitys korostuu, sillä väärinymmärrykset voivat aiheuttaa vakaviakin seurauksia asiakkaiden hyvinvoinnille. Siksi on tärkeää, että kaikki asiakkaan kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset käyttävät samoista ilmiöistä samoja nimityksiä, eli puhuvat niin sanotusti samaa kieltä.

Pienillä aloilla, kuten apuvälinetekniikan osa-alueilla protetiikassa ja ortotiikassa, alan tieteellisiä tekstejä ei juurikaan tuoteta suomeksi. Käytössä olevia proteeseja, ortooseja ja niiden komponentteja sekä erilaisia työskentelymenetelmiä kuitenkin kehitetään jatkuvasti, ja niistä on pystyttävä keskustelemaan.

Käytetyt termit ja ilmaukset perustuvat usein englanninkielisiin termeihin. Ilmausten käytössä on vaihtelua: jostakin käsitteestä saatetaan käyttää hyvin vaihtelevasti erilaisia suomenkielisiä ilmauksia, toisista puhutaan useimmiten vain englanninkielisillä termeillä.

Myöskään apuvälinetekniikan alan koulutuksessa ei ole saatavilla laajaa alakohtaista suomenkielistä kirjallisuutta. Tämä ohjaa etsimään ja käyttämään pääosin englanninkielistä oppimateriaalia. Jo koulutuksen alkuvaiheessa on tärkeää, että opiskelija oppii tunnistamaan alan englanninkielistä termistöä ja ymmärtämään, mihin käytetyillä termeillä viitataan.

Kansainväliset koulutusstandardit

Protetiikan ja ortotiikan suurin kansainvälinen järjestö ISPO (International Society of Prosthetics and Orthotics) laatii muun muassa koulutusstandardeja alan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnin perustaksi. ISPO:n akkreditoinnin tarkoituksena on varmistaa tutkinto-ohjelmien asianmukainen rakenne ja resurssit opiskelijoiden osaamisen edistämiseksi, aloittelijasta apuvälinealan ammattilaiseksi. (International Society for Prosthetics and Orthotics n.d.)

ISPO:n asettamat uudet koulutusstandardit vastaavat toimintarajoitteisten ihmisten ja ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin maailmanlaajuisesti (International Society for Prosthetics and Orthotics n.d.). Koska koulutusstandardit ovat kansainvälisiä, niiden täyttäminen edellyttää, että standardien sisältö ymmärretään kaikkialla yhdenmukaisella tavalla. Tämän vuoksi alan yhtenäisen termistön laatimisen, kokoamisen ja käytön merkitys on suuri.

Mitä terminologiset sanastot ovat ja mihin niiden avulla pyritään?

Terminologiset sanastot sisältävät erikoisalojen käsitteiden määritelmiä ja niistä käytettäviä ilmauksia. Terminologisia sanastoja laadittaessa tarkastellaan alan käsitteiden sisältöä ja keskinäisiä suhteita, joiden perusteella myös määritelmät kirjoitetaan. (Sanastokeskus TSK n.d.-b.)

Alla oleva kaavio on ote opinnäytetyönä laaditusta protetiikan ja ortotiikan suomenkielisestä sanastosta. Käsitekaaviossa hahmotellaan apuvälinetekniikan osa-alueiden sisältöjä ja keskinäisiä suhteita sekä alan ammattilaisista käytettäviä nimityksiä. Kuviossa on esimerkki terminologisen sanaston käsitekaaviosta.

Kaavio protetiikan ja ortotiikan suomenkielisestä sanastosta.

Kuva: Pauliina Liuska

Terminologisilla sanastoilla voi olla monenlaisia sanaston kohderyhmän tarpeisiin perustuvia tavoitteita (Sanastokeskus TSK n.d.-b). Käytössä olevien ilmausten kuvailemisen (deskriptiivinen sanasto) lisäksi tyypillisiä tavoitteita ovat tiedonhallinnan kehittäminen tai termien vakiintumisen ja yhtenäisen käytön edistäminen ja siten viestinnän selkiyttäminen (normatiivinen eli ohjeellinen sanasto) (Sanastokeskus TSK n.d.-a).

Onko sanastoista hyötyä käytännön työssä?

Vaikka erikoisalojen sanastot voivat tuntua käytännön työssä irrallisilta, niiden laatimisen lähtökohtana on kuitenkin juuri kyseisen alan tarpeet. Siksi sanastot edistävät myös käytännön työtä monella tavalla.

Sanastojen avulla on mahdollista selkeyttää alan viestintää. Monialaisessa toimintaympäristössä sanaston kaltainen selkeästi määritelty lähde voi edistää termien yhtenäistä käyttöä. Kun käsitteet on määritelty yhteisesti hyväksytyllä tavalla ja niistä käytetään yksiselitteisiä suomenkielisiä termejä, käsitteitä ei tarvitse erikseen selittää keskustelukumppanille. Myös asiakkaiden kannalta on yksinkertaisempaa, kun esimerkiksi hänen asiaansa hoitavat fysioterapeutti ja apuvälineteknikko käyttävät samasta käsitteestä samaa termiä.

Suomenkieliset termit tekevät asiakasviestinnästä helpompaa. Ammattilaisten kesken kommunikaatio sujuu usein myös englanninkielisiä ilmauksia käyttäen. Asiakkaille kuitenkin selkeät suomenkieliset termit ovat helpompia hahmottaa ja muistaa. Esimerkiksi AFO tai sleeve voivat jäädä etenkin uudelta apuvälineen käyttäjältä ymmärtämättä mutta nilkka-jalkateräortoosi ja mansetti antavat jo termeinä vihjeitä apuvälineen käyttötarkoituksesta ja olomuodosta.

Käsitesuhteiden perusteella loogisesti järjestetty tieto on helppo löytää. Erilaiset apuvälineluokitukset perustuvat apuvälineiden välisille hierarkkisille käsitesuhteille. Esimerkiksi Valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden luokitusosassa käytetyt termit määritelmineen ovat SFS/THL –Apuvälineluokituksesta (Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2018: 24). Luovutusperusteet on tarkoitettu nimenomaan oppaaksi apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ne tukevat apuvälinealan tiedonhallintaa.

Terminologisten sanastojen käsitejärjestelmäkaaviot auttavat ymmärtämään alan käsitteiden keskinäisiä suhteita. Ilman kontekstia entuudestaan vieraiden käsitteiden ymmärtäminen on vaikeaa. Terminologisissa sanastoissa erikoisalan käsitteet hahmotellaan osana käsitejärjestelmiä (Sanastokeskus TSK n.d.-b). Sen ansiosta sanastoilla voidaan helpottaa alalla käytettävien käsitteiden välisten suhteiden ymmärtämistä esimerkiksi ja etenkin jo opintojen aikana.

Monikielisillä sanastoilla pyritään lisäksi helpottamaan kansainvälistä viestintää. Nykyaikaisessa toimintaympäristössä edellytetään myös, että sama yhteisymmärrys saavutetaan myös kansainvälisesti. Monikielisissä terminologisissa sanastoissa termien erikieliset vastineet on valittu niiden kuvaamien käsitteiden perusteella, eikä ainoastaan sanakirjoista löytyvien käännösten mukaan (Sanastokeskus TSK n.d.-c). Kansainväliset standardit ja monikieliset sanastot edistävät siten kansainvälistä yhteistyötä.

Terminologiset sanastot eivät voi olla vain arkistojen perukoilla pölyttyviä teoksia. Niiden käytännön arvo perustuu siihen, että niitä käytetään ja kehitetään edelleen. Alan kehityksen myötä uusia käsitteitä ja niitä kuvaavia ilmauksia syntyy jatkuvasti. Siksi myös sanastoja on laadittava ja päivitettävä, jotta ne säilyvät ajantasaisina ja uusimmistakin käsitteistä voidaan keskustella sujuvasti.

Kirjoitus perustuu Pauliina Liuskan apuvälineteknikko (AMK) -tutkinnon opinnäytetyöhön ”Protetiikan ja ortotiikan suomenkielinen sanasto”, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2019.

Kirjoittajat:

Pauliina Liuska, apuvälineteknikko (AMK)
Tomi Nurminen, apuvälinetekniikan lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

International Society for Prosthetics and Orthotics n.d.b. Education Standards. Saatavana osoitteessa: https://www.ispoint.org/page/EducationStandards2 Luettu 10.10.2019.

Sanastokeskus TSK n.d.-a. Mitä terminologinen sanastotyö on ja mihin sitä tarvitaan? Saatavana osoitteessa: http://www.tsk.fi/tsk/fi/sanastoty%C3%B6_-_mit%C3%A4%2C_miksi_ja_kenelle%3F-8.html Luettu 30.9.2019.

Sanastokeskus TSK n.d.-b. Sanastotyön tai ontologiatyön suunnittelu. Saatavana osoitteessa: http://www.tsk.fi/tsk/fi/sanastoty%C3%B6n_tai_ontologiaty%C3%B6n_suunnittelu-13.html Luettu 30.9.2019.

Sanastokeskus TSK n.d.-c. Sanastoprojektin vaiheet. Saatavana osoitteessa: http://www.tsk.fi/tsk/fi/sanastoprojektin_vaiheet-17.html Luettu 30.9.2019.

Tieteen termipankki 2016. Terminologiaoppi:erikoiskieli. Saatavana osoitteessa: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Terminologiaoppi:erikoiskieli Luettu 18.11.2019.

Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet: Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille 2018. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 35/2018. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Saatavana osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3989-9 Luettu 30.9.2019.

apuvälineetapuvälinetekniikkaerikoiskielikuntoutus

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti…
      11.5.2022
    • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
      Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen –…
      11.1.2021
    • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
      Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu…
      17.6.2020

    Rehablogin bloggaajat

    Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Rehablogin toimituskunta

    • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      p. 040 714 5153,



    • Anna Kaipainen,
      projektisuunnittelija,
      p. 050 50 470 7161


    • Auli RäsänenAuli Räsänen,
      koulutussuunnittelija,
      p. 040 672 6577,


    • Sari Helenius
      kuntoutuksen lehtori
      p. 050 518 7333


    Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


    Rehablogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Kaksi kättä liittää kaksi palapelin palaa yhteen.

      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla

      1.2.2023
    • Kuvassa on etualalla gramofoni ja taustalla menneistä vuosikymmenistä muistuttavaa sisustusta.

      Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin

      18.1.2023
    • Viisi kättä koskettaa viisisakaraisen tähden sakaroita,

      Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä

      4.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (3)
      • ▼ helmikuu (1)
        • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      • ▼ tammikuu (2)
        • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
        • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
    • ► 2022 (14)
      • ► joulukuu (2)
        • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
        • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      • ► marraskuu (1)
        • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
      • ► lokakuu (1)
        • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      • ► elokuu (1)
        • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
      • ► kesäkuu (2)
        • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
        • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
      • ► toukokuu (1)
        • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
      • ► maaliskuu (1)
        • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      • ► helmikuu (1)
        • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      • ► tammikuu (3)
        • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
        • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
        • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
    • ► 2021 (17)
      • ► joulukuu (2)
        • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
        • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
      • ► marraskuu (2)
        • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
        • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
      • ► lokakuu (1)
        • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
      • ► syyskuu (1)
        • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      • ► kesäkuu (1)
        • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      • ► toukokuu (1)
        • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
      • ► huhtikuu (2)
        • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
        • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
      • ► maaliskuu (3)
        • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
        • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
        • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      • ► helmikuu (2)
        • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
        • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
      • ► tammikuu (2)
        • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
        • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
    • ► 2020 (22)
      • ► joulukuu (3)
        • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
        • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
        • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
      • ► marraskuu (3)
        • Loikkia digisti terapiassa
        • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
        • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
      • ► lokakuu (1)
        • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
      • ► syyskuu (2)
        • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
        • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
      • ► elokuu (1)
        • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
      • ► kesäkuu (4)
        • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
        • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
        • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
        • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      • ► toukokuu (2)
        • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
        • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      • ► maaliskuu (2)
        • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
        • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
      • ► helmikuu (2)
        • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
        • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
      • ► tammikuu (1)
        • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
    • ▼ 2019 (26)
      • ▼ joulukuu (3)
        • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
        • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
        • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
      • ▼ marraskuu (1)
        • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
      • ▼ lokakuu (1)
        • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
      • ▼ elokuu (3)
        • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
        • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
        • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
      • ▼ heinäkuu (1)
        • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Kenen kielellä kirjoitat?
        • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
        • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
      • ▼ toukokuu (1)
        • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
      • ▼ huhtikuu (2)
        • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
        • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
      • ▼ maaliskuu (4)
        • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
        • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
        • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
        • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
      • ▼ helmikuu (3)
        • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
        • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
        • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
      • ▼ tammikuu (4)
        • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
        • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
        • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
        • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
    • ► 2018 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
      • ► marraskuu (4)
        • Olenko motivoiva ammattilainen?
        • Ryhmästä on hyvä aloittaa
        • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
        • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
      • ► lokakuu (2)
        • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
        • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
      • ► syyskuu (1)
        • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
      • ► elokuu (1)
        • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
      • ► kesäkuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
        • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
      • ► toukokuu (3)
        • Läheisen ohjaus terapiatyössä
        • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
        • Intohimoa kuntoutumiseen
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
      • ► maaliskuu (3)
        • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
        • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
        • Uudistamassa ja uudistumassa
      • ► helmikuu (1)
        • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
    • ► 2017 (22)
      • ► joulukuu (1)
        • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
      • ► marraskuu (3)
        • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
        • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
        • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
      • ► lokakuu (2)
        • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
        • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
      • ► syyskuu (1)
        • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
      • ► elokuu (2)
        • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
        • Kongressimatka Skotlantiin
      • ► kesäkuu (3)
        • Kaikki lähtee kohtaamisesta
        • Sinä olet asiantuntija!
        • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
      • ► toukokuu (3)
        • Kuntoutusta koulumaailmassa
        • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
        • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
      • ► huhtikuu (1)
        • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
      • ► maaliskuu (3)
        • Tiedon lähteillä
        • Sinä ja minä = me yhdessä
        • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
      • ► helmikuu (1)
        • Rohkeasti ja positiivisesti
      • ► tammikuu (2)
        • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
        • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Sanojen viemänä
      • ► marraskuu (7)
        • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
        • Yhdessä kehittäminen
        • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
        • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
        • Perhe muutoksessa
        • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
        • Liikunnasta boostia kohti työuraa
      • ► toukokuu (1)
        • Elämänlaatua Englannissa
      • ► helmikuu (1)
        • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
      • ► tammikuu (2)
        • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
        • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
    • ► 2015 (1)
      • ► lokakuu (1)
        • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

    Avainsanat

    apuvälineet asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ikäihmiset kohtaaminen kotikuntoutus koulunkäynnin tukeminen koulutus kumppanuus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusala kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus nuoret omaishoitajuus osaaminen osallistuminen osallisuus perhe perhekuntoutus sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työhyvinvointi työkyky työympäristö verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!