Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
0

Nostokoneista selkäkouluun – Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?

Anna Byckling ja Anu Valtonen · 24.10.2018

Hoitotyön kuormittavuus tunnetaan: Työterveyslaitoksen mukaan terveydenhuollossa tapahtuu työhön liittyviä tapaturmia kolmanneksen enemmän kuin muilla aloilla. Fyysisesti raskaiden työtehtävien lisäksi hoitajia kuormittavat kiire ja vuorotyö. Hoitajat kärsivät tyypillisesti työperäisistä kivuista alaselässä, niska-hartiaseudulla ja olkapäissä. (Työterveyslaitos 2017; Hegewald ym. 2018.)

Ergonomia on tieteenala, jonka tarkoitus on sovittaa parhaalla mahdollisella tavalla yhteen ihmisen hyvinvointi ja toimintajärjestelmän tehokkuus. Monelle tutuinta ergonomiaa on työvälineiden ja -tapojen säätäminen, mutta fyysisen kuormituksen lisäksi ergonomia on kiinnostunut myös työn kognitiivisista ja organisatorisista kuormitustekijöistä. Miten vaikkapa johtaminen ja tiedonkulku palvelevat ihmisen hyvinvointia ja järjestelmän tehokasta toimintaa? (Suomen Ergonomiayhdistys 2018.)

Viime aikoina niin Suomessa kuin kansainvälisestikin on käyty keskustelua siitä, onko ergonomia tieteellisen näytön valossa tehokasta (Helsingin Sanomat 29.8.2018) vai onko ergonomia peräti ”uskomustiedettä”, kuten Curtin Universityn professori Peter O’Sullivan totesi haastattelussa syyskuussa (The Sydney Morning Herald, 30.8.2018).

Onko ergonomialla annettavaa työn kuormittamille hoitajille – ja jos on, niin millaisella ergonomialla?

Tutkimusnäyttö vähintään ristiriitaista

Tutkimuksia erilaisten ergonomiaohjelmien vaikutuksesta hoitotyön ammattilaisten hyvinvointiin on tehty paljon. Satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa (randomized controlled trials, RCT) koehenkilöt jaetaan satuinnaisesti koe- ja verrokkiryhmiin ja voidaan näin vertailla ”lääkkeen” tehoa. Ergonomiatutkimuksissa toinen ryhmä on tyypillisesti osallistunut jonkinlaisen ergonomiainterventioon ja toinen ryhmä ei. Intervention jälkeen ryhmiä on verrattu: onko ergonomiaohjelmassa mukana olleilla esimerkiksi vähemmän alaselkäkipuja tai sairauslomapäiviä?

Ergonomiainterventioissa on useimmiten käytetty teknisiä apuvälineitä (esimerkiksi potilasnostolaitteita), ergonomiakoulutusta (”näin nostat oikein”), erilaisia liikuntaharjoitteita (esimerkiksi venyttely- tai lihasvoimaharjoittelua) tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Myös organisatorisia ja kognitiivisia kuormitustekijöitä on otettu huomioon käyttämällä muun muassa kognitiivis-behavioristisen terapian keinoja tai huomioimalla interventiossa työyhteisön psykososiaalisia tekijöitä.

Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Yhtäällä on saatu rohkaisevia tuloksia siitä, että ergonomiaohjaus ja fyysiset harjoitteet vähentäisivät hoitajien itsearvioimaa alaselkäkipua merkittävästi verrattuna verrokkiryhmään (Chen ym. 2014, Jaromi ym. 2018). Toisaalla ei ole saatu merkittävää eroa tutkimusryhmän ja verrokkiryhmän välille (Rasmunssen ym. 2015).

Tuoreet tuloksia yhdistävät systemaattiset katsaustutkimukset toteavat ergonomiainterventioiden näytön jääneen vähintään epävarmaksi ja tutkimusten olevan heikkolaatuisia. (Hegewald ym. 2018; Richardsson ym. 2018; Sowah ym. 2018.)

Onko ergonomiaan panostaminen siis pelkkää sielunhoitoa?

Liikunnasta vahvinta näyttöä

Ergonomiaohjelmien tutkimusnäyttö on kaiken kaikkiaan todettu ristiriitaiseksi ja epävarmaksi. Toimivimpia näyttäisivät olevan ergonomiainterventiot, jotka yhdistävät useampaa eri keinoa (multifactorial inverventions). Vahvin näyttö on sellaisista ergonomiaohjelmista, jotka perustuvat liikuntaan tai liikunnan ja jonkin toisen keinon, esimerkiksi nostotekniikkaopetuksen, yhdistämiseen. (Sowah ym. 2018).

Erilaisten ergonomiainterventioiden vertailua vaikeuttaa se, että niiden liikuntaohjelmat ovat kirjavia. Tutkimuksessa käytetty fyysinen harjoittelu voi yhtä hyvin olla yksi itsenäinen venyttelykerta kerran viikossa 12 viikon ajan, tai kolme ohjattua kuntosaliharjoittelua viikossa neljän kuukauden ajan. Tämä tekee hankalaksi arvioida, millainen liikuntaohjelma voisi toimia hoitohenkilökunnalle parhaiten.

Liikunnalla ylipäätään on takanaan vahva tutkimusnäyttö alaselkäkivun hoidossa. Liikkuminen helpottaa kipuja, ja toisaalta fyysinen passiivisuus ja heikko lihaskunto tunnetusti altistavat tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Liikuntaan perustuvat ergonomiainterventiot voivat siis vähentää hoitajien alaselkäkipuja yhtäältä lievittämällä työn tuomia oireita ja toisaalta ehkäisemällä niitä paremman fyysisen kunnon kautta.

Tutkimusten valossa pelkkä tiedon jakaminen ergonomiasta ei ole riittävää. Vaikka hoitajille neuvotaan turvallisia tapoja siirtää potilasta, tieto ei välttämättä siirry toiminnaksi. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että jos opetukseen yhdistetään asentotuntoa ja lihasvoimaa parantavia harjoitteita, ergonomiaohjaus voi johtaa parempiin tuloksiin.

Laadukasta tutkimusta kaivataan

Kansainvälisten, systemaattisten katsausten mukaan hoitotyön ergonomiainterventioista ei ole saatavilla riittävästi hyvälaatuisia tutkimuksia, jotta ergonomisten keinojen vaikuttavuudesta voitaisiin tieteellisesti sanoa juuta taikka jaata. (Richardsson ym. 2018; Hegewald 2018; Sowah ym. 2018.) Tämänhetkisen näytön perustella lienee turvallista kuitenkin todeta,  että sellaisista ergonomiaohjelmista voi olla hyötyä, jotka perustuvat liikuntaan ja johonkin muuhun ergonomiaohjauksen keinoon. Keinovalikoima voi yltää pienapuvälineiden käytöstä (kuten työkengät tai liukulaudat) sähköisiin nostolaitteisiin ja aina kouluttautumisesta tiimityöskentelyn parantamiseen saakka.

Hoitajien työn kuormittavuus tunnetaan; kuormittavuutta voidaan ja kannattaa pyrkiä vähentämään liikuntaa ja muita ergonomisia keinoja yhdistämällä. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen erilaisia psykofyysisosiaalisia ulottuvuuksia ei työn kuormittavuutta arvioidessa kannata myöskään unohtaa. Pelkästään signaali siitä, että työn raskaus otetaan vakavasti ja sille halutaan organisaatiossa tehdä jotain, on tärkeä hoitohenkilöstön työn kuormittavuuden kokemiselle.

Kirjoitus perustuu työhön ”Interventiot hoitotyön ergonomiaohjauksessa – Kirjallisuuskatsaus”
Anna Byckling, 2018, Metropolia Ammattikorkeakoulu.

 

  • Anna Byckling, fysioterapeuttiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Anu Valtonen,  fysioterapian yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

 

 

 

Lähteet

 

Chen H-M, Wang H-H, Chen C-H, Hu H-M. 2014: Effectiveness of a stretching exercise program on low back pain and exercise self-efficacy among nurses in Taiwan: a randomized clinical trial. Pain Management Nursing 2014 Mar;15(1):283-291. Saatavana osoitteessa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1524904212001713

 

Hegewald J, Berge W, Heinrich P, Staudte R, Freiberg A, Scharfe J, Girbig M, Nienhaus A, Seidler A. 2018: Do Technical Aids for Patient Handling Prevent Musculoskeletal Complaints in Health CareWorkers? – A Systematic Review of Intervention Studies. Int J Environ Res Public Health. 2018 Mar 9;15(3). Saatavana osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5877021

 

Helsingin Sanomat 29.8.2018. Terveen ei kannata miettiä työasentoja, sanoo asiantuntija: ”Ergonomiset ratkaisut voivat olla jopa haitallisia selän hyvinvoinnille”. Saatavana osoitteessa: https://www.hs.fi/elama/art-2000005807462.html

 

Jaromi M, Kukla A, Szilagyi B, Ugron A, Kovacsne Bobaly V, Makai A, Linek P, Acs P, Leidecker E 2018: Back school programme for nurses has reduced low back pain levels: a randomized controlled trial [with consumer summary]. Journal of Clinical Nursing 2018 Mar;27(5-6):e895-e902. Saatavana osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28771864

 

Rasmussen CDN, Holtermann A, Bay H, Sogaard K, Jorgensen MB 2015: A multifaceted workplace intervention for low back pain in nurses’ aides: a pragmatic stepped wedge cluster randomised controlled trial. Pain 2015 Sep;156(9):1786-1794. Saatavana osoitteessa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4617291/

 

Richardsson A, McNoe B, Derrett S & Harcombe H 2018: Interventions to prevent and reduce the impact of musculoskeletal injuries among nurses: A systematic review. International Journal of Nursing Studies 2018 June;82: 58-67. Saatavana osoitteessa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0020748918300750

 

The Sydney Morning Herald 30.8.2018. A difficult position: Experts question whether ergonomics holds up. Saatavana osoitteessa: https://amp.smh.com.au/lifestyle/health-and-wellness/a-difficult-position-experts-question-whether-ergonomics-holds-up-20180910-p502w5.html?__twitter_impression=true

 

Suomen Ergonomiayhdistys 2018. Mitä on ergonomia? Saatavana osoitteessa: http://www.ergonomiayhdistys.fi/yhdistys/uusi-sivu/

 

Sowah D, Boyko R, Antle D, Miller L, Zachary M, Straube S 2018: Occupational inter-ventions for the prevention of back pain: Overview of systematic reviews. Journal of Safety Research 2018 Sept;66;39-59. Saatavana osoitteessa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022437517304176#bb0055

 

Työterveyslaitos 2017. Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen. Saatavana osoitteessa: https://www.slideshare.net/tyoterveyslaitos/potilaan-siirtymisen-ergonominen-avustaminen

 

ergonomiaergonomiaohjaushoitotyöliikunta

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
      Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön…
      23.9.2020
    • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen…
      15.3.2021
    • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      1.9.2021

    Rehablogin bloggaajat

    Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Rehablogin toimituskunta

    • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      p. 040 714 5153,



    • Anna Kaipainen,
      projektisuunnittelija,
      p. 050 50 470 7161


    • Auli RäsänenAuli Räsänen,
      koulutussuunnittelija,
      p. 040 672 6577,


    • Sari Helenius
      kuntoutuksen lehtori
      p. 050 518 7333


    Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


    Rehablogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä

      8.2.2023
    • Kaksi kättä liittää kaksi palapelin palaa yhteen.

      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla

      1.2.2023
    • Kuvassa on etualalla gramofoni ja taustalla menneistä vuosikymmenistä muistuttavaa sisustusta.

      Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin

      18.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (4)
      • ▼ helmikuu (2)
        • Palvelukuvauksen kehittäminen kuntouttavassa hoitotyössä
        • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      • ▼ tammikuu (2)
        • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
        • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
    • ► 2022 (14)
      • ► joulukuu (2)
        • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
        • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      • ► marraskuu (1)
        • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
      • ► lokakuu (1)
        • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      • ► elokuu (1)
        • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
      • ► kesäkuu (2)
        • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
        • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
      • ► toukokuu (1)
        • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      • ► huhtikuu (1)
        • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
      • ► maaliskuu (1)
        • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      • ► helmikuu (1)
        • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      • ► tammikuu (3)
        • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
        • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
        • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
    • ► 2021 (17)
      • ► joulukuu (2)
        • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
        • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
      • ► marraskuu (2)
        • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
        • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
      • ► lokakuu (1)
        • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
      • ► syyskuu (1)
        • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      • ► kesäkuu (1)
        • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      • ► toukokuu (1)
        • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
      • ► huhtikuu (2)
        • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
        • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
      • ► maaliskuu (3)
        • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
        • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
        • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      • ► helmikuu (2)
        • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
        • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
      • ► tammikuu (2)
        • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
        • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
    • ► 2020 (22)
      • ► joulukuu (3)
        • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
        • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
        • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
      • ► marraskuu (3)
        • Loikkia digisti terapiassa
        • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
        • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
      • ► lokakuu (1)
        • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
      • ► syyskuu (2)
        • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
        • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
      • ► elokuu (1)
        • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
      • ► kesäkuu (4)
        • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
        • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
        • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
        • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      • ► toukokuu (2)
        • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
        • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      • ► maaliskuu (2)
        • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
        • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
      • ► helmikuu (2)
        • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
        • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
      • ► tammikuu (1)
        • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (3)
        • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
        • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
        • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
      • ► marraskuu (1)
        • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
      • ► lokakuu (1)
        • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
      • ► elokuu (3)
        • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
        • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
        • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
      • ► heinäkuu (1)
        • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
      • ► kesäkuu (3)
        • Kenen kielellä kirjoitat?
        • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
        • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
      • ► toukokuu (1)
        • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
      • ► huhtikuu (2)
        • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
        • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
      • ► maaliskuu (4)
        • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
        • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
        • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
        • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
      • ► helmikuu (3)
        • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
        • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
        • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
      • ► tammikuu (4)
        • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
        • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
        • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
        • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
    • ▼ 2018 (19)
      • ▼ joulukuu (1)
        • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
      • ▼ marraskuu (4)
        • Olenko motivoiva ammattilainen?
        • Ryhmästä on hyvä aloittaa
        • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
        • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
      • ▼ lokakuu (2)
        • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
        • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
      • ▼ syyskuu (1)
        • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
      • ▼ elokuu (1)
        • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
      • ▼ kesäkuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
        • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
      • ▼ toukokuu (3)
        • Läheisen ohjaus terapiatyössä
        • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
        • Intohimoa kuntoutumiseen
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
        • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
        • Uudistamassa ja uudistumassa
      • ▼ helmikuu (1)
        • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
    • ► 2017 (22)
      • ► joulukuu (1)
        • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
      • ► marraskuu (3)
        • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
        • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
        • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
      • ► lokakuu (2)
        • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
        • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
      • ► syyskuu (1)
        • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
      • ► elokuu (2)
        • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
        • Kongressimatka Skotlantiin
      • ► kesäkuu (3)
        • Kaikki lähtee kohtaamisesta
        • Sinä olet asiantuntija!
        • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
      • ► toukokuu (3)
        • Kuntoutusta koulumaailmassa
        • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
        • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
      • ► huhtikuu (1)
        • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
      • ► maaliskuu (3)
        • Tiedon lähteillä
        • Sinä ja minä = me yhdessä
        • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
      • ► helmikuu (1)
        • Rohkeasti ja positiivisesti
      • ► tammikuu (2)
        • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
        • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Sanojen viemänä
      • ► marraskuu (7)
        • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
        • Yhdessä kehittäminen
        • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
        • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
        • Perhe muutoksessa
        • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
        • Liikunnasta boostia kohti työuraa
      • ► toukokuu (1)
        • Elämänlaatua Englannissa
      • ► helmikuu (1)
        • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
      • ► tammikuu (2)
        • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
        • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
    • ► 2015 (1)
      • ► lokakuu (1)
        • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

    Avainsanat

    apuvälineet apuvälinetekniikka asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ICF-luokitus ikäihmiset kehittäjäkumppanus kohtaaminen kotikuntoutus koulutus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi lastensuojelu Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus omaishoito osaaminen osallistuminen osallisuus perhe sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työelämävalmiudet työhyvinvointi työkyky Uni verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste