Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä
0

Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä

Marianne Sipilä · 25.4.2022

Unitottumusten havainnointi, nukkumaanmenon tai nukahtamisen vaikeudet sekä unihäiriöt ovat arkea monelle eri elämänvaiheissa. Yksilön uni- ja elämäntarinan avaamiseen voidaan hyödyntää pelillisiä menetelmiä. Tämä kirjoitus perustuu Metropolian CONNEXT-hankkeeseen, jossa kehitetiin pelillisiä työmenetelmiä, yhtenä aiheena uneen liittyvät näkökulmat. Pelillisissä tehtävissä unikokemuksia lähestyttiin voimavaralähtöisin menetelmin painottaen yksilön voimavaroja ja tavoitteiden asettamista.

Tulevaisuudessa sosiaali‐ ja terveysalalla asiantuntijuus vaatii uusia ja erilaisia tapoja työskennellä. Digitaalisaation jalkauttamisen muotoihin kuuluu muun muassa pelillisyys, joka haastaa niin koulutuksen, työelämän kuin jokaisen arkipäivän. Silloin kun puhutaan pelillisyydestä, niin pelkkä tekninen osaaminen ei riitä vaan kaikilta vaaditaan uteliasta ja avoimesti suhtautuvaa asennetta erilaisia työmenetelmiä kohtaan. (Punna & Raitio 2016.) Tänään voimme jo todeta, että pelillisyys on tullut jäädäkseen.

Pelillisyyden kautta voidaan vaikuttaa yleisiin asenteisiin eri elämän haasteita tai jopa sairauksia kohtaan. Sairauksiin kuuluvat usein häpeä ja syyllisyys. Joillekin pelkkä avun tarvitseminen saa aikaan samoja tunnereaktioita. Pelit ja pelilliset tehtävät mahdollistaisivat esimerkiksi omien unitapojen ymmärtämisen tai päiväkirjan pitämisen omista oireista, esimerkiksi unihäiriöistä. Tehtävien kautta voi saada lisää tietoa sekä oppia hallitsemaan omaa unitilannettaan paremmin. Pelillisiin tehtäviin voi sisältyä henkilökohtaisia kehotuksia (esim. kokeile näin, muista tehdä, lähde ulos…). Hyvinvoinnin tukemisessa tehtävät voivat auttaa rentoutumaan, ja niiden kautta voi opetella tunteiden hallintaa sekä stressin purkutapoja.

Peleillä ja pelillisillä tehtävillä on paljon mahdollisuuksia itseohjautuvuuden tukemisessa. Ne mahdollistavat virheistä oppimisen osoittaen, ettei virheitä tarvitse pelätä, koska kyseessä on vain peli tai pelillinen tehtävä. Niiden kautta voi kokeilla erilaisia ratkaisuja sekä muodostaa tilanteita eri näkökulmista tai rooleista käsin. Pelit ja pelilliset tehtävät voivat palkita, haastaa, motivoida ja jopa koukuttaa. Niiden avulla voi toistaa samoja harjoituksia tai tilanteita sekä saada välitöntä palautetta suorituksesta. (Ks. esim. Ängeslevä 2013.)

Pelien kautta ihminen voi oppia tuntemaan itseänsä paremmin. Pelit voivat olla arjessa omahoidon ja motivoinnin välineenä. Joskus pelillisyys voi helpottaa vaikeidenkin asioiden käsittelyä, toimia tapana rentoutua, olla osana onnistumisen kokemuksien saavuttamisessa tai toisten kokemuksiin eläytymisessä. Pelien kautta voi myös luoda uusia ihmissuhteita sekä oppia uusia taitoja. (THL 2021.)

Uni elämäntavan osana

Uni on yksi ihmisen tärkeimmistä perustarpeista ja vaikuttaa jokaiseen arkipäivään. Riittämätön uni voi johtaa merkittäviin terveysvaivoihin. Uni on yhdistetty esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, mielenterveyshäiriöihin ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. (Haaramo 2014.) Uni onkin työkyvyn kannalta suuressa roolissa, ja uniongelmilla on merkittävä negatiivinen vaikutus suorituskykyyn.

Nukahtamiseen ja unessa pysymiseen vaikuttavat monet tekijät, ja unen säätelyn moninaisuudesta johtuen uni on herkkä häiriintymään. Riittävän pitkä ja hyvä uni on ihmisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Ihminen nukkuu keskimäärin 8 tuntia vuorokaudessa, mutta unentarve on kuitenkin yksilöllistä. Yksilöllisten tekijöiden vuoksi normaalia unta ei voida määritellä määrällisillä mittareilla. Normaalina pidetään heräämisen jälkeen koettua virkeyttä ja sitä, ettei väsymys rajoita toimintakykyä päivällä. Normaalisti nukkuvat ihmiset eivät koe tarvetta kiinnittää huomiota uneensa. He nukahtavat melko nopeasti, noin 15 minuutissa (Järnefelt & Hublin 2012) tai viimeistään 30 minuutissa (Partonen 2021), ja heillä on säännöllinen unirytmi.

Unen tarkoitukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan:

  1. energiansäästö ja aivojen energiavarastojen täydentäminen
  2. soluvaurioiden korjaus
  3. tiedonkäsittelyn ja muistitoimintojen vahvistaminen (Järnefelt & Hublin 2012).

Uni on merkittävä tekijä elimistön toiminnan kannalta. Unen aikana elimistö säästää energiaa; energia-aineenvaihdunta hidastuu merkittävästi, sillä elimistön lämpötila on alhainen ja kulutus vähäisempää kuin hereillä ollessa. (Haaramo 2014.)

Terve ihminen heräilee unestaan lyhyesti hereille useita kertoja yön aikana muutamien minuuttien ajaksi. Jotta ihmisen aivot saisivat riittävästi lepoa ja elimistö palautuisi päivän ja työn rasituksista, ihmisen täytyy nukkua syvää unta. Uni antaa elimistölle mahdollisuuden palautua ja korjaantua päivän rasituksesta. Syvä uni on tärkeää aivojen otsalohkon toiminnalle, jonka tehtäviä ovat muun muassa toimintojen ohjaus, ennakointi ja motivointi. Syvän uni vaikuttaa opitun tiedon käsittelyyn ja muistin tallentamiseen. (Härmä ym. 2011; Partonen 2021.)

Monet elimistön palautumiskeinot, kuten kudosten korjaantuminen, lihasten kasvaminen ja kasvuhormonin vapautuminen, joko voimistuvat tai tapahtuvat pelkästään ihmisen nukkuessa. Useissa tutkimuksissa on todettu yhteys unettomuuden ja puolustuskyvyn alenemisen välillä, jolloin elimistö on haavoittuvampi ja herkempi sairauksille (Haaramo 2014).

Unettomuus ja sen hoito

Virkistämätön uni, vaikeudet nukahtamisessa, heräily öisin sekä liian aikainen herääminen aamuisin ovat unettomuusoireita (Hublin & Lagerstedt 2012; Partonen 2021). Tilapäinen unettomuus kuuluu tavanomaiseen elämään. Unettomuus voi kehittyä sisäsyntyisten ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksena. Elämäntilanteen muutokseen on luonnollista reagoida unettomuudella. Liiallinen psyykkinen tai fyysinen aktiivisuus erityisesti myöhään illalla, ongelmien mietiskely yöllä, ahdistuneisuus, huoli unesta ja uni-valverytmin rikkoutuminen lisäävät vireyttä. Liiallinen vireys taas estää unta. Kun uni jää jatkuvasti vähäisemmäksi kuin luonnollinen unentarve edellyttäisi, syntyy univajetta. Univajetta voi ehkäistä unen arvostuksen lisäämisellä, ajankäytön- ja stressinhallinnalla sekä edistämällä oikeita nukkumistapoja. (Härmä ym. 2011.)

Unettomuuden hoidossa keskeistä on omasta terveydestä huolehtiminen. Terveellisiin elämäntapoihin on hyvä kiinnittää huomiota huomioiden ajanhallinnan, ravitsemuksen sekä liikunnan. Lääkäriin hakeudutaan, kun unettomuus vie äkillisesti yöunet kokonaan sekä silloin, kun unettomuus alkaa vähitellen ja huonosti nukutuista öistä johtuva väsymys haittaa arkiaskareita tai työtehtäviä. (Partonen 2021.) Univajetta voi ehkäistä unen arvostuksen lisäämisellä.

Olennaista unen korjauksessa ovat omahoito ja unenhuolto. Tällöin kiinnitetään huomiota nukkumisympäristöön, nukkumistottumuksiin ja niiden säännöllisyyteen. Lääkkeettömissä hoidoissa on erilaisia menetelmiä, kuten elintapojen tarkistus, liikunta, rentoutus, uniärsykkeiden hallinta ja vuoteessa olon rajoittaminen.

Hyvän unen saavuttamiseen suositellaan niin sanottuja unihygieniasuosituksia:

  1. säännöllinen ja järkevä uni-valverytmi
  2. nouse sängystä joka aamu samaan aikaan
  3. liiku säännöllisesti, mutta vältä rasittavaa liikuntaa 3 tuntia ennen nukkumaanmenoa
  4. huomioi nukkumista edistäviä ulkoisia tekijöitä (sopiva lämpötila, pimennys, meluttomuus, mukava vuode)
  5. pura mieltä painavat asiat hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa
  6. pyri rentoutumaan.

Jos unenhuolto ei riitä, lyhytaikaisesta lääkityksestä voi olla hyötyä. (Härmä ym. 2011; Partonen 2021.)

Unikäyttäytymiseen liittyvät hyötypelit työvälineenä

Nykypäivänä työpaikat eivät ole enää paikkaan sidottuja vaan tilat ovat muuttuvia. Myös työvälineet muuttuvat digitalisaation sekä mobiilisuuden kautta, ja samanaikaisesti sosiaali‐ ja terveydenhuollon asiakkaan/potilaan itse‐ ja omahoitoa tukevat ratkaisut ovat korostuneet. Asiakas/potilas ei ole enää passiivinen palveluiden vastaanottaja vaan aktiivinen toimija. Asiakkaan/potilaan ottaessa omaa vastuuta hyvinvoinnistaan korostuu myös ammattilaisen itseohjautuvuuden tukeminen erilaisin menetelmin. Siinä yhtenä työvälineenä toimivat erilaiset pelilliset tehtävät.

Metropoliassa Euroopan sosiaalirahasto ESR:n rahoittamassa CONNEXT for Inclusion -hankkeessa kehitettiin pelillinen tehtäväkokonaisuus Unikaveri – tehtäviä unen seurantaan. Tehtäväkokonaisuutta voi käyttää apuna omien unitottumusten havainnointiin, nukkumaanmenon tai nukahtamisen vaikeuksiin ja unihäiriöihin. Pelillisissä tehtävissä käytetään voimavaralähtöisiä menetelmiä uni- ja elämäntarinan avaamiseen, jossa omia unikokemuksia käsitellään pelillisten tehtävien kautta. Pelillisiä tehtäviä lähestytään positiivisesta tulokulmasta painottaen voimavaroja ja tavoitteiden asettamista. Samalla voi löytää uusia puolia itsestään.

Kuva: Marianne Sipilä

Unikaveri-tehtäväkokonaisuus on tarkoitettu käynnistämään omaa pohdintaa ja mahdollisesti keskustelua tarvittaessa auttavan tahon tai vaikkapa ystävien kanssa. Tarkoituksena on päästä käsiksi elämässä oleviin voimavaroihin, taitoihin, tarpeisiin, huoliin ja tilanteisiin. Tehtävien etenevät vaiheittain unihaasteen tunnistamisesta parempaan uneen ja unitaitoihin. Tehtävissä tekstin lisäksi käytetään ääntä, kuvaa tai videota. Pelilliset tehtävät ovat selkeitä, hyödyllisiä ja mielenkiintoa herättäviä. Helppokäyttöisyys auttaa sujuvaan etenemiseen, joka tuottaa parhaimmillaan mielihyvää pelaajalle. Samalla hyvinvointia tulee tuettua sivutuotteena.

Pelilliset tehtävät voivat auttaa ja tarjota selviytymiskeinoja arkeen tai vahvistaa minäpystyvyyttä. Samalla ne toimivat terveellisemmän käyttäytymisen motivaattoreina ja vahvistavat omahoitoon sitoutumista.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijät voivat peluuttaa Unikaveri-tehtäväkokonaisuutta ns. hyötypelinä yksilölle, pelata joko yhdessä asiakkaan/potilaan kanssa tai antaa vaikka kotitehtäväksi tapaamisten välillä. Pelit ovat sopineet myös koulutuksessa opiskelijoiden työvälineeksi. Suosittelu ja kannustus peilien ja pelillisten tehtävien käyttöönottoon on nykypäivän työskentelyä. Asiakas/potilas pelaa pelejä tai käyttää sovelluksia, joista hän itse pitää ja joiden parissa hän viihtyy, niin kauan, kun viihtyy (Lee 2016). Siksi työntekijöiden tuleekin kiinnittää huomiota omiin työmenetelmiin ollen valmiita muuttamaan niitä sekä ottamaan käyttöön uusia tapoja toimia.

Unta käsitellään kahdessa CONNEXT for Inclusion -hankkeen tehtäväkokonaisuudessa, jotka löytyvät Lehto-Lunden T. ja Salmenkangas M. (toim.) 2021 Ideoita pelillisyyteen hurahtaneille -julkaisusta:

  • Seikkailu unitutkijan matkassa
  • Unikaveri — tehtäviä unen seurantaan

Tutustu myös Rehablogin Nyman J. 2018 Hyvää yötä – kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia? bloggaukseen.

Muihin pelillisiin menetelmiin pääset tutustumaan CONNEXT for Inclusion hankkeen Nieminen J. ja Salmenkangas M. (toim.) 2021 Hurahda pelilliseen työotteeseen! Ideoita toiminnallisiin tehtäviin oppaasta.

Kirjoittaja

Marianne Sipilä, terveysalan lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Haaramo, P. 2014. Insomnia, ill health and work disability. A Longitudinal study among employees. Academic dissertation. Faculty of Medicine, University of Helsinki.

Hublin, C. & Lagerstedt, R. 2012. Unettomuuden arviointi ja diagnostiikka. Teoksessa Työikäisten unettomuuden hoito, 20–34. Toim. Järnefelt, H. & Hublin, C. Helsinki: Työterveyslaitos.

Härmä, M. Hublin, C. & Sallinen, M. 2011. Työperäiset unihäiriöt. Teoksessa Työperäiset sairaudet, 520-536. Uitti, J & Taskinen, H. Helsinki: Työterveyslaitos.

Järnefelt, H. & Hublin, C. 2012. Unen ABC. Teoksessa Työikäisten unettomuuden hoito, 8-18. Toim. Järnefelt, H. & Hublin, C. Helsinki: Työterveyslaitos.

Lee DL. 2016. Gamification and the psychology of game design in transforming mental health care. Journal of the American Psychiatric Nurses Association 22 (2), 134–136.

Michie S., Richardson M., Johnston M., Abraham C., Francis J., Hardeman W., Eccles M., Cane J., Wood C. 2013.The behavior change technique taxonomy (v1) of 93 hierarchically clustered techniques: building an international consensus for the reporting of behavior change interventions. Ann Behav Med. 46 (1), 81–95.

Partonen T. 2021. Unettomuus. Terveyskirjasto Duodecim.

Punna, M. & Raitio, K. 2016. Mobiilimenetelmät ja pelillisyys työmenetelminä sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 8 (4), 224–230.

THL 2021. Pelillisyyden hyödyntäminen sosiaalityössä.

Ängeslevä S. 2013. Oppimispelit, pelimäiset rakenteet ja kaupalliset pelit opetuksessa. Suomen eOppimiskeskus.

hyötypelitpelilliset tehtävätpelillisyysunettomuuusUni

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton…
      12.10.2022
    • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
      Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta…
      23.11.2021
    • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä…
      1.2.2023

    Rehablogin bloggaajat

    Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.

    Rehablogin toimituskunta

    • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
      suomen kielen ja viestinnän lehtori,
      p. 040 714 5153,



    • Anna Kaipainen,
      projektisuunnittelija,
      p. 050 50 470 7161


    • Auli RäsänenAuli Räsänen,
      koulutussuunnittelija,
      p. 040 672 6577,


    • Sari Helenius
      kuntoutuksen lehtori
      p. 050 518 7333


    Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


    Rehablogin bloggaajan ohje

    Uusimmat jutut

    • Kaksi kättä liittää kaksi palapelin palaa yhteen.

      Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla

      1.2.2023
    • Kuvassa on etualalla gramofoni ja taustalla menneistä vuosikymmenistä muistuttavaa sisustusta.

      Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin

      18.1.2023
    • Viisi kättä koskettaa viisisakaraisen tähden sakaroita,

      Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä

      4.1.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (3)
      • ▼ helmikuu (1)
        • Moniammatillisuudesta moniasiantuntijuuteen yhteistyöllä sekä erilaisten työkalujen avulla
      • ▼ tammikuu (2)
        • Muistisairaiden omaishoitoperheille hyvinvointia taiteen keinoin
        • Asiakaslähtöisyys apuvälinepalveluissa rakentuu monitahoisten toimintakäytäntöjen synteesistä
    • ▼ 2022 (14)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Kehittyvä teknologia valjastettuna kuntoutuksen tarpeisiin
        • Lapsille mielekäs kuntoutuspalvelukokonaisuus hyvinvointialueella
      • ▼ marraskuu (1)
        • Teknologisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii toimintatapojen muutosta
      • ▼ lokakuu (1)
        • Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallin käyttöönoton edellytyksiä kuntoutuksen soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
      • ▼ elokuu (1)
        • Panostamalla omaishoitajan mielen hyvinvointiin saadaan tuplahyöty
      • ▼ kesäkuu (2)
        • Kuntoutujan osallistumisen vahvistuminen kuntoutuksen suunnittelussa
        • Kehitetään digitaalisen toimintaympäristön sisältö uusix!
      • ▼ toukokuu (1)
        • Moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen kohti asiakaslähtöisempiä toimintatapoja
      • ▼ huhtikuu (1)
        • Uni arkipäivän perustoimintona – pelillisyys unikokemusten käsittelyssä
      • ▼ maaliskuu (1)
        • Psykoosipotilaan yksilölliset kuntoutustarpeet tunnistetaan yhteistyöllä
      • ▼ helmikuu (1)
        • Kuntoutujan osallistuminen tavoitteen asettamiseen
      • ▼ tammikuu (3)
        • Muistisairaan henkilön toimijuuden edistäminen yhteistoimintaa kehittämällä
        • Yhteisöllisyydestä avaimia työhyvinvointiin
        • Perhehoidon järjestäminen vastaamassa ikäihmisten yksilöllisiin tarpeisiin
    • ► 2021 (17)
      • ► joulukuu (2)
        • Ikääntyneen kuntoutujan kotiutumisen edistyminen toimijuutta vahvistamalla
        • Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen kroonista kipua kokevien kuntoutuksessa
      • ► marraskuu (2)
        • Nuorilähtöinen valmennus nuoren toimijuutta ja osallisuutta vahvistamassa
        • Näkökulmia saavutettavuuteen kuntoutuksessa
      • ► lokakuu (1)
        • Digiloikan mahdollistama yhdessä kehittäminen yli rajapintojen – aiheena työhyvinvoinnin edistäminen
      • ► syyskuu (1)
        • Työkyvyn arvioinnin uusi ulottuvuus
      • ► kesäkuu (1)
        • Kuntoutujan tarpeisiin vastaava kotikuntoutus
      • ► toukokuu (1)
        • Nuorten sosiaalista vahvistumista edistävät ohjauskäytännöt toteutuvat nuorten ja ammattilaisten yhteistyössä
      • ► huhtikuu (2)
        • Sydäninfarktin jälkeistä ryhmäohjausta toimintakyvyn edistymiseksi
        • Liikkumisen arviointi ”goes digi” – uusi teknologia kävelyn havainnoinnin apuna
      • ► maaliskuu (3)
        • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
        • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
        • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
      • ► helmikuu (2)
        • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
        • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
      • ► tammikuu (2)
        • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
        • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
    • ► 2020 (22)
      • ► joulukuu (3)
        • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
        • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
        • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
      • ► marraskuu (3)
        • Loikkia digisti terapiassa
        • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
        • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
      • ► lokakuu (1)
        • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
      • ► syyskuu (2)
        • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
        • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
      • ► elokuu (1)
        • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
      • ► kesäkuu (4)
        • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
        • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
        • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
        • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
      • ► toukokuu (2)
        • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
        • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
      • ► maaliskuu (2)
        • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
        • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
      • ► helmikuu (2)
        • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
        • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
      • ► tammikuu (1)
        • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (3)
        • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
        • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
        • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
      • ► marraskuu (1)
        • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
      • ► lokakuu (1)
        • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
      • ► elokuu (3)
        • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
        • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
        • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
      • ► heinäkuu (1)
        • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
      • ► kesäkuu (3)
        • Kenen kielellä kirjoitat?
        • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
        • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
      • ► toukokuu (1)
        • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
      • ► huhtikuu (2)
        • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
        • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
      • ► maaliskuu (4)
        • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
        • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
        • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
        • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
      • ► helmikuu (3)
        • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
        • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
        • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
      • ► tammikuu (4)
        • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
        • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
        • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
        • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
    • ► 2018 (19)
      • ► joulukuu (1)
        • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
      • ► marraskuu (4)
        • Olenko motivoiva ammattilainen?
        • Ryhmästä on hyvä aloittaa
        • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
        • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
      • ► lokakuu (2)
        • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
        • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
      • ► syyskuu (1)
        • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
      • ► elokuu (1)
        • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
      • ► kesäkuu (2)
        • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
        • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
      • ► toukokuu (3)
        • Läheisen ohjaus terapiatyössä
        • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
        • Intohimoa kuntoutumiseen
      • ► huhtikuu (1)
        • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
      • ► maaliskuu (3)
        • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
        • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
        • Uudistamassa ja uudistumassa
      • ► helmikuu (1)
        • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
    • ► 2017 (22)
      • ► joulukuu (1)
        • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
      • ► marraskuu (3)
        • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
        • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
        • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
      • ► lokakuu (2)
        • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
        • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
      • ► syyskuu (1)
        • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
      • ► elokuu (2)
        • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
        • Kongressimatka Skotlantiin
      • ► kesäkuu (3)
        • Kaikki lähtee kohtaamisesta
        • Sinä olet asiantuntija!
        • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
      • ► toukokuu (3)
        • Kuntoutusta koulumaailmassa
        • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
        • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
      • ► huhtikuu (1)
        • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
      • ► maaliskuu (3)
        • Tiedon lähteillä
        • Sinä ja minä = me yhdessä
        • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
      • ► helmikuu (1)
        • Rohkeasti ja positiivisesti
      • ► tammikuu (2)
        • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
        • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
    • ► 2016 (12)
      • ► joulukuu (1)
        • Sanojen viemänä
      • ► marraskuu (7)
        • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
        • Yhdessä kehittäminen
        • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
        • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
        • Perhe muutoksessa
        • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
        • Liikunnasta boostia kohti työuraa
      • ► toukokuu (1)
        • Elämänlaatua Englannissa
      • ► helmikuu (1)
        • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
      • ► tammikuu (2)
        • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
        • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
    • ► 2015 (1)
      • ► lokakuu (1)
        • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

    Avainsanat

    aivoverenkiertohäiriö alaraaja- amputaatio apuvälineet apuvälinetekniikka asiakaslähtöisyys etäkuntoutus hanketyö ikäihmiset kohtaaminen kotihoito kotikuntoutus koulutus kuntoutuja kuntoutujalähtöisyys kuntoutuminen kuntoutumisprosessi kuntoutus kuntoutusalan ammattikorkeakoulutus kuntoutusosaaminen kuntoutusprosessi Metropolia AMK monialaisuus moniammatillisuus moniasiantuntijuus osaaminen osallistuminen osallisuus perhe REcoRDI seksuaalisuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sosiaalinen vahvistaminen toimijuus toimintakyky toimintaterapia työhyvinvointi työkyky verkosto vertaistuki vuorovaikutus yhteiskehittely yhteisöllisyys yhteistoiminta yhteistyö yksilö

    © 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

    Jotta sivuston käyttö olisi sujuvaa, käytämme evästeitä ja suosittelemme niiden käyttöä myös Sinulle.  Voit tutustua tarkemmin evästeisiin tai poistaa ne kokonaan käytöstä asetukset-sivulla.

    Metropolian blogit
    Powered by  GDPR Cookie Compliance
    Tietosuojaseloste / Privacy Overview

    Kävijän tietokoneelle voidaan ajoittain siirtää ns. evästeitä (“cookies”).
    Evästeillä voidaan kerätä tietoja esimerkiksi miltä sivulta olet siirtynyt osoitteeseen, mitä www-sivujamme olet selannut ja milloin, mitä selainta käytät, mikä on näyttösi resoluutio ja käyttöjärjestelmä, sekä mikä on tietokoneesi IP -osoite eli mistä Internet -osoitteesta lähettämäsi tiedot tulevat ja minne ne vastaanotetaan.

    Evästetietojen avulla Palvelun kävijämääriä voidaan seurata Metropolian ja sen yhteistyökumppaneiden toimesta sekä analysoida ja kehittää kävijöitä paremmin palvelevaksi. Lisäksi Metropolian yhteistyökumppanit saattavat käyttää mainonnan kohdentamiseksi evästeitä, joilla kerätään tietoa kävijän vierailuista tällä ja muilla sivustoilla. Evästeiden avulla kerättyä tietoa käytetään kävijän kiinnostusten kohteiden perusteella kohdennetun mainonnan tuottamiseen. Evästeiden avulla tehdyssä mainonnan kohdentamisessa kävijää ei yksilöidä eikä tietoja yhdistetä kävijältä mahdollisesti muussa yhteydessä saatuihin henkilötietoihin

    Kävijällä on mahdollisuus estää evästeiden käyttö muuttamalla selaimensa asetuksia siten, että selain ei salli evästeiden tallentamista.  Kävijä hyväksyy, että joidenkin palveluiden osalta evästeiden käytön estäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen.

    This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

    You can adjust all of your cookie settings by navigating the tabs on the left hand side.

    Tarpeelliset evästeet / Strictly Necessary Cookies

    Tarpeelliset evästeet pitäisi olla aina käytössä jotta voimme tallentaa evästeet myöhempiä vierailujasi varten.

    Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

    Mikäli otat nämä evästeet pois käytöstä emme pysty tallentamaan niitä, ja joudut seuraavilla vierailuilla hyväksymään/kieltämään ne uudestaan.

    If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.

    Kolmannen osapuolen evästeet / 3rd Party Cookies

    Käytämme sivustolla Google Analytics ja Addtoany -lisäosia kerätäksemme tietoa mm. vierailijoiden kävijämääristä, suosituimmista sivuista jne.

    Pitämällä evästeet päällä autat parantamaan/kehittämään palveluamme.

    —--

    This website uses Google Analytics to collect anonymous information such as the number of visitors to the site, and the most popular pages.

    Keeping this cookie enabled helps us to improve our website.

    Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!