Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle

• Kirjoittaja Sanna Anttonen Kuntoutuksen tutkinto-ohjelman (YAMK) opiskelija

Viime vuosina keskustelua on herättänyt maatalouden ahdinko. Taloudelliset huolet, Venäjän pakotteet, maidonhinnanlasku, paperisota, kauppojen hintakampanjat, halpuuttaminen, epäedulliset sääolosuhteet, listaa voisi jatkaa edelleen. Kaiken tämän takana on kuitenkin maanviljelijä, maatalousyrittäjä, ihminen, jonka osa jokapäiväistä elämää ja toimeentuloa nämä edellä mainitut asiat ovat. Mitä maatalousyrittäjä tarvitsee kaiken tämän keskellä jaksaakseen työssään? Miten työterveyshuolto voi olla avuksi?

Tätä tarkastelin kuntoutuksen ylemmän ammattikorkeakoulun tutkimuksellisessa kehittämistyössäni. Näkökulmina ennaltaehkäisy eli mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaikuttaminen sekä maatalousyrittäjän tarpeet ja odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaiselle työkyvyn tuelle.

Työterveyshuollon varhaisen tuen malli on työterveyshuollon ja asiakkaan kanssa yhdessä laadittu kirjallinen työkyvyn hallinnan toimintakäytäntö, joka perustuu työpaikan tai yrittäjän tarpeisiin. Maatalousyrittäjien varhaisen tuen malliin kirjataan tila- ja yrittäjäkohtaiset tavoitteet sekä työterveyshuollon toimenpiteet, joilla se seuraa ja tukee maatalousyrittäjän työkykyä. Tarkoituksena on yhteistyössä maatalousyrittäjän kanssa puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennaltaehkäisten työkykyä mahdollisesti alentaviin tekijöihin. Ennaltaehkäisevässä työhyvinvoinnin edistämisessä työolosuhteet luodaan jo alun perin työhyvinvointia edistäväksi, jolloin ei vain korjata jo syntyneitä ongelmia.

Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon varhaiselle tuelle

Tutkimuksellisen kehittämistyöni mukaan maatalousyrittäjä toivoo ja odottaa työterveyshuolloltaan tukea sekä psyykkisen että fyysisen hyvinvointinsa ja työkykynsä ylläpitämiseen. Lisäksi maatalousyrittäjä toivoo, että työterveyshuolto huomioisi toiminnassaan maatalouden tämän hetkiset taloudelliset haasteet. Työterveyshuollon aktiivisuuden lisääminen, esillä olo sekä asioista avoimesti tiedottaminen koetaan tärkeäksi. Henkilökunnan toivotaan olevan pysyvää sekä työhönsä sitoutunutta. Työterveyshuollon toiminnan toivotaan olevan joustavaa ja hoitopolkujen sujuvia. Ennen kaikkea maatalousyrittäjä toivoo avointa, välitöntä kohtaamista. Vuorovaikutusta, kykyä kuunnella ja kykyä ottaa kantaa. Aikaa, aitoa kiinnostusta ja halua auttaa.

Miten työterveyshuolto vastaa maatalousyrittäjän odotuksiin?

Varhaisen vaiheen tuen tarjoaminen vaatii työterveyshuollolta ennakoimista, ammattitaitoa, asiantuntijuutta, rohkeutta ja herkkyyttä. Ennakoimisessa on oleellista olla tarpeeksi ajoissa liikkeellä, ikään kuin aina yhden askeleen edellä. Säännölliset yhteydenotot maatalousyrittäjään auttavat tunnistamaan mahdollisten ongelmatilanteiden tai haasteiden syntymisen jo ennen niiden esille tuloa. Tämä vaatii ammattitaitoa ja asiantuntijuutta. Työterveyshuollon toimijoiden tulee tuntea maatalouden ja maatalousyrittäjyyden erityispiirteet, jotta mahdollisten sudenkuoppien tunnistaminen on mahdollista. Työterveyshuolto arvioi työn terveydellistä merkitystä. Terveydellisen merkityksen arvioinnissa tarvitaan maatalousyrittäjän asiantuntijuutta kertoa omasta työstään ja tuoda esille sen altisteita ja kuormitustekijöistä. Saumaton yhteistyö on välttämätöntä. Vaikuttaa siltä, että maatalousyrittäjillä ei ole tarpeeksi tietoa työterveyshuollon varhaisesta tuesta ja sen mahdollisuuksista, näistä varhaisen tuen palveluista työterveyshuollon tulisikin tiedottaa enemmän. Työterveyshuollolta vaaditaan rohkeutta kysyä ja ottaa esille hankaliakin asioita. Tarvitaan myös rohkeutta myöntää oma tietämättömyytensä. Tarvitaan herkkyyttä tunnistaa ja huomata asioita ilman niiden sormella osoittamista ja ääneen sanoittamista.

Tavoitteena asiakaslähtöisemmät toimintatavat

Maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalveluita tulee kehittää ja muuttaa asiakas- ja tarvelähtöisemmiksi. Yhteistyötä työterveyshuollon ja maatalousyrittäjän välillä tulisi lisätä ja vahvistaa. Yhdessä asiakkaan kanssa, asiakkaan tarpeet huomioivassa työterveyshuollon toiminnassa, työkyvyn heikkeneminen on mahdollista tunnistaa varhaisessa vaiheessa.  Varhaisen tuen mallin kehittäminen ja sen aktiivinen käyttöönotto ovat avuksi maatalousyrittäjien työssä jaksamisen edistämisessä. Varhaisessa vaiheessa työkyvyn ongelmiin puuttuminen on maatalousyrittäjän, työterveyshuollon sekä koko yhteiskunnan näkökulmasta järkevä investointi. Toimiva työkyvyn varhaisen tuen malli hyvin toimiessaan on osa työssä jaksamisen tukea ja työkyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisyä.

Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Kuvaus maatalousyrittäjien varhaisen tuen tekijöistä osana työterveyshuoltoa työssä jaksamisen edistämiseksi”