Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä

Selaile Tagia kuntoutumistavoitteet

0

Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa

Rehablogin bloggaajat · 9.3.2020

Aivoverenkierronhäiriöstä toipuminen on usein ajallisesti pitkä prosessi. Kuten kuntoutuminen itsessään, myös toipumiseen liittyvien tavoitteiden asettelu rakentuu vähitellen. Millaiset tekijät edistävät aivoverenkiertohäiriöstä toipuvan kuntoutujan ja hänen läheisensä osallistumista kuntoutumisen tavoitteenasetteluun?

Sairastuminen tapahtuu yleensä yhtäkkiä ja pysäyttää samalla tutun arjen kokonaan, ainakin hetkeksi. Muutos on kuitenkin myös alku kuntoutumiselle, jonka myötä kuntoutuja vähitellen kykenee jäsentelemään tapahtuneen merkitystä itselleen. Sairastumista seuraavat viikot ja kuukaudet muuttavat usein kuntoutujan näkemystä itsestään. Tähän vaikuttavat osaltaan myös hänen toimintakykyynsä eri tavoin liittyvät arviot, joihin kuntoutuja kuntoutumisensa aikana osallistuu.

Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kuntoutujan taito tunnistaa toimintansa muutoksia sairastumisen jälkeen edistää asiakaslähtöisen tavoiteasettelun toteutumista (Kessler ym. 2019: 322). On todettu, että muun muassa kuntoutujan kokemus vuorovaikutuksesta työntekijän ja kuntoutujan välillä sekä työntekijän käyttämät menetelmät tavoitteenasettelussa vaikuttavat siihen, miten kuntoutuja osallistuu tavoitteenasetteluun. Tavoitteen olemassaolon on itsessään todettu vahvistavan kuntoutujan kokemaa tyytyväisyyttä ja toivoa kuntoutumisensa suhteen. (Lloyd & Bannigan & Sugavanam & Freeman 2018: 1419, 1426.)

Verkoston asiantuntijuus kuntoutujan tukena

Kuntoutusjakson ja yhteistyön alkaessa sekä kuntoutujan että työntekijän on tärkeää tunnistaa ja nimetä verkosto, jossa kuntoutuminen tapahtuu, eli henkilöt ja ympäristö, jotka siihen kuuluvat. Koskimies, Pyhäjoki ja Arnkil (2012) kuvaavat tämänkaltaista verkostoa ja siinä tapahtuvaa yhteistyötä oppimisen tilaksi, joka voi parhaimmillaan tuottaa uutta tietoa sen toimijoille ja edistää yhteisiä toimintatapoja (Koskimies ym. 2012: 10).

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Neurokeskuksen kuntoutuspoliklinikalla haastattelemani kuntoutujat kokivat erityisen tärkeänä läheisten ja työntekijöiden tuen heti sairastumista seuraavina viikkoina, jolloin kuntoutujan oma käsitys tapahtuneesta ja sen vaikutuksista oli alkuvaiheessaan. Läheisten ja työntekijöiden antama konkreettinen palaute kuntoutujien toimintakyvystä oli myös tärkeää. Tuen ja palautteen avulla kuntoutujat kokivat näkemyksensä toiminnastaan selkeytyvän ja osallistumisen tavoitteenasetteluun edistyvän.

Kuntoutujille tavoitteen asettaminen itsessään oli tärkeää. He kokivat tavoitteen asettamisen vahvistavan motivaatiotaan, joka puolestaan edisti kuntoutumisen kokemusta. Tavoitteen porrastaminen, kirjaaminen ja uudelleen arviointi edistivät heidän osallistumistaan tavoitteenasettelussa. Tavoite konkretisoi kuntoutumisessa tärkeiksi koettuja asioita ja toisaalta mahdollisti kuntoutumisen edistymisen arviointia

Osallistumiseen tavoitteenasettelussa vaikuttivat myös

  • vuorovaikutus kuntoutukseen osallistuvien toimijoiden välillä
  • ymmärryksen ja tiedon lisääntyminen kuntoutumisen edetessä
  • toimintakyvyn muutokset sairastumiseen liittyen.

Kuntoutujien näkemys muun muassa kuntoutumisen pitkäkestoisuudesta selkeytyi prosessin edetessä, ja kuntoutujat kokivat sen edistävän oman tilanteensa ymmärtämistä ja sen myötä tukevan heitä tavoitteenasetteluun osallistumisessa. Myös kokemukset, joita kuntoutujille kertyi kuntoutumisen edetessä arjen tilanteista, vaikuttivat ymmärryksen vahvistumiseen ja edistivät näin tavoitteiden asetteluun osallistumista kuntoutusjakson aikana.

Työntekijät pitivät kuntoutujan osallistumisen edistymisen kannalta tärkeänä kuntoutujan ja läheisen asiantuntijuuden tunnistamista ja työntekijän arvostavaa suhtautumista kuntoutujan nimeämiin tavoitteisiin, vaikka ne olisivat näyttäytyneet ajankohtaisesti kaukaisiltakin. Myös sen, että kuntoutujan asettamaa tavoitetta konkretisoitiin päivittäisessä arjessa oleviin tehtäviin, koettiin edistävän kuntoutujan osallistumista tavoitteenasettelussa. Yhteiset tapaamiset kuntoutujan ja läheisen kanssa erityisesti kuntoutuksen alkuvaiheessa nähtiin myös tärkeänä osallistumista edistävänä asiana.

Asiakasymmärrys tavoitteenasettelun ja kuntoutumisen voimavarana

Tavoitteenasettelu on prosessi, joka kehittyy kuntoutumisen aikana kuin ”tarina tarinassa”, vähitellen ja kuntoutumista edistäen. Asettelun tulisi toteutua dialogisessa vuorovaikutuksessa kuntoutujan kanssa, jotta kuntoutujalle merkitykselliset asiat ja niiden suhde hänen toimintaympäristöönsä tulevat tunnistetuiksi ja oikein ymmärretyiksi (Lloyd ym. 2018: 1429–1430).

Kehittämistyöni on mahdollistanut monialaisen näkökulman esiin tuomisen kuntoutujien ja moniammatillisen työryhmän näkemyksiä kuvaamalla. Kuntoutujien kokemuksien kuvaaminen heidän saamastaan palvelusta ja sen merkityksestä heidän kuntoutumisessaan vahvistaa asiakasymmärrystä toimintaympäristössämme neurologian kuntoutuspoliklinikalla. Se myös mahdollistaa jatkossa tavoitteenasetteluun liittyvän toimintatavan kehittämistä edelleen.

Kirjoitus perustuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Kuntoutujan ja läheisen osallistuminen tavoitteen asetteluun”. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2019.

Kirjoittaja:

Pia Kaarla, opiskelija, kuntoutuksen (ylempi AMK) tutkinto-tutkinto, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Kessler, Dorothy & Walker, Ian & Sauvé-Schenk & Egan, Mary 2019. Goal setting dy- namics that facilitate or impede a client-centered approach. Scandinavian Journal of Occupatinal Therapy 26: 5. 312–324.

Koskimies, Mimosa & Pyhäjoki, Jukka & Arnkil, Tom Erik 2012. Hyvien käytäntöjen dialogit. Opas dialogisen kehittämisen ja kulttuurisen muutoksen tueksi. Tampere. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavana osoitteessa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90856/URN_ISBN_978-952-245-638-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lloyd, Anna & Bannigan, Katrina & Sugavanam, Thavapriya & Freeman, Jennifer 2018. Experiences of stroke survivors, their families and unpaid carers in goal setting within stroke rehabilitation: a systematic review of qualitative evidence. JBI Database of Systematic Reviews and Implementation Report 16 (6). 1418–1453.

0
aivoverenkiertohäiriökuntoutujakuntoutuminenkuntoutumisprosessikuntoutumistavoitteetvuorovaikutus
Kommentoi (0)
0

Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa

Rehablogin bloggaajat · 13.11.2018

Mitä ajatuksia Sinulla herää kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän välisestä tasavertaisesta kumppanuudesta? Mikä on sen merkitys kuntoutujan yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa? 

Kuntoutumistavoitteiden saavuttaminen edellyttää eri tutkimusten mukaan niin kuntoutujan kuin kuntoutustyöntekijän aktiivista panosta kuntoutumisprosessissa. Jotta asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa, tulee kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän yhdessä päättää tavoitteista ja työskennellä yhdessä niitä kohti. Voidaan puhua vahvasta kumppanuudesta asiakkaan ja ammattilaisen välillä, jonka merkitys tavoitteiden saavuttamiselle on selvästi merkityksellisempi kuin esimerkiksi käytetyt välineet ja strategiat. (Harra 2014.)

Tämä kirjoitus pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön (Wall 2018) tuloksiin. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää moniasiantuntijuuteen perustuvaa toimintatapaa Invalidisäätiön kuntouttavassa työtoiminnassa, tavoitteena kuntoutujien yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistuminen. Tulosten mukaan tasavertainen vuorovaikutus, kuntoutujan kohtaaminen ainutlaatuisena ja kokonaisvaltaisena yksilönä, kuntoutumisen henkilökohtainen muotoileminen sekä kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän tasavertainen asiantuntijuus nousivatkin keskeisiksi elementeiksi.

Kuntoutuja kumppanina?

Teoriatiedon mukaan moniasiantuntijuuteen perustuvassa toimintatavassa jaetaan omaa osaamista, huomioidaan toisten näkökulmat ja yhdistetään osaamista – voidaan puhua yhdessä oppimisesta. Tavoitteena on rakentaa uutta tietoa ja ymmärrystä yhdessä. Vuorovaikutustaidot ja niiden kehittäminen ovat avaintekijöitä tällaisessa yhteistyössä. (Jeglinsky & Sipari 2015.) Miltä kuulostaisi kuntoutuminen ja työskenteleminen kohti tavoitteiden saavuttamista, joka on yhdessä oppimista kuntoutujan kanssa? Uuden-Seelannin alkuperäisväestö maorit kuvaavatkin kuntoutumista ja tavoitteiden saavuttamista kiehtovasti yhteiseksi matkaksi kanootissa, yhdessä meloen. Määränpäätä ei saavuteta, elleivät kaikki melo (Elder 2015).

Kuntoutujan omien näkemysten esiin saaminen vaatii dialogisten menetelmien tuntemusta ja niiden hallintaa. Dialogi on ennen kaikkea toisen kunnioitusta, ajan antamista, aitoa kohtaamista. Dialogisuus on arvostavaa vuoropuhelua keskinäisen ymmärryksen muotoilemiseksi. Kyseessä ei ole vain toiminta- vaan ajattelutapa, miten suhtaudumme kuntoutujaan ja minkälaisen aseman annamme hänelle? (Jeglinsky & Sipari 2015; Seikkula & Arnkil 2005; Veijola & Honkanen & Lappalainen 2015.)

Kuntoutustyöntekijöiden ammattitaitoon kuuluu tunnistaa kuntoutujan aseman taso kuntoutumisprosessissa. Missä vaiheessa kuntoutuja pystyy tai on valmis ottamaan vastuuta omasta elämästään? Ennen tavoitteiden asettamista tulee hahmottaa kuntoutujan edellytykset aktiivisuuteen ja siihen vaikuttavat tekijät sekä ymmärtää aktiivisuuden vaihtelu kuntoutumisprosessin aikana. Yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttaminen toisin sanoen edellyttää kuntoutujan kohtaamista oman elämänsä asiantuntijana, tasavertaisessa vuorovaikutuksessa dialogisuus keskiössä. Hienoistakaan tavoitteista ei ole hyötyä, jos ne eivät ole kuntoutujalähtöisiä. Mitä tietoisempi kuntoutuja on omista tavoitteistaan, sitä suurempi on hänen sitoutumisensa työskentelyyn kohti tavoitteiden saavuttamista.

Voidaan puhua myös kuntoutumisvalmiuksien tunnistamisesta ja vahvistamisesta. Tasavertaisen kumppanuuden ollessa tärkeä tekijä yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa, edellytetään myös kuntoutujalta vuorovaikutustaitoja sekä muutos- ja kuntoutusmotivaatiota − valmiuksia kuntoutumiseen. Minkälaiset ovat kuntoutujan valmiudet esimerkiksi asettaa tavoitteita kohti toivottua muutosta? Yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttaminen edellyttää motivaatiota ja sitoutumista, miten nämä mahdollistuvat?

Yhteisen ymmärryksen rakentamisen menetelmiä tavoitteiden saavuttamisen vahvistumiseksi

Kuntoutustyöntekijän vuorovaikutustaidot ja dialogiset kyvyt sekä valtaistavan paradigman mukainen asenne kuntoutujaa kohtaan ovat olennaisia tekijöitä, mutta kuntoutumistavoitteiden saavuttaminen vaatii myös kuntoutujalta vuorovaikutusosaamista, voimavaroja ottaa vastuuta ja selvää asioista sekä kykyä eri vaihtoehtojen vertailuun ja ymmärtää kuulemaansa. Voidaan puhua myös kognitiivisista taidoista, joihin kuuluvat myös uuden oppiminen ja sen soveltaminen sekä muistaminen.

Kehittämistyön tuloksissa nousi tarve tuottaa kuntoutumisvalmiuksien kartoittamisen ja vahvistamisen työmenetelmät ja -välineet. Liittyvätkö kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen haasteet esimerkiksi motivoitumiseen vai kognitiivisiin erityisen tuen tarpeisiin? Autismin kirjon oireet saattavat näyttäytyä motivaation puutteena, mutta mistä todellisuudessa on kyse? Yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttaminen vahvistuu, kun kuntoutuja kohdataan ainutlaatuisena ja kokonaisvaltaisena yksilönä ja kuntoutuminen muotoillaan henkilökohtaisesti yhdessä kuntoutujan kanssa moniasiantuntijuuteen perustuvan yhteistyön mukaisesti.

Kuntoutumistavoitteet ovat määritelty jo ennen kuntouttavan työtoiminnan aloitusta aktivointisuunnitelmassa, mutta toisaalta niiden asettaminen on koko kuntoutumisjakson kestävä kehämäinen prosessi. Ne vaativat jatkuvaa työstämistä, seurantaa ja arviointia sekä uudelleen määrittelyä. Voidaan puhua kuntoutumisen henkilökohtaisesta muotoilemisesta. Jotta kuntoutujan yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttaminen vahvistuu, tulee kuntouttavan työtoiminnan olla tavoitteellista alusta loppuun saakka. Tärkeää on siis kehittää kuntoutumistavoitteiden asettamiseen, työstämiseen, seurantaan ja arviointiin monipuoliset työmenetelmät ja -välineet.

Toiminnalliset työmenetelmät soveltuvat hyvin kuntoutumistavoitteiden määrittelemiseen ja työstämiseen, työllistymisvalmiuksien ja tuen tarpeen arviointiin ja vahvistamiseen sekä luottamuksellisen ja tasavertaisen suhteen luomiseen yhdessä kuntoutujan kanssa. Kuntoutujan kohtaaminen yhteisen toiminnan, kuten yhdessä työskentelyn tai vaikkapa pelaamisen kautta häivyttää kuntoutustyöntekijän valta-asemaa, mahdollistaen tasavertaisen ja avoimen kohtaamisen. Toiminnallisuuden kautta saa paremmin käsitystä omista kyvyistään ja tuen tarpeista verrattuna vain pöydän ääressä keskusteluun lomaketta täyttäen. Näin myös henkilökohtaiset kuntoutumistavoitteet alkavat paremmin hahmottua ja motivaatio herätä hyvissä vuorovaikutustilanteissa ja mielekkäissä työtehtävissä.

Moni kuntoutustyöntekijä varmasti tunnistaa hyödyntävänsä toiminnallisuutta yhteistyössä kuntoutujan kanssa, mutta oleellista on toiminnallisten menetelmien selkeä nimeäminen, tietoinen ja tavoitteellinen hyödyntäminen, jotta ne eivät jäisi vain mukavaksi puuhasteluksi.

Kuntoutuminen on kohtaamista

Tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksiin ja teoriatietoon peilaten voidaan todeta yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistuvan moniasiantuntijuuteen perustuvan yhteistyön ja toimintatapojen kautta. Niin moniasiantuntijaista toimintatapaa kuin yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä kuvaavat usein yhtäläiset tekijät, kuten molempien kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän aktiivinen osallistuminen, tasavertainen vuorovaikutus ja kumppanuus, yksilöllinen palveluprosessi, kiireettömyys, kunnioittava ja aito kohtaaminen sekä luottamuksellisuus.

Kuntoutujan ja kuntoutustyöntekijän tasavertainen vuorovaikutus, dialogi, on keskeisin lähtökohta ja työmenetelmä molempien aktiivisen osallistumisen, motivaation ja tasavertaisen vaikuttamisen mahdollistumiseksi työskentelyssä kohti tavoitteiden saavuttamista. Kuntoutuksen paradigman muutoksessa on ennen kaikkea kyse kuntoutujan roolin muutoksesta palvelusta ja toimialasta riippumatta kohti moniasiantuntijaista yhteistyötä. Tasavertainen vuorovaikutus on ikään kuin alusta erilaisten työmenetelmien hyödyntämisessä. Verkostotyössä ja Sote-muutokseenkin liittyvän palveluiden tuotteistamisen ja kilpailutuksen myötä ammattilaisten tulee kuitenkin osata nimetä käyttämiään työmenetelmiä ja välineitä, mutta lopulta tullaan aina kohtaamistaitoihin.

 

Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistuminen kuntouttavassa työtoiminnassa. Moniasiantuntijuuteen perustuva toimintatapa”. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu.

 

 

Irina Wall, kuntoutuksen, opiskelija, kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK), Metropolia AMK

 

 

 

Lähteet

Harra, Toini 2014. Terapeuttinen yhteistoiminta. Asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen toimintaterapiassa. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Jeglinsky, Ira & Sipari, Salla 2015. GAS – menetelmä moniammatillisesti asiakkaan arjessa. Teoksessa Sukula, Seija & Vainiemi, Kirsi & Laukkala, Tanja (toim.): GAS. Menetelmästä sovellukseen. Helsinki: Kela.

Elder, Hinemoa 2015. Te Waka Oranga. Bringing Indigenous Knowledge Forward. Teoksessa McPherson, Kathryn & Gibson, Barbara E. & Leplége, Alain. Rethinking Rehabilitation. CRC Press. Taylor and Francis Group. FL, United States of America. 239−240.

Seikkula, Jaakko & Arnkil, Tom Erik 2005. Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Veijola, Arja & Honkanen, Hilkka & Lappalainen, Pirjo 2015. Asiakkaan osallisuuden mahdollistava ja sitä tukeva haastattelukeskustelu. Teoksessa Sukula, Seija & Vainiemi, Kirsi & Laukkala, Tanja (toim.): GAS. Menetelmästä sovellukseen. Helsinki: Kela.

 

 

 

+4
kohtaaminenkuntoutuminenkuntoutumistavoitteetkuntoutusmoniammatillisuus
Kommentoi (0)
Rehablogin bloggaajat

Rehablogin bloggaajat

Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.


Rehablogin toimituskunta

  • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
    suomen kielen ja viestinnän lehtori,
    p. 040 714 5153,


  • Ninni Kurko-SeppänenNinni Kurko-Seppänen,
    koulutussuunnittelija,
    ,
    p. 040 194 8805

  • Auli RäsänenAuli Räsänen,
    koulutussuunnittelija,
    p. 040 672 6577,


  • Nea VänskäNea Vänskä,
    fysioterapian ja kuntoutuksen lehtori,
    p. 040 673 8664,


Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


Rehablogin bloggaajan ohje

Uusimmat postaukset

  • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa

    26.2.2021
  • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen

    4.2.2021
  • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus

    19.1.2021

Arkisto

  • ▼2021 (4)
    • ►helmikuu(2)
      • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
      • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
    • ►tammikuu(2)
      • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
      • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
  • ▼2020 (22)
    • ►joulukuu(3)
      • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
      • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
      • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
    • ►marraskuu(3)
      • Loikkia digisti terapiassa
      • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
      • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
    • ►lokakuu(1)
      • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
    • ►syyskuu(2)
      • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
      • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
    • ►elokuu(1)
      • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
    • ►kesäkuu(4)
      • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
      • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
      • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
      • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
    • ►toukokuu(2)
      • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
      • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
    • ►huhtikuu(1)
      • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
    • ▼maaliskuu(2)
      • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
      • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
    • ►helmikuu(2)
      • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
      • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
    • ►tammikuu(1)
      • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
  • ►2019 (26)
    • ►joulukuu(3)
      • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
      • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
      • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
    • ►marraskuu(1)
      • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
    • ►lokakuu(1)
      • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
    • ►elokuu(3)
      • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
      • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
      • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
    • ►heinäkuu(1)
      • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
    • ►kesäkuu(3)
      • Kenen kielellä kirjoitat?
      • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
      • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
    • ►toukokuu(1)
      • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
    • ►huhtikuu(2)
      • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
      • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
    • ►maaliskuu(4)
      • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
      • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
      • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
      • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
    • ►helmikuu(3)
      • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
      • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
      • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
    • ►tammikuu(4)
      • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
      • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
      • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
      • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
  • ►2018 (19)
    • ►joulukuu(1)
      • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
    • ►marraskuu(4)
      • Olenko motivoiva ammattilainen?
      • Ryhmästä on hyvä aloittaa
      • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
      • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
    • ►lokakuu(2)
      • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
      • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
    • ►syyskuu(1)
      • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
    • ►elokuu(1)
      • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
    • ►kesäkuu(2)
      • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
      • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
    • ►toukokuu(3)
      • Läheisen ohjaus terapiatyössä
      • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
      • Intohimoa kuntoutumiseen
    • ►huhtikuu(1)
      • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
    • ►maaliskuu(3)
      • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
      • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
      • Uudistamassa ja uudistumassa
    • ►helmikuu(1)
      • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
  • ►2017 (22)
    • ►joulukuu(1)
      • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
    • ►marraskuu(3)
      • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
      • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
      • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
    • ►lokakuu(2)
      • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
      • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
    • ►syyskuu(1)
      • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
    • ►elokuu(2)
      • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
      • Kongressimatka Skotlantiin
    • ►kesäkuu(3)
      • Kaikki lähtee kohtaamisesta
      • Sinä olet asiantuntija!
      • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
    • ►toukokuu(3)
      • Kuntoutusta koulumaailmassa
      • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
      • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
    • ►huhtikuu(1)
      • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
    • ►maaliskuu(3)
      • Tiedon lähteillä
      • Sinä ja minä = me yhdessä
      • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
    • ►helmikuu(1)
      • Rohkeasti ja positiivisesti
    • ►tammikuu(2)
      • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
      • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
  • ►2016 (12)
    • ►joulukuu(1)
      • Sanojen viemänä
    • ►marraskuu(7)
      • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
      • Yhdessä kehittäminen
      • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
      • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
      • Perhe muutoksessa
      • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
      • Liikunnasta boostia kohti työuraa
    • ►toukokuu(1)
      • Elämänlaatua Englannissa
    • ►helmikuu(1)
      • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
    • ►tammikuu(2)
      • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
      • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
  • ►2015 (1)
    • ►lokakuu(1)
      • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Rehablogi
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.