Hyppää pääsisaltöön
Rehablogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
  • Muut blogit
Rehablogi
Kuntoutuksen ja terveydenhuollon hyviä käytänteitä kehittämässä

Selaile Tagia terapia

0

Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa

Rehablogin bloggaajat · 23.8.2019
Kuva: Pixabay

Asiakas saapuu fysioterapeutin vastaanotolle. Vastaanotolla häntä tervehditään ja hänet ohjataan oikean huoneen ovelle. Fysioterapeutti tervehtii asiakasta nimeltä, kättelee ja katsoo silmiin. Yhdessä he menevät huoneeseen, istuvat vierekkäisille tuoleille pöydän ääreen ja aloittavat keskustelun asiakkaan kuulumisista. Keskustelussa pääpaino on asiakkaalle merkittävissä asioissa, jotka huomioiden luodaan tavoitteita fysioterapialle. Apunaan he käyttävät mindmapia. Pohja toimivalle terapiasuhteelle on luotu. Olitpa minkä tahansa terveydenhuoltoalan ammattilainen tahansa, muistuttavatko sinun vastaanottotilanteesi tätä?

 

Fysioterapian (AMK) opinnäytetyössämme perehdyimme emotionaalisen tuen piirteisiin fysioterapiassa, ja terapiasuhteen rakentumiseen. Avoin ja luottamuksellinen terapiasuhde luo pohjan asiakkaan kuntoutumiselle ja fysioterapeutin työskentelylle (Holopainen & Piirainen & Heinonen & Karppinen & O’Sullivan 2018: 3–6; O’Keeffe ym. 2016: 611–617; Pinto ym. 2012: 79–81; Miciak & Mayan & Brown & Joyce & Gross 2018: 5–8).

 

Emotionaalista tukea ei ole määritelty fysioterapian kontekstissa tarkasti. Käsitteenä emotionaalinen tuki pitää sisällään tunneperäisyyttä, ja tutumpia lähelle tulevia käsitteitä ovat empatia ja myös sympatian käsitteet. Tuki-käsite puolestaan liittyy vierellä olemiseen ja pysymiseen sekä kannustamiseen.

 

Terapeuttisen suhteen rakentumisen edellytykset

 

Terapeuttinen suhde ei “vain tapahdu”. Fysioterapeutilta edellytetään kykyä olla läsnä tilanteessa ja luoda luottamuksellinen ilmapiiri. Luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen on fysioterapeutin keskeinen tehtävä ja aina ensisijaisesti hänen vastuullaan. Terapeutin on hyvä osata selvittää asiakkaan odotukset terapian suhteen ja auttaa asiakasta tarvittaessa sanoittamaan omat tavoitteensa ja toiveensa.

 

Terapeutilla on hyvä olla myös uskallusta tarkastella ja arvioida omaa toimintaansa terapiatilanteessa eri tavoin. Osaanko luopua liiallisesta auktoriteettiasemastani ja ennakkokäsityksistäni? Teenkö liian nopeita johtopäätöksiä? Annanko riittävästi tilaa?

 

Tämän lisäksi suuri merkitys on terapeutin vuorovaikutustaidoilla, joita tutkimusten mukaan asiakkaatkin pitävät erityisen merkityksellisinä (Miciak ym. 2018: 10; Potter & Gordon & Hamer 2003: 197). Tämä tarkoittaa asiakkaalle hänen koko tarinansa kuuntelemista sekä ennen kaikkea kuulluksi tulemisen tunnetta (O’Keeffe ym. 2017: 611; Holopainen ym. 2018: 4–5). Kuultua tarinaa terapeutti voi peilata takaisin asiakkaalle sekä kirjata siitä yhdessä asiakkaan kanssa keskeisiä asioita, joihin on mahdollista palata tarvittaessa.

 

Fysioterapeutin moninainen rooli

 

Opinnäytetyötä tehdessä nousi vahvasti esille se, miten fysioterapia ei ole yksittäinen tieteenala tai hoitomuoto, vaan asiat, joiden kanssa fysioterapeutit työskentelevät, vaikuttavat ihmisen koko olemiseen, olemukseen ja elämän kaikille osa-alueille. Krooninen kipu tai pitkittynyt sairaus saattavat heijastua niin työhön, ihmissuhteisiin kuin siihen, miten ihminen kokee itsensä ja mitä hän ajattelee itsestään. Fysioterapeutin yksittäinen kommentti, kuten ”vino lantio”, ”puoliero” tai ”yliojentunut”, saattavat luoda tai vahvistaa asiakkaalle negatiivista kehon kuvaa ja jäädä asiakkaan mieleen pitkäksi aikaa.

 

Emotionaalinen tuki tiivistyy lähteidemme perusteella kommunikaatiotaitoihin, etenkin kuuntelemiseen ja sanoittamiseen.

 

Terapiatilanteessa on aina paikalla kaksi ihmistä, ja mitä paremmin ihmiset kommunikoivat keskenään ja mitä turvallisemmaksi asiakas olonsa tuntee, sitä paremmin hän saa ilmaistua itseään ja näin fysioterapeutti saa enemmän työkaluja asiakkaan auttamiseen.

 

Vaikka fysioterapiassa kuuluu huomioida asiakas kokonaisuutena biopsykososiaalisesta näkökulmasta, on myös hyvää ammattitaitoa huomata, missä vaiheessa asiakas tarvitsee fysioterapian lisäksi muita terveysalan ammattilaisia tuekseen. Emotionaalista tukea on tunnistaa asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne, ja auttaa häntä löytämään paras mahdollinen ratkaisu ja apu hänen tilanteeseensa. Fysioterapeutti on liikkeen ja toimintakyvyn ammattilainen, jonka ei tarvitsekaan osata auttaa asiakasta kaikessa.

 

Emotionaalisen tuen merkitystä kuntoutuksessa on tutkittu kaikkiaan vähän. Emotionaalinen tuki kuitenkin oli opinnäytetyömme perusteella keskeisenä tekijänä asiakkaan ja asiantuntijan terapeuttisen suhteen rakentumisessa. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisikin, miten emotionaalinen tuki rakentuu moniammatillisessa kuntoutuksessa asiakkaan ja asiantuntijoiden välille kuntoutuksen aikana.

 

Kirjoitus perustuu fysioterapeutti AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön Emotionaalisen tuen piirteitä fysioterapiassa, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/166390

 

 

Kirjoittajat:

Noora Kaila, fysioterapeutti

Taru Louhelainen, fysioterapeutti

Pihla Nikkarinen, fysioterapeutti

Ulla Härkönen, fysioterapian lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Leena Piironen, fysioterapian lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu

 

 

 

Lähteet:

 

Holopainen, Riikka & Piirainen, Arja & Heinonen, Ari & Karppinen, Jaro & O’Sullivan, Peter 2018. From “Non-encounters” to autonomic agency. Conceptions of patients with low back pain about their encounters in the health care system. Musculoskeletal Care 2018. 1–9.

 

Miciak, Maxi & Mayan, Maria & Brown, Cary & Joyce, Anthony S. & Gross, Douglas P. 2018. The necessary conditions of engagement for the therapeutic relationship in physiotherapy: an interpretive description study. Archives of Physiotherapy 8 (3). 1–12.

 

O´Keeffe, Mary & Cullinane, Paul & Hurley, John & Leahy, Irene & Bunzzli, Samantha & O´Sullivan, Peter B. & O´Sullivan, Kieran 2016. What Influences Patient-Therapist Interactions in Musculoskeletal Physical Therapy? Qualitative Systematic Review an Meta-Synthesis. Physical Therapy 96 (5). 609–622.

 

Pinto, Rafael Zambelli & Ferreira, Manuela L. & Oliveira, Vinicius C. & Franco, Marcia R. & Adams, Roger & Maher, Christopher G. & Ferreira, Paolo H. 2012. Patient-centred communication is associated with positive therapeutic alliance: a systematic review. Journal of Physiotherapy 58: 77–87.

 

Potter, Margaret & Gordon, Sandy & Hamer, Peter 2003. The physiotherapy experience in private practice: The patients’ perspective. Australian Journal of Physiotherapy 49. 195–202.

0
emotionaalinen tukiempatiakuntoutusluottamusterapiavuorovaikutus
Kommentoi (0)
1

Mihin teorioihin perustat terapiasi?

Rehablogin bloggaajat · 13.6.2019
Kysely EACD-kongressissa. Kuva: Salla Sipari

Kansainvälisessä EACD-kongressissa Pariisissa toukokuussa 2019 pyydettiin applikaation kautta yli 1300 osallistujaa valitsemaan päivittäisessä kliinisessä työssään lähinnä oleva terapiansa lähestymistapa: goal directed functional approach, participation focused therapy, motor learning approach, neurodevelopmental therapy (Bobath), biomechanical approach, sensory integration…? Mitä sinä vastaisit?

 

Kuntoutuksessa on kehitetty erilaisia lähestymistapoja, jotka perustuvat useisiin teorioihin mm. ihmisen fysiologiasta, kehityksestä ja vuorovaikutuksesta. Eri lähestymistavat painottavat osittain samoja asioita, kuten ihmislähtöisyyttä. Toisaalta niissä on erilaisia painotuksia teoreettisissa perusteissa, kuten esimerkiksi ihmisen psykofyysisyys tai neurofysiologinen kehitys.

 

Lähestymistavat sisältävät moninaisia menetelmiä ja keinoja kuntoutumisen edistämiseksi. Usein on kuvattu myös toimintaa ohjaavaa arvoperustaa ja periaatteita, mm. yhdenvertaisuutta ja yhteistoimintaa. Viitekehyksenä niissä on erilaisia käsitteellisiä malleja ihmisen toiminnasta, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista.

 

 

Vaikuttavuuteen perustaminen

 

Kuntoutuksen tutkimuksessa pyritään usein osoittamaan jonkin tietyn menetelmän ja yksittäisen intervention vaikuttavuutta. Tutkimukset eivät siis yleensä kohdistu menetelmien taustalla oleviin arvioihin, periaatteisiin tai teorioihin.

 

Menetelmiin kohdistuvien vaikuttavuustutkimusten keskeisenä hankaluutena on se, että tällöin ei huomioida menetelmään liittyvää lähestymistapaa ja sen kokonaisuutta (ks. kuvio 1), joka edellyttää taitavaa yhdistelyosaamista ja syvää ymmärrystä siitä, miten menetelmää käytetään käytännössä. Esimerkiksi samaa menetelmää voi käyttää voimavaralähtöisesti keskittyen kuntoutujan vahvuuksiin tai ongelmalähtöisesti keskittyen kuntoutujan ongelmiin. Pääsääntöisesti interventioita on kuvattu vaikuttavuustutkimuksissa liian niukasti.

Kuvio 1. Kuntoutuksen lähestymistapojen rakentuminen käytäntöön.

Tutkimusasetelmallisesti on haastavaa suunnitella interventioiden vaikutusten selvittämistä, kun kuntoutus perustuu yksilöllisiin tarpeisiin ja kuntoutujan arjessa vuorovaikutteiseen ja monitahoiseen yhteistoimintaan. Vaikuttavuusnäyttöä löytyy niukasti, koska kuntoutus kompleksisena ja sosiaalisena ilmiönä ei taivu satunnaistettuun ja kontrolloituun tutkimusasetelmaan. Vaikuttavuusnäyttöön ei siis pelkästään voi perustaa omaa työtään kuntoutuksessa.

 

Kuntoutuksessa on painottunut viime vuosina ekologinen teoria, jossa kuntoutuja ymmärretään aktiiviseksi toimijaksi ja kuntoutuminen yksilön ja ympäristön vuorovaikutteisiksi prosessiksi (Järvikoski 2013). Tyypillisesti menetelmien ja interventioiden tutkimusasetelmissa kuntoutujan rooli mielletään usein intervention kohteena, ei niinkään aktiivisena toimijana omassa toimintaympäristössään.

 

Kuntoutuksen ajattelumallien muutoksen myötä kuntoutujan osallistuminen on ratkaisevan tärkeää. Tämä tulisi näkyä myös tutkimusten suunnittelussa ja tutkimusasetelmissa.

 

Osallistumiseen perustaminen

 

Lasten kuntoutuksessa on kehitetty useita erilaisia lapsen osallistumiseen kohdistuvia lähestymistapoja, kuten Physical Activity on Prescription (Lauruschkus ym. 2017), Pathways and Resources for Engagment and Participation (Anaby ym. 2018), Participation Focused Therapy (Reedman ym. 2019), Participation Based Therapy (Palisano ym. 2012).  Lisäksi on olemassa erilaisia kuntoutuskonsepteja ja interventio-ohjelmia, kuten ABR-terapia, joissa lapsen perheen osallistuminen huomioidaan.

 

Näyttäisi siltä, että tuloksellinen kuntoutus rakentuu kuntoutujan osallistumisen mahdollistamisen ja sen tuottaman osallisuuden kokemuksen kautta. Tietoisuus ja sitoutuminen kuntoutumisen tavoitteiden saavuttamiseen vahvistuu yhteistoiminnassa kehkeytyvässä oppimisprosessissa. (Vänskä ym. 2018.) Osallistumiseen perustuvilla kuntoutuksen lähestymistavoilla on paljon yhteisiä avaintekijöitä, jotka painottavat tavoitteellisen toiminnan lisäksi aktiivisen toimijuuden, kontekstin ja ympäristön vuorovaikutusta.

 

Uusia suuntia kuntoutuksen soveltavaan tutkimukseen

 

Näyttöön perustuvassa käytännössä tieteellisten tutkimusten tulisi yhdistyä ammattilaisten sekä kuntoutujien asiantuntijatietoon ja näiden on katsottu olevan tärkeä kliinisen päättelyn perusta. Kliinisen päättelyn lisäksi kuntoutuksen yhteistoiminnassa tarvitaan keskustelevaa harkintaa, jossa tiedon soveltamista ja rakentamista tehdään kuntoutujan kontekstin mukaan (Järvikoski ym. 2013; Harra 2014).

 

Käytäntöjen moninaisuus haastaa kuntoutuksen tutkimusta suuntaan, jossa tuloksellisuuden osoittamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää tavoittaa se, miten lähestymistapoja sovelletaan kuntoutujalähtöisesti eri tavalla erilaisissa tilanteissa. Kuntoutuksen tutkimuksessa tarvitaan monimenetelmällisyyttä. (Ks. Seppänen-Järvelä 2018.)

 

Asiantuntijatiedon hyödyntäminen, erityisesti kuntoutujien ja heidän läheisten näkökulma, tulisi huomioida myös kuntoutuksen tutkimuksissa. Kansainvälisen EACD-kongressin esityksissä jaettiin jo onnistumisia ”participatory research” -toteutuksissa ja ”participation-based research designissa”, joissa kuntoutujat ovat osallistuneet tutkimuksen kaikkiin vaiheisiin, myös tutkimuskysymysten priorisointiin, suunnitelman laatimiseen sekä tulosten analyysin ja päätelmien tekoon. Tällöin kuntoutujan osallistuminen kuntoutustutkimuksissa laajenee informantin roolista kehittäjäkumppaniksi.

 

Yhteiskehittely tutkimus- ja kehittämistyön menetelmänä voisi olla ratkaisu siihen, miten erilaisia kuntoutuksen lähestymistapoja otetaan haltuun, jäsennetään ja edelleen muokataan ja miksataan kuntoutujan tarpeen ja tilanteen mukaan.

 

Kirjoittaja:
Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

 

 

Lähteet:

 

Anaby, D.R., Law, M., Feldman, D., Majnemer, A. & Avery L. 2018. The effectiveness of the Pathways and Resources for Engagement and Participation (PREP) intervention: improving participation of adolescents with physical disabilities. Dev Med Child Neurol. May; 60 (5): 513-519.

 

Järvikoski, A. 2013. Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2013: 43.

 

Järvikoski, A., Martin, M., Autti-Rämö, I. & Härkäpää, K. 2013. Shared agency and collaboration between the family and professionals in medical rehabilitation of children with severe disabilities. International Journal of Rehabilitation Research 2013; 36 (1): 30-37.

 

Harra T. 2014. Terapeuttinen yhteistoiminta. Asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen toimintaterapiassa. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 156.  Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

 

Lauruschkus, K., Hallström, I., Westbom, L., Tornberg, Å. & Nordmark, E. 2017. Participation in physical activities for children with cerebral palsy: feasibility and effectiveness of physical activity on prescription. Arch Physiother. Nov 28; 7: 13.

 

Palisano, R., Chiarello, L., King, G., Novak, I., Stoner, T. & Fiss, A. 2012. Partcipatoin-based therapy for children with physical disabilities. Disability & Rehabilition 34 (12): 1041-1052.

 

Reedman, S.E., Boyd, R.N., Trost, S.G., Elliott, C. 6 Sakzewski, L. 2019. Efficacy of Participation-Focused Therapy on Performance of Physical Activity Participation Goals and Habitual Physical Activity in Children With Cerebral Palsy: A Randomized Controlled Trial. Arch Phys Med Rehabil. Apr; 100 (4): 676-686.

 

Seppänen-Järvelä, R. 2018. Monimenetelmällisyydestä on moneksi. Teoksessa Seppänen-Järvelä, R. (toim.): Monimenetelmällisyys kuntoutuksen tutkimuksessa. Havaintoja ja kokemuksia Muutos-hankkeen tutkimuksista. Helsinki: Kelan tutkimus, Työpapereita 144.

 

Vänskä, N., Sipari, S., Pollari, K. & Huisman, A. 2018. Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa. LOOK-hankkeen arviointiraportti. Helsinki: Kela Kuntoutusta kehittämässä -raportteja 2.

 

 

 

 

 

+2
kuntoutujakuntoutusosallistuminenterapiavaikuttavuus
Kommentoi (1)
Rehablogin bloggaajat

Rehablogin bloggaajat

Rehablogi on kuntoutuksen hyviin käytänteisiin keskittyvä toimitettu blogi, jota ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Rehablogiin kirjoittajat ovat kuntoutuksen YAMK-opiskelijoita, kuntoutusalan AMK-opiskelijoita, opettajia ja asiantuntijoita työelämästä monialaisesti. Rehablogi tuo esille kuntoutumisen tutkimus- ja kehitystyön pohjalta nousevaa tietoa sekä nostaa keskusteluun kuntoutuksen alaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä kuntoutumisaiheisen postauksen, niin ota yhteyttä toimituskuntaan.


Rehablogin toimituskunta

  • Marianne RoivasMarianne Roivas (päätoimittaja),
    suomen kielen ja viestinnän lehtori,
    p. 040 714 5153,


  • Ninni Kurko-SeppänenNinni Kurko-Seppänen,
    koulutussuunnittelija,
    ,
    p. 040 194 8805

  • Auli RäsänenAuli Räsänen,
    koulutussuunnittelija,
    p. 040 672 6577,


  • Nea VänskäNea Vänskä,
    fysioterapian ja kuntoutuksen lehtori,
    p. 040 673 8664,


Toimituskunta toimittaa Rehablogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Rehablogin toimituskunta on aloittanut työnsä 15.2.2018.


Rehablogin bloggaajan ohje

Uusimmat postaukset

  • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin

    26.3.2021
  • piirroskuva, jossa kahdesta kannusta kaadetaan suppiloon

    Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla

    24.3.2021
  • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa

    15.3.2021

Arkisto

  • ▼2021 (7)
    • ►maaliskuu(3)
      • Kehittäjäkumppanuudesta ratkaisu sote-alan tulevaisuuden haasteisiin
      • Konsultatiivinen toiminta monialaisen työskentelyn tukena. Kohti uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla
      • Kummitoiminta vapaaehtoistyön muotona perheiden turvallisen arjen vahvistumisessa
    • ►helmikuu(2)
      • Yhteistoimintaa ja yhdessä oppimista kuntoutuksen tutkimus- ja kehittäjäkumppanuudessa
      • Autismikirjon henkilön tunnetaitojen ja osallistumisen vahvistuminen
    • ►tammikuu(2)
      • Ikääntyneen toimijuutta arjessa vahvistava ryhmäkuntoutus
      • Kuntoutusta uudistava tutkitun tiedon hyödyntäminen – kuntoutusalan koulutuksen näkökulma
  • ►2020 (22)
    • ►joulukuu(3)
      • Kirjoita hyvä ohjeteksti!
      • Nuorten turvallista urheilua edistetään verkostojen yhteistyönä
      • Nuoren työllistyminen yritykseen on tavoitteellisen yhteistyön tulos
    • ►marraskuu(3)
      • Loikkia digisti terapiassa
      • Yhdenvertaisen palvelun tarjoaminen kaikille asiakkaille – erityislapsen kohtaaminen asiakaspalvelutilanteessa
      • Hyvä apuvälinefirman johtaja vaihtaa uhkapelin strategointiin vakaalta pohjalta
    • ►lokakuu(1)
      • Iäkkäiden kotona pärjäämisen tukemista päivystyksestä alkaen
    • ►syyskuu(2)
      • Työkyvyn arviointi – työtehtäviin ja työympäristöön liittyviä näkökulmia
      • Yhdessä tehden – toimintakyvyn arviointi lapsen kuntoutumisen edistämiseksi
    • ►elokuu(1)
      • Yhdessä rakennetut käytänteet ja sujuvan arjen rakentuminen
    • ►kesäkuu(4)
      • Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää etävastaanottotoimintaa yhdessä
      • Perhehoitajien vertaistoiminnan avulla tukea yhteistoimintaan biologisten vanhempien kanssa
      • Asiakaslähtöisyys kuntoutuspalveluissa rakentuu vuorovaikutuksessa
      • Oivalluksia ja oppimista yhdessä – yhteiskehittelyn mahdollisuudet lapsen kuntoutumisessa
    • ►toukokuu(2)
      • Tulevaisuudenkuntoutus.fi – yhdessä rakentuvasta TKI-yhteisöstä inspiraatiota ja parviälyä
      • Yhteistyöllä ja apuvälineillä kohti koulun toimivaa arkea
    • ►huhtikuu(1)
      • Kuvat kommunikaation tukena – Seksuaalisuus kuuluu meille kaikille
    • ►maaliskuu(2)
      • Hoitajien kokemuksia siirtymisen apuvälineiden käytöstä
      • Tavoitteenasettelu rakentuu prosessissa
    • ►helmikuu(2)
      • Kuntoutuksen YAMK-opiskelijat yrittäjän opissa
      • Kuinka edistää oppimista ja osaamista?
    • ►tammikuu(1)
      • Uudelle vuosikymmenelle – kuntoutuksen soveltavan tutkimustoiminnan kehittäminen tulevaisuuden tarpeisiin
  • ▼2019 (26)
    • ►joulukuu(3)
      • Nuori aktiivisena toimijana kuntoutuspalvelujen siirtymisvaiheessa
      • Ikäihmiset kehittäjinä – kohti vahvempaa osallistumista kuntoutuksessa
      • Moniammatillinen yhteistyö, moniammatillinen yhteistoiminta, moniammatilliset tiimit, moniammatillinen työtapa… Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miten se toteutuu Vankisairaalassa?
    • ►marraskuu(1)
      • Mitä hyötyä on terminologisista sanastoista kuntoutuksessa?
    • ►lokakuu(1)
      • Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi osaksi työkyvyn arviointia ja edistämistä
    • ▼elokuu(3)
      • Digitalisoituva kuluttaminen mahdollistaa tehokkaan terveysvaikuttamisen
      • Emotionaalinen tuki kuntoutuksessa
      • ”Projektit voi olla vaiheessa, mut muuten on kaikki hallinnassa ” – Kuntoutuja kuntoutumisverkostonsa kuvaajana
    • ►heinäkuu(1)
      • Verkostomainen kehittäjäkumppanuus kuntoutuksen uudistajana
    • ►kesäkuu(3)
      • Kenen kielellä kirjoitat?
      • Mihin teorioihin perustat terapiasi?
      • Potilasvahingot ja potilasturvallisuus kuntoutuksessa
    • ►toukokuu(1)
      • Etäkuntoutus tulevaisuutta ikääntyneiden kuntoutuksessa – kokemuksia Oulunkylän kuntoutussairaalan kuvallisen etäkuntoutuksen hankkeesta
    • ►huhtikuu(2)
      • Mitä jos lastensuojelun perhekuntoutuksen neuvottelukäytäntöihin kuuluisi disco?
      • Mahdollisuus osallistua − pieniä tekoja, joilla voi olla suuri vaikutus
    • ►maaliskuu(4)
      • Kultainen keskitie kuljetaan yhteiskehitellen
      • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tehostuu kuntoutusprosessien kehittämisellä
      • Espoon ulkomaalaistaustaisten vanhempien kumppanina neuvolan MONIKU-palvelu
      • Yhdessä kehittäen hyvää elämää ikäihmiselle
    • ►helmikuu(3)
      • Moniammatillinen osaaminen koulutuksessa − sanahelinää vai todellisuutta?
      • Marginaaliset kuntoutujaryhmät hyötyvät keskitetyistä palveluista ja vertaistuesta
      • Kotona asuminen keskiöön sairaalassakin
    • ►tammikuu(4)
      • Psykososiaaliseen kuntoutukseen ohjautuminen yhdessä asiakasta tukien
      • Majakkana nuorten sosiaalinen vahvistuminen – ohjauskäytännöt sosiaalisen vahvistumisen edistämisessä
      • ”Asiakas on oman elämänsä paras asiantuntija” − Uudistutaan yhdessä, kuntoutusosaaminen seuraavalle tasolle!
      • Omaishoitajien toiveena yksilöllisesti omaishoitajuutta tukevat palvelut
  • ►2018 (19)
    • ►joulukuu(1)
      • Merkityksellistä toiminnan tunnistamista - Yhteinen keino lapsen ja perheen osallistumiseksi kuntoutumiseen
    • ►marraskuu(4)
      • Olenko motivoiva ammattilainen?
      • Ryhmästä on hyvä aloittaa
      • Aktivoitavasta oman elämän asiantuntijaksi − moniasiantuntijuus yksilöllisten kuntoutumistavoitteiden saavuttamisen vahvistumisessa
      • Käyttäjälähtöisyyttä tarvitaan etäkuntoutuksen kehittämisessä
    • ►lokakuu(2)
      • Nostokoneista selkäkouluun - Onko ergonomiasta apua hoitajan vaivoihin?
      • Yhteistoiminnalla osaamista kuntoutumiseen
    • ►syyskuu(1)
      • Pysynkö mukana? Kuntoutuksen muutos uudistuvassa sotessa
    • ►elokuu(1)
      • Muistipoliklinikan palveluita kehittämässä
    • ►kesäkuu(2)
      • Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen − satsaa viestintään!
      • Maatalousyrittäjän odotukset työterveyshuollon tuottamalle varhaisen työkyvyn tuelle
    • ►toukokuu(3)
      • Läheisen ohjaus terapiatyössä
      • Hyvää yötä − kartoitetaanko teillä unta osana toiminta- ja työkyvyn arviointia?
      • Intohimoa kuntoutumiseen
    • ►huhtikuu(1)
      • Kuntoutusyrittäjä tienhaarassa
    • ►maaliskuu(3)
      • Myötäeläminen menestystekijänä tulevaisuuden kuntoutusosaamisessa
      • Asiakkaan toimijuutta vahvistavat työkalut
      • Uudistamassa ja uudistumassa
    • ►helmikuu(1)
      • Yhteistoiminta asenteeksi - miten sinä haluat tulla kohdatuksi?
  • ►2017 (22)
    • ►joulukuu(1)
      • Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus sipoolaisen ikääntyneen omaishoitajan tueksi ja turvaksi
    • ►marraskuu(3)
      • Yhteistä ymmärrystä rakentamassa
      • "Me eletään arkea yhdessä!" - yhteisöllisyyden voimaa!
      • Monipuolinen arki edistää nuoren aikuisen työelämävalmiuksia
    • ►lokakuu(2)
      • Kuntoutuja keskiössä - koulutusta kehittäen
      • Hyvän etsiminen toisesta tekee onnelliseksi
    • ►syyskuu(1)
      • Taitoryhmä käyttöön päihdekuntoutujien käyttäytymisen taitojen vahvistamiseksi
    • ►elokuu(2)
      • Me todella tarvitsemme toisiamme - Pirstaleisuudesta kohti kokonaisnäkemystä
      • Kongressimatka Skotlantiin
    • ►kesäkuu(3)
      • Kaikki lähtee kohtaamisesta
      • Sinä olet asiantuntija!
      • Tarvitaan moderni tupakkatauko! – Miten hallita työperäistä stressiä toimihenkilöiden työssä?
    • ►toukokuu(3)
      • Kuntoutusta koulumaailmassa
      • Kuntoutumisen polku ja tukiseinä on rakennettu, mutta jotain on jäänyt uupumaan
      • Yhdessä uuden rakentaminen – kohtaamisen mahdollisuudet nuoren kuntoutuksessa
    • ►huhtikuu(1)
      • Työn muutokset haastavat työkyvynarvioinnin toteuttamisen ja toteutumisen
    • ►maaliskuu(3)
      • Tiedon lähteillä
      • Sinä ja minä = me yhdessä
      • Työyhteisöviestintä – kuntoutuksen osaamistako?
    • ►helmikuu(1)
      • Rohkeasti ja positiivisesti
    • ►tammikuu(2)
      • Ikkunoita näkymättömään vammaisuuteen
      • Asiakkuusstrategiat avuksi asiakaslähtöisten palveluiden kehittämiseen
  • ►2016 (12)
    • ►joulukuu(1)
      • Sanojen viemänä
    • ►marraskuu(7)
      • Kuntoutusmahdollisuuksia arvioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen yhteydessä
      • Yhdessä kehittäminen
      • Vauvaperhetyöntekijät kohtaavat työssään yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä
      • Toivoa ja toimijuutta mielenterveyskuntoutujille kotikuntoutuksella
      • Perhe muutoksessa
      • Toimiva yksilö yhteiskunnassa
      • Liikunnasta boostia kohti työuraa
    • ►toukokuu(1)
      • Elämänlaatua Englannissa
    • ►helmikuu(1)
      • Apuvälineitä ja osaamista/ NOK- seminaari Islannissa
    • ►tammikuu(2)
      • Vaikuttavat tavat verkostossa! Ennakointia, avoimuutta ja vastuuta yhteistoimintaan
      • ICF-luokituksen hyödyntäminen syömishäiriöiden yhteydessä
  • ►2015 (1)
    • ►lokakuu(1)
      • Vaikuttavia tapoja kehittämässä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä

© 2015 Metropolia Ammattikorkeakoulu


Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste

We are using cookies to give you the best experience on our website.

You can find out more about which cookies we are using or switch them off in settings.

Rehablogi
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Privacy Overview

This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.

Strictly Necessary Cookies

Strictly Necessary Cookie should be enabled at all times so that we can save your preferences for cookie settings.

If you disable this cookie, we will not be able to save your preferences. This means that every time you visit this website you will need to enable or disable cookies again.