Nuoren työllistymisen menestystekijät syntyvät nuoren työelämävalmiuksien vahvistamisella työllisyyspalveluissa ja nuoren työllistävässä yrityksessä. Valmennukselliset ja kuntoutukselliset keinot yrityksen toimintaympäristössä ja työyhteisössä edistävät nuoren sijoittumista palkkatyöhön. Nuoren kasvaminen ja kehittyminen yrityksen uudeksi osaajaksi edellyttää nuoren, yrityksen työyhteisön ja valmentajan kohtaamisia, luottamusta ja avoimuutta. Työllistymisessä ei ole kyse pelkästään työstä vaan ihmisten välisestä toiminnasta.

Koulutetun nuoren työelämävalmiudet vahvistuvat työllisyyspalveluissa ja nuoria työllistävissä yrityksissä

Valmistumisen jälkeen enemmistö nuorista suuntaa kohti työelämää ja itselle mielekästä työtä. Siirtymävaiheet edellyttävät nuorelta uuden oppimista ja mukautumista työnantajan toimintaympäristöihin ja -yhteisöihin. Nuoret ovat työmarkkinoilla haluttua työvoimaa. Nuoren osaaminen suhteessa vaadittuihin työtehtäviin ja nuoren työelämävalmiudet vaikuttavat yksityisen työnantajan päätökseen rekrytoida työntekijä enemmän kuin taloudelliset tuet (Tuusa ym. 2014: 46).

Työttömän nuoren työllistymisen edistäminen lähtee rakentumaan nuoren osaamisen, vahvuuksien ja työelämävalmiuksien kehittymisestä työllisyyspalveluissa. Kehittyminen jatkuu nuoren työllistävässä yrityksessä, jossa nuori saa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen edistyäkseen. Selvitystyön mukaan näyttöön perustuvaa IPS – Sijoita ja valmenna -työhönvalmennuksen käyttöönotto on mahdollista Suomen palvelurakenteissa (Raivio 2019: 3). Työnantajien toimintaympäristöissä on tarve valmennuksille ja kuntoutuksen keinoille.

Yrityksen työyhteisö hyötyy nuoren ohella valmennuksesta ja uusista työkyvyn tuen keinoista

6Aika DuuniPolun Oulun osahankkeessa kehitettiin työssävalmennuksen toimintamallia vastaamaan työttömien nuorten ja työnantajan tarpeisiin (6Aika DuuniPolku n.d.). Malli nimettiin työssävalmennukseksi siksi, että se haluttiin toteuttaa juuri työllistävän työnantajan toimintaympäristössä ja yritykset haluttiin ottaa mukaan kehittämiseen.

Valmennus perustuu kaikkien toimijoiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistamiseen. Yhdessä koottu nuoren työllistymistä vahvistava tieto tukee yrityksen ja nuoren päätöksentekoa työsuhteen aloittamisessa. Nuoren ja työyhteisön merkitykselliset kohtaamiset tukevat nuoren kuulluksi tulemista ja nuoren tulemista osaksi työyhteisöä.

Valmennuksen avulla työllistettiin Oulun Lasipalveluihin kaksi nuorta.

”Kaikki osapuolet otettiin valmennuksessa tasapuolisesti huomioon, myös meidän tarpeemme yrityksenä ja työyhteisö, johon uusi työntekijä tuli. Erilaisia ihmisiä sulautettiin turvallisesti yhteen”, toimitusjohtaja Niina Turkki-Juutinen kiittää. ”Valmentaja ei ole suoraan sidoksissa työhön, joten hänen tuellaan voi ottaa positiivisesti esiin vaikeitakin asioita uuden työntekijän ja työyhteisön kesken.”

Turkki-Juutinen pitää työssävalmennusta selkeänä kokonaisuutena, jossa tiedetään, miten edetään ja mitä kultakin osapuolelta odotetaan. On hyvä, että myös valmennuksen kulkua seurataan yhdessä. (6Aika DuuniPolku n.d.)

Kuva: 6Aika

Valmennukselliset ja kuntoutukselliset keinot tehostavat nuorten työllistymistä yrityksiin

Työhönvalmennustoiminnan kehittämiskohteiksi nousivat tutkimuksen mukaan työelämätavoitteiden selkiyttäminen, palveluntuottajien kompetensseja vahvistava yksilöllinen ohjaus, työnantajayhteistyö sekä työnetsinnän alueet. Suosituksena on esitetty, että työllistymisen, koulutuksen ja työssä selviytymisen tukeminen eriytettäisiin jatkossa selkeämmin esiammatillisesta, yleiseen elämänhallintaan liittyvästä valmennuksesta omaksi toimintalohkokseen. (Härkäpää, ym. 2013: 59–61.)

Nuoren palkkatyöhön sijoittumiseen vaaditaan tuloksellista työllistymisen strategiaa, jossa tunnistetaan nykytila, tehdään suunnitelma, asetetaan tavoitteet, toteutetaan seurantaa, reagoidaan muutoksiin ja ymmärretään toimintaympäristöä.  Työyhteisöjen toiminnan ymmärtäminen osana nuoren työllistymistä on yhtä tärkeää.

Kuten valmennuksen ja yrityksen työyhteisön yhteistyön avulla yritykseen työllistynyt Marko toteaa: ”Omalla kohdalla valmennus onnistui, sain hyvän työn ja työkaverit”.

Kirjoittaja

Sanna Syrén on toimintaterapeutti ja kuntoutuksen (ylempi AMK, Metropolia Ammattikorkeakoulu) opiskelija, joka toimii koordinaattorina BusinessOulu työllisyyspalveluissa.

Kirjoitus perustuu Syrénin kuntoutuksen YAMK-tutkinto-ohjelman tutkimukselliseen kehittämistyöhön: ”Nuorten työllistymistä yrityksiin edistävät tekijät BusinessOulu työllisyyspalveluissa”. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2020.

Lähteet

6Aika DuuniPolku. https://6aika.fi/tuloksia-duunipolku/

6Aika Duunipolku. https://6aika.fi/oma-ala-loytyi-duunipolun-tyossavalmennuksesta/

Härkäpää, Kristiina & Harkko, Jaakko & Lehikoinen, Tuula 2013. Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 128, 2013

Raivio, Helka & Kaija Appelqvist-Schmidlechner 2019. IPS -Sijoita ja valmenna! -toimintamallin soveltamisen mahdollisuudet Suomessa. THL. Työpaperi 23/2019.

Tuusa, Matti & Pitkänen, Sari & Shemeikka, Riikka & Korkeamäki, Johanna & Harju, Henna & Saares, Auroa & Pulliainen, Marjo & Kettunen, Aija & Piirainen, Keijo 2014. Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen raportti. Toimeenpanon ensimmäisen vuoden arviointi ja seurannassa sovellettavien indikaattoreiden kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 15/ 2014.

Polku työelämään voi mutkistua monesta syystä, eikä haaveammatissa tai ylipäätään työelämässä toimiminen ole tänä päivänä itsestään selvää. Nuorten aikuisten työelämään pääsyä pyritään tukemaan monin eri keinoin myös ammatillisella kuntoutuksella. On työelämään siirtymisen, työhön kiinnittymisen ja työelämässä toimimisen edellytys, että työelämävalmiudet ovat kunnossa. Työelämästä ja opinnoista sivuun jääminen voi rapauttaa jo olemassa olevaa osaamista ja heikentää yleistä työkykyä. Työkyvyn heikentyminen on huomioitu myös nykyhallituksen kärkihankkeessa, ja osatyökykyisiä pyritään aktiivisesti eri keinoin tukemaan työssä, mutta myös pääsemään kiinni työelämään.

Työelämävalmiuksilla voidaan tarkoittaa niitä tietoja, taitoja ja henkilökohtaisia valmiuksia, joita yleisesti työelämässä tarvitaan. Työelämätaidot ovat käsitteenä yleisempi ja käytössä laajasti koulutuksen kentällä. Kuntoutuksen näkökulmasta on kuitenkin oleellista huomioida työelämätaitojen lisäksi työkyky ja sen vaikutukset työhön kiinnittymiseen ja työssä selviytymiseen. Työelämän kulttuurinen muutos tässä ajassa vaatii yksilöä pitämään huolta sekä osaamisestaan, taidoistaan sekä työkyvystään. Olisikin aika tomuttaa työkyvyn käsitettä ja miettiä työkykyä suhteessa laajempaan kokonaisuuteen kuin vain yksittäisestä työtehtävästä suoriutumiseen.

Haastattelin tutkimuksellista kehittämistyötäni varten nuoria aikuisia pyrkien selvittämään, mikä heidän näkökulmasta edistää työelämävalmiuksia. Haastateltavat osallistuivat Kelan ammatilliseen avomuotoiseen kuntoutukseen Kiipulassa joko kuntoutuskurssille, työkokeiluun tai työhönvalmennukseen, ja olivat näin ollen osatyökykyisinä hakeutumassa työelämään ammatillisen kuntoutuksen tuella. Haastatteluun osallistui neljä nuorta aikuista, kaksi miestä ja kaksi naista. Haastattelussa käytiin läpi työhön liittyviä kokemuksia sekä pohdittiin, mikä arjessa voisi palvella työelämässä toimimista. Teemat käsittelivät elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, ihmisten ja tehtävien johtamisen taitoja, muutososaamista sekä työkykyä.

Nuoret aikuiset kokivat arjessaan olevan useita työelämävalmiuksia tukevia tekijöitä. Joillakin tekijöillä tunnistettiin olevan sekä työkykyä edistäviä että rajoittavia vaikutuksia. Nuoret aikuiset myös kuvasivat joillakin arjen tekijöillä olevan vaikutus useampaan työelämävalmiuksien osa-alueeseen. Omasta työkyvystään huolehtiminen oli nuorten aikuisten mielestä tärkeää taitojen ja omien vahvuuksien ylläpitämisen lisäksi.

Työtä tai opiskelupaikkaa vailla olemisella on nuoriin aikuisiin moninaisia vaikutuksia, jotka saatavat heijastua pitkälle. Monipuolisen arjen tukeminen on ehkä ensimmäinen, pieni, mutta merkityksellinen askel nuoren työelämävalmiuksien edistämiselle. Tämän päivän työelämässä korostuvat sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot, mutta myös omasta työkyvystä ja osaamisesta huolehtiminen, joten näiden vahvistaminen myös kuntoutuksessa on tärkeää.

Kaisu Nurmikolu, opiskelija
Kuntoutuksen tutkinto-ohjelma (YAMK)

Kirjoitus pohjautuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön ”Nuorten aikuisten työelämävalmiuksia tukevat arjen tekijät”. Kehittämistyö julkaistaan Theseus-tietokannassa marraskuussa 2017.