Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Matka mieshoitajaksi

Antti Hakama · 21.5.2021
Mieshoitajia New Jerseyssä Yhdysvalloissa noin vuonna 1910. (Kuva: Wikimedia Commons)

Tarkastelin opinnäytetyössäni kotihoidon asiakkaiden suhtautumista mieshoitajiin. Opinnäytetyötä varten haastattelin viittä miespuolista kotihoidon työntekijää. Tulosten perusteella suurin osa suhtautuu mieshoitajiin hyvin, mutta sukupuolinormeja rikkovat työntekijät voivat herättää myös tunteita laidasta laitaan. Olen ollut kiinnostunut mieshoitajuudesta pitkään ilmiönä ja opinnäytetyön prosessi sai minut pohtimaan matkaa mieshoitajaksi entistä syvemmin. Kirjoituksessa käytetyt sitaatit ovat opinnäytetyöni haastattelumateriaalista sekä oman työurani varrelta.

Olen työskennellyt hoitoalalla kotihoitoympäristössä noin kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana olen huomannut, että miespuoliset hoitajat eivät ole täysin neutraali asia, vaan saattavat herättää monenlaista suhtautumista ihmettelystä inhoon ja kunnioituksesta kainosteluun. Sukupuolivähemmistönä oleminen on aiheuttanut välillä absurdejakin tilanteita. Geronomiopintojen myötä minussa heräsi halu tutkia ilmiötä syvemmin. Ovatko muut mieshoitajat kohdanneet samanlaisia tilanteita tai suhtautumista, vai pitävätkö he sukupuoltaan ollenkaan ammatillisesti merkittävänä asiana?

Mieshoitajuus voidaan kokea yhteiskunnallisesti ristiriitaisena. Tähän vaikuttavat sosiaaliseen sukupuoleen sidoksissa olevat kulttuuriset oletukset miehille ja naisille soveliaista valinnoista (Connell & Pearse 2015: 6; Tripodi 2014: 13-22). Hoitoala saattaa aiheuttaa siellä työskentelevien miesten uravalinnan kummastelua tai jopa heidän maskuliinisuutensa kyseenalaistamista. Onkin mielenkiintoista, että hoitoalaa ei ole aina pidetty naisellisena, vaan ajatus on lähtöisin Florence Nightingalelta 1800 -luvulta. Nykyaikaisen sairaanhoidon kehittäjän mielestä hoitoala oli luonnollista jatkumoa naisten perheeseen kohdistuvalle hoivavietille. (Simpson 2009: 6-7.)

”Minun poikani työskentelevät rakennuksilla, he ovat sentään oikeita miehiä” [asiakas mieshoitajalle]

Muistan itse nuorempana vastavalmistuneena lähihoitajana kipuilleeni jonkin verran oman ammatillisen identiteettini löytämisessä. Monien naiskollegojen ”äidillinen” tapa kohdata asiakkaita ei tuntunut omalta. Toisaalta huomasin useamman miespuolisen kotihoidon asiakkaan yrittävän löytää kanssani samaistumispintaa armeijamuistoista, autoista ja naispuolisten kollegoiden ulkonäön kommentoinnista. Ajokortittomana siviilipalvelusmiehenä ja kaikenlaisen toksisen äijäilyn vieroksujana tällaisen maskuliinisuuden toteuttaminen osana työminää tuntui yhtä lailla vieraalta.

”Miehet saattaa ehkä jopa helpommin avautua silleen miesten kesken, tyyliin heittää semmosta miesjuttua naisista, et tämmöstä klassista…”    

Opinnäytetyöni Ai, sieltä tulikin nyt mies? -mieshoitajien sukupuoliset erityispiirteet kotihoidon asiakaskohtaamisissa käsitteli kotihoidon asiakkaiden suhtautumista mieshoitajiin, sekä miten tämä vaikutti haastateltaviin ammatillisesti ja tunnetasolla.  Haastattelumetodina toimi teemahaastattelu ja vastaukset analysoitiin aineistolähtöisin menetelmin. Tulosten mukaan mieshoitajuuteen suhtaudutaan pääasiassa positiivisesti, mutta se voi myös aiheuttaa ristiriitaisia tunteita joissain asiakkaissa erityisesti intimiteettiin liittyvien hoitotoimenpiteiden suhteen. Sukupuoliroolit näkyivät myös siinä, että miehiltä odotettiin käynneillä teknistä osaamista vaativia töitä, kuten lamppujen vaihtoa. Toisaalta tiskauksen kaltaisia kodinhoidollisia töitä miehen tekemänä kummeksuttiin.

”…yksi miesasiakas sano, että oli päivitelly [mieshoitajan kollegalle]  sitä kuinka raskasta se on [haastateltavalla mieshoitajalla], kun tiskaa täällä joka kerta. Siis kaikki naishoitajatkin tiskaa siellä, mutta ’[haastateltavan nimi] on menny valitsemaan akkojen työn ja tiskaakin täällä’…”

Vuosien saatossa olen oppinut kohtaamaan asiakkaat ennen kaikkea omana itsenäni. Tähän kohtaamistapaan liittyy jossain määrin oma sukupuoleni naisvaltaisessa työympäristössä, mutta se ei kuitenkaan määrittele minua. Olisikin tärkeää, että jokaisella olisi tilaa kehittää ammatti-identiteettiään ja löytää omat henkilökohtaiset vahvuutensa ilman ulkoa tulevia odotuksia tai painetta mukautua. Myös työyhteisöllä on roolinsa työntekijöiden yksilöllisten  vahvuuksien huomioimisessa ja tukemisessa.

 ”…lisää äijiä duuniin. […] Mä koen että tää on hyvä tää sun juttu, et lähet niinku tästä mies[näkökulmasta] sen sijaan, että neutralisoitais hoitajasukupuoli, koska me ollaan kuitenkin erilaisia. […] Mun mielestä mennään väärään suuntaan jos me aletaan täysin neutralisoimaan omia persooniamme.”

Yllä oleva haastateltavan sitaatti kiteyttää mielestäni erittäin hyvin hoitajuuden ytimen. Ihmisläheisessä työssä työntekijän mukana kulkee aina hänen oma persoonansa, eikä sitä tarvitse yrittää peitellä tai häivyttää. Hoitajat erilaisine ominaisuuksineen ja taustoineen ovat rikkaus.

Kirjoittaja

Antti Hakama on lähihoitaja ja geronomiopiskelija. Hänellä on kymmenen vuoden kokemus mieshoitajana toimimisesta kotihoidossa.

Lähteet

Connell, Raewyn & Pearse, Rebecca 2015. Gender -in world perspective. Cambridge: Polity Press.

Simpson, Ruth 2009. Men in Caring Occupations. Lontoo: Palgrave Macmillan.

Tripodi, Vera 2014. Sukupuolen filosofia. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura.

 

kotihoitomieshoitajasukupuolinormit

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
      21.12.2020
    • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
      Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös…
      28.1.2022
    • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
      Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
      19.5.2022

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023
    • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa – Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta

      21.2.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (6)
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ▼ 2021 (15)
      • ▼ marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ▼ syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ▼ kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ▼ toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ▼ helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ▼ tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ► marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ► lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ► syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ► elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ► kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ► toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ► huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ► maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ► helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ► tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus johtajuus käyttäjälähtöisyys kehittäjäkumppanuus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen mielen hyvinvointi monialainen tiimiharjoittelu monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus muistisairaus omaishoito osallisuus saavutettavuus terveyden edistäminen toimijuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi valinnanvapaus vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste