Elämä jatkuu, vaikka toimintakyky muuttuu. Ihminen tulisi nähdä muutenkin kuin toimintakykynsä kautta. Suomi ikääntyy ja toimivat ympäristöt koskevat meitä kaikkia. Ympäristö, joka mahdollistaa omatoimisen ikääntymisen, on hyvä ympäristö ihan kaiken ikäisille.
Ihmisen toimintamahdollisuuksia ei pidä rajoittaa sen perusteella, minkä ikäinen ihminen on, vaan eri-ikäisiä tulisi kannustaa toimimaan yhdessä. On kaikkien etu, että ikäihmiset osallistuvat aktiivisesti kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Ikääntyneiden palveluita tulisi tarkastella kokonaisuutena. Ikääntyneet säilyvät pidempään toimintakykyisinä ja omatoimisina, kun edellytykset aktiiviseen toimijuuteen luodaan jo varhaisessa vaiheessa. Iäkkäälle hyvä ympäristö on toimiva myös muille. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015: 5–7.)
Yksin asuvien yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy kaikista nopeimmin. Terveys ja elämänlaatu ovat yksinasuvilla usein huonompia kuin perheellisillä. Lähiympäristössä liikkuminen ja ympäristön mahdollistamat sosiaaliset kontaktit ovat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeitä. Iäkkäiden hyvinvointia voidaan lisätä muokkaamalla asuinympäristöä esteettömäksi sekä lisäämällä mahdollisuuksia muiden ihmisten tapaamiseen. (Jolanki ym. 2017: 9.)
Sektorirajat ylittävä yhteistyö – vastaus ikääntyneiden tarpeisiin
Suomessa vanhuspolitiikka korostaa ikääntyneen kotona asumista silloinkin, kun toimintakyvyssä on jo haasteita (Laatusuositus 2020:12). Asuinympäristöllä on suuri vaikutus siihen, miten hyvin se mahdollistaa iäkkään hyvän elämän kotona. Kotona asuminen itsessään ei saisi olla ainoa lähtökohta, vaan tärkeää olisi myös huomioida, että kotona asuessa myös elämänlaatu säilyy hyvänä. Toimintakyvyn heikkenemisen ennalta ehkäisy nähdään yhteiskunnassa erittäin tärkeänä, mutta siihen tarvittaisiin enemmän panostamista eri toimijoilta. Oman kokemuksemme mukaan ennaltaehkäisevää palvelua tarvittaisiin lisää myös julkiselle sektorille.
Julkisten palveluiden piiriin päästäkseen yleensä iäkkäällä on monesti jo merkittäviä haasteita toimintakyvyssä. Tukipalveluita, etenkin niitä, jotka eivät ole lakisääteisiä on karsittu resurssien puutteiden sekä koronan vuoksi. Järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat tarjoavat paljon erilaista ennaltaehkäisevää tukea, mutta myös muita toimijoita ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvittaisiin. Yritykset voisivat myös lähteä mukaan kehittämään toimintaansa ikäystävälliseen suuntaan. Ikääntyvät ovat suuri joukko palveluiden käyttäjiä, johon yritystenkin kannattaa satsata, eikä se kuitenkaan karsi muita palveluiden käyttäjiä pois.
Ikäystävällisyys voidaan huomioida esimerkiksi suurimmissa kaupoissa tuotteiden sijoittelulla. Kaupan sisällä voisi olla lähelle kassoja sijoitettuna osasto, josta löytyy tavallisimmat peruselintarvikkeet, jolloin kaupassa käynti ei edellytä pitkää kävelymatkaa. Käytäville olisi hyvä sijoitella penkkejä, jotta ostosten lomassa voi pysähtyä lepäämään. Henkilökohtaisen palvelun lisääminen taas helpottaisi ikääntyneiden asiointia esimerkiksi pankissa. Yritykset voisivat myös aktiivisesti pyrkiä yhteistyöhön esimerkiksi ikääntyneille palveluja tarjoavien järjestöjen kanssa, ja siten mahdollistaa esimerkiksi kaupassa käynnin yhteydessä sosiaalista tai palveluohjauksellista toimintaa.
Esteetön elinympäristö kotona asumisen mahdollistajana
Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää niin ikääntyvän väestön kuin yhteiskunnankin kannalta. Asuinympäristöjen kehittäminen ikäystävällisiksi on tärkeää, koska se mahdollistaa ikääntyneiden liikkumisen sekä palveluiden saamisen ja siten tukee hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Ikääntyvien asuinympäristön ja asumisen kehittämisessä tarvitaan monia toimijoita, mutta ennen kaikkea asenteiden muutosta. (Ympäristöministeriö 2020.)
Esteetön elinympäristö, lähipalvelut ja helppokäyttöinen julkinen liikenne mahdollistavat omatoimisen vanhuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen. Toimintakyvyn heikkenemistä ehkäiseviä keskeisiä tekijöitä ovat terveellinen ruokavalio, liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus. Esteetön elinympäristö on tehokas keino terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisemisessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015: 7–11.)
Ikääntyneen toimintakyvyn heikennettyä kotiin on tarjolla erilaisia palveluita. Ikääntynyt voi selvitä hyvin kotonaan palveluiden turvin, mutta yksinäisyydestä kärsii merkittävä osa suomalaisista ikäihmisistä. Tehdäänkö omasta kodista ikääntyneelle vankila, josta ei ole poispääsyä? Mielestämme julkisen sektorin tulisi tarjota jo ennen toimintakyvyn laskua palveluita, jotka suuntautuvat kotoa ulos, jolloin mahdollistuisivat liikunta ja sosiaaliset suhteet.
Esteettömän ympäristön ja toimivien palveluiden tuella voisi pitää yllä toimintakykyä ja ennen kaikkea hyvää elämänlaatua. Esteettömyys tulisi huomioida kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, koska silloin emme sulje pois isoa osaa yhteiskuntamme jäsenistä.
Kirjoittajat
Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomiopiskelijat Mari Niskakoski, Ursula Kvist ja Heidi Laine
Lähteet
Jolanki, Outi & Leinonen, Emilia & Rajaniemi, Jere & Rappe, Eija & Räsänen, Tiina & Teittinen, Outi & Topo, Päivi 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja julkaisusarja 47/2017. Viitattu 18.2.2023.
Laatusuositus 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 25.3.2023.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. Yksitoista teesiä ikääntymisestä. Kokeneet ja viisaat -asiantuntijaryhmän muistio 26.8.2015. Viitattu 26.2.2023.
Ympäristöministeriö 2020. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma vuosille 2020-2022. Viitattu 18.2.2023.
Tuula Mikkola (päätoimittaja),
Marianne Roivas,
Ei kommentteja