Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille

Helena Pekkarinen ja Nina Pellosniemi · 5.3.2019

Tulevaisuuden kaupunkia ei voida suunnitella tämän päivän ikäihmisten tarpeiden mukaan – silloin ollaan jo auttamatta myöhässä. Asuinympäristöjen ja asumisen kehittämisessä pitää pystyä vastaamaan ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin nyt ja 100 vuoden päästä. Tarvitsemme tietoa vanhenemisesta sekä reipasta asennemuutosta, jos haluamme onnistua ikäihmisten asumisen järjestämisessä. Yksi osa ratkaisua tähän haasteeseen voisi olla vanhustyön asiantuntijoiden ottaminen mukaan suunnitteluprosessiin.

Tulevien ikäihmisten asuinalueita suunnitellessa tulee pitää mielessä, että suunnittelemme niitä myös tämän päivän nuorille. Voidaanko nuorten avulla oppia tuntemaan tulevaisuuden vanhuksia? Miten tämän päivän perherakenteet ja sosiaaliset tarpeet otetaan suunnittelussa huomioon? Entä millainen on ikäystävällinen asuinympäristö? Miten sellainen suunnitellaan ja rakennetaan? Nämä kysymykset ovat osa suurempaa kokonaisuutta.

Haastattelimme Helsingin kaupungin kaupunginsuunnitteluarkkitehti Tytti Wiinikkaa. Wiinikan mukaan kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa monta näkökulmaa huomioon. Tiivistettynä pääosa suunnittelutyöstä keskittyy kysymyksiin:

  • mitä kullekin alueelle suunnitellaan ja millä aikataululla sekä
  • miten tekemisestä viestitään kaupunkilaisille, esimerkiksi ikäihmisille?

Näihin asioihin kulminoituu kaupunkisuunnittelija työn ydin. Kaupunkisuunnittelussa toimitaan joka suhteessa isossa mittakaavassa. Kaupunkisuunnitteluarkkitehdin tehtävä on miettiä koko kaupunkia. Ja nyt suunnitellaan jopa 100 vuoden päähän!

Pienin mittakaava kaupunkisuunnittelijalle on rakennus. Kaikki se tila, mikä on rakennusten välissä, kiinnostaa.  Kiinnostuksen kohteena ovat myös rakennusten alimmat kerrokset. Mitä näkyy pesutuvan ikkunasta, minkälainen näkymä, millainen maisema sieltä avautuu?

Kaavoitus on monivaiheinen prosessi, johon vaikuttavat muun muassa kaavojen luonne ja merkittävyys. Aiheesta kiinnostuneilla on mahdollisuus ottaa osaa suunnitteluun ja ilmaista mielipiteensä. Jos haluat tuoda mielipiteesi esille, voit osallistua kaupunkisuunnittelun järjestämiin avoimiin kuulemisiin tai vaikka ottaa suoraan yhteyttä suunnittelijaan.

Rakennussuunnitteluvaihe on yksi osa suurta ja monivaiheista kaavoitusprosessia. Siinä määritellään rakennuksen tarkempi sijainti, rakenteet, mitat ja yksityiskohdat. Liian tiukka kaava asettaa tähän haastetta. Jos puolestaan asemakaavassa on hyvin tarkkaan määritelty rakennuksen ja ympäristön yksityiskohtia, saatetaan joutua tekemään huonoja ratkaisuja suunnittelun tarkemmassa vaiheessa.

Viestimisen monet ulottuvuudet

Viestiminen on yksi tärkeä osa-alue julkisella sektorilla. Elämme murroskautta, ja se tuo mukanaan haasteita, myös kaupunkisuunnitteluun. Tiedotusta joudutaan tekemään hyvin monikanavaisesti ja asukkaita tulee lähestyä monin eri tavoin, jotta viesti tavoittaa kaikki ikäpolvet.

Monet tämän päivän vanhukset eivät käytä nettiä, mutta 20 vuoden kuluttua tilanne voi olla jo toinen. Kaikki palvelut muuttuvat kovaa vauhtia digitaaliseksi. Entä tulevaisuudessa? Miten kaupungin asukkaita informoidaan 100 vuoden päästä? Julkinen taho ei koskaan pääse eroon monikanavaisuudesta. Kuka muistaa enää faksin? Kaupunkisuunnittelussa se oli arkipäivää vielä hetki sitten.

Esteettömyys on peruskauraa kaupunkisuunnittelussa

− Se tulee huomioitua niin luonnostaan, että sitä ei tarvitse erikseen miettiä. Sitä ei tarvitse nostaa teemaksi: turvallinen ja terveellinen ovat kaupunkisuunnittelun lähtökohtia. Ja tämä koskee kaikkia alueen käyttäjiä, niin asukkaita kuin muitakin alueella liikkujia ja toimivia, toteaa kaupunkisuunnitteluarkkitehti Tytti Wiinikka haastattelussamme.

Ikääntyneitä ei nosteta omaksi ryhmäksi, he ovat yksi käyttäjäryhmä muiden alueen käyttäjien joukossa. Ja näinhän se pitäisi ollakin.

Samalla tavalla huomioidaan esimerkiksi lapset. Huomiota kiinnitetään muun muassa jalkakäytäviin. Wiinikalle suunnittelijana ja kaavoittajana on tärkeää, että kaikkien vanhuspalveluiden lähellä on aina jonkinlainen ulkoilu- tai viheralue.

− Vaikka kattoterassi palvelutalon katolla. Jonkinlainen ratkaisu täytyy aina löytyä, sanoo Wiinikka.

Julkisen liikenteen ja palveluiden tulee linkittyä toisiinsa, ja niiden tulee olla helposti saavutettavissa. Sote tuo tähän omat haasteensa. Kaupunkisuunnittelussa ei voida estää yksityisen yrityksen yksityiselle tontille rakentamaa toimintaa, mikäli se on asemakaavan mukaista. Kaikilla alueilla ei myöskään ole kaupungin tarjoamia vanhuspalveluita, joten myös yksityisiä toimijoita tarvitaan.

Kaupungin omien palvelutalojen ja muiden vanhuspalveluiden sijainnit mietitään tarkkaan, jotta ne linkittyvät muihin alueen palveluihin. Alueen kehityksen tulee olla järkevää ja alueella tulee olla tilaa kaikenlaisille palveluille. Tämä tulee huomioida myös aikasyklissä, sillä bisneksen tekijöiden aikasykli ei yllä 100 vuoteen, vaan se on enimmilläänkin vain noin 50 vuotta.

Ikääntyminen omalla asuinalueella

Ikä tai ikääntyminen ei saa olla este omalla asuinalueella asumiselle tai syy sieltä poismuutolle, oli sitten kyseessä nuori tai vanha asukas. Kaikkien tulisi voida asua omalla asuinalueellaan loppuun asti, vaikka tuen tarpeet muuttuisivatkin iän myötä.

Paineet sekä tarve kehittää asuinalueita ikäystävälliseksi kasvaa väestön vanhenemisen myötä. Tavoitteena on Ageing in place -ajattelu, eli suunnitellaan kaupunkia, jossa kaikki voivat elää kaikkina elämän eri ikävaiheina.

Tulee muistaa, että ikääntyneiden tarpeet ovat muutakin kuin esteettömät kulkureitit. Ikääntyessä syyt muuttoon ja esteet turvalliseen asumiseen löytyvätkin usein rakennuksesta, asunnon sisältä.

Joudumme hyväksymään myös kompromisseja. Puistoyksikölle kuuluvat penkit ovat tästä hyvä esimerkki. Aihe on hankala ja herättää tunteita. Penkkejä tarvitaan ja monet kaupunkilaiset niitä kaipaavat, mutta lähes yhtä usein niistä valitetaan; on pultsareita, nuorisoa ja narkkareita. Ensin penkit tuodaan ja jonkin ajan kuluttua ne kannetaan pois, koska niistä on saatu runsaasti palautetta. Kompromisseja siis tarvitaan, ei vain penkkien kohdalla, vaan kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa.

Kaikki ikäpolvet ja kohderyhmät tulee huomioida. Täytyy myös muistaa, että Helsinki on jo aika täyteen rakennettu. Rakentaminen jo rakennettuun ympäristöön on kompromisseja.

Moniammatillisuuden hyödyntäminen suunnittelussa

Voisiko ympäristögerontologiaa hyödyntää kaupunkisuunnittelussa? Aihe kiinnostaa myös kaupunkisuunnittelijaa.

− Maisema-arkkitehtipuolella tällaisia eri osa-alueita hyödynnetään jo, ja talon sisällä tehdään paljon yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa, kertoo Wiinikka haastattelussamme.

Alueen kokonaisvaltaisessa tarkastelussa sekä tulevaisuusnäkymiä hahmotettaessa myös kaupunkisuunnittelu voisi hyödyntää tällaista moniammatillisuutta. Näin voisi olla esimerkiksi selvitettäessä, mitkä ovat tulevaisuuden tarpeet tulevilla ikääntyvillä. Varsinkin uusien alueiden rakentamisessa tällaisesta yhteistyöstä voisi olla paljonkin hyötyä. Kaupunkisuunnittelussa tehdään jo ajoittain yhteistyötä esim. nuorisokeskusten, varhaiskasvatuksen sekä maahanmuuttajaorganisaation kanssa, miksi ei myös geronomin?

Kirjoittajat:

  • Helena Pekkarinen, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Nina Pellosniemi, geronomi (AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teksti perustuu Tytti Wiinikan haastatteluun 10.9.2018.

esteettömyysikäihmisetkaupunkisuunnitteluvanhuspalvelutvanhustyö

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
      Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
      25.4.2022
    • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      13.8.2020
    • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
      Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä…
      22.3.2022

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi

      23.3.2023
    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (7)
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ► 2020 (33)
      • ► joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ► marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ► lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ► syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ► elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ► kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ► toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ► huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ► maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ► helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ► tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ▼ 2019 (26)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ▼ marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ▼ lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ▼ syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ▼ elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ▼ toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ▼ maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ▼ helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ▼ tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät identiteetti ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikääntyvät maahanmuuttajat ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kotihoito kotona asuminen luovat menetelmät monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus monikulttuurisuus motivaatio muistisairaus omaishoito osallisuus saattohoito saavutettavuus suun terveydenhoito toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteisöllinen asuminen yksilöllisyys yksinäisyys

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste