Diabetesosaaminen kotihoidossa

Diabetes on yksi yleisimmistä pitkäaikaishoitoa vaativista sairauksista kotihoidon asiakkaalla. Diabetes on sairaus, joka koskettaa kokonaisvaltaisesti ikäihmistä. Hoitajien diabetesosaaminen tulee kiinnittää huomiota.

Diabetesosaamista tarvitaan kotihoidossa. Liian harvalla hoitajalla on diabetesosaamista (Helin 2013). Opiskelu ja osaaminen on elinikäinen prosessi. Geriatrinen hoito on vaativa erikoisala. Ohjaus ja neuvonta edellyttää vahvaa ammatillisuutta.

Diabetesosaamisen kehittämisessä keskeisimpiä osaamisalueita ovat:

• Riskiryhmään kuuluvien tunnistaminen
• Yleistieto, 2 tyypin diabeteksen tavoitteet ja hoidon periaatteet
• Ohjausmenetelmät
• Verensokerin tuloksen arviointi
• Insuliinihoidon kulmakivet
• Lääkehoidon seuranta
• Ravitsemuksen merkitys
• Jalkaterveyden arviointi
• Komplikaatiot, lisäsairaudet
• Liikunnan merkityksen ymmärtäminen
• Yleistieto, 1 tyypin diabeteksen tavoitteet ja hoidon periaatteet
• Hiilihydraattien laskeminen

(Tarhonen 2013, Koskinen 2017, Sorvari 2013, Huttunen 2017, Helin 2013, Karttunen 2019.)

Edellä mainitut osaamisalueet kotihoidossa kuvastaa diabetesosaamisen laajuutta. Kun lähdetään syvällisemmin tarkastelemaan sairautta, ymmärrys diabeteksen vaikuttavuuteen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kasvaa. Tutkimukset antavat hyvän käsityksen diabeteksen ydintietojen osaamisalueista, joiden hallinta luo laadukkaan pohjan diabeteshoitotyölle.

Ikääntyneet ja vanhukset ansaitsevat hyvää hoitoa

Ikääntyneet ja vanhukset tarvitsevat hyvää hoitoa hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 mukaan vaikutustavoitteena on suunnata ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia erityisesti iäkkäälle väestölle. (HS 8.11.2021). Hyvä hoito johdattelee ikäihmiset ja vanhukset hyvään elämään.

Diabeteksen hoidon suorien kustannusten osuus Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista on 15 % ja vähintään kaksi kolmannesta niistä koituu vältettävissä olevien, elämänlaatuun merkittävästi vaikuttavien komplikaatioiden hoidosta (Tyypin 2 diabetes 2020).

Terveyden edistäminen on yksi tärkeimmistä asioista yhteiskunnankin kannalta. Sairaanhoitajan tehtävänä on tunnistaa ja ehkäistä riskitekijöitä moniammatillisuutta hyödyntäen (Huttunen 2017).

Diabeetikon hoidon ongelmia auttaa yksilöllisesti laadittu hoitosuunnitelma. Hoitohenkilökunnan koulutus ja avoin vuorovaikutus moniammatillisesti, jossa mukaan otetaan myös omaiset. (Helin 2017). Sosiaali- ja terveysministeriön täydennyskoulutussuosituksessa suositellaan täydennyskoulutuksen pohjautumista osaamistarpeiden määrittelyprosessiin, jossa hyödynnetään osaamiskartoitusta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004:32).

Mitä hoidon tavoite tarkoittaa ikääntyvällä?

Diabetes saattaa aiheuttaa äkillisiä ja pitkäaikaisia komplikaatioita. Hoidon tavoitteena on välttää komplikaatiot ja luoda mahdollisuudet tavalliseen elämään. Elämänlaatu kohenee, kun hoitotasapaino on kunnossa. (Käypä hoito -suositus 2020). Iäkkäiden tavoitteet diabeteksessä ovat samansuuntaiset kuin muillakin. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon iän lisäksi terveydentila, toimintakyky, elämäntilanne, omat toivomukset ja odotettavissa oleva elinikä. Hyväkuntoisilla iäkkäillä siis saattaa olla samat tavoitteet kuin nuoremmillakin. Ikä ei ole ensisijainen tekijä määriteltäessä tavoitteita. (Kuisma & Reini 2008.)

Esihenkilöiden ja koko organisaatioiden myönteinen suhtautuminen ja mahdollistaminen koulutuksiin luo kiinnostuksen kehittää omaa osaamista sekä antaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle hyvän motivaation.

Tulevaisuudessa kotihoito on uusien haasteiden edessä, kun 1 tyypin diabeetikoita hoidetaan kotihoidossa. Koulutus ja kouluttautuminen kannattaa aina.

Kirjoittanut

Minna Sormunen, sairaanhoitaja

opiskelija vanhustyö (ylempi AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lähteet

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecim, Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Diabetesliiton asettama työryhmä. Viitattu 15.11.2021

Helin, Ulla 2013. Erityinen diabetes, pitkäaikaishoidossa olevien vanhusten diabeteksen hoidon ongelmia. Diabetes ja lääkäri 42. 7-13. Viitattu 3.11.2021.

Huttunen, Annu 2017. Kotihoidossa työskentelevien ikääntyvien sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, hoitotieteen laitos, hoitotiede. Viitattu 28.10.2021.

Kangasmäki, Elina 2021. Ikääntyneiden terveyttä tulisi seurata säännöllisesti. Helsingin Sanomat 8.11.2021.

Karttunen, Markus 2019. Lääkehoidon turvallinen toteuttaminen ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa hoitohenkilöstön arvioimana. Väitöskirja. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Viitattu 3.11.2021.

Koskinen, Anna-Maija 2007. Hoitohenkilöstön osaaminen diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa: perusterveydenhuollon hoitotyöntekijöille suunnatun koulutuksen arviointi. Pro gradu -tutkielma. Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos.

Kuisma, Vesa & Reini, Leena 2008. Iäkkään diabeetikon hoidonohjaus. Teoksessa Rintala Tuula-Maria, Kotisaari Sirpa, Olli Seija, Simonen Ritva (toim.) Diabeetikon hoidonohjaus. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Terveydenhuollon täydennyskoulutussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:3. Viitattu 27.10.2021.

Sorvari, Lea 2013. Lähi- ja perushoitajien diabeteshoitotyön osaaminen kotihoidossa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, hoitotiede.

Tarhonen, Tuula 2013. Gerontologinen osaaminen hoitotyössä. Pro Gradu -tutkielma. Itä-suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos. Viitattu 26.10.2021.