Hyppää pääsisaltöön
Geroblogi

Metropolian blogit nostavat keskusteluun aiheita ammattikorkeakoulumme ja kumppaneidemme maailmasta: oppimisesta, työelämästä, yhteistyöstä, osaamisesta, uudistumisesta ja erilaisista kohtaamisista. Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa. Tervetuloa vuoropuheluun kanssamme!

  • Uusimmat postaukset
  • Blogit
  • Metropolian bloggaajat
Geroblogi
Mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä
0

Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön

Anne Ahokas · 3.2.2020

Kokemukset hyvästä elämästä ja elämänlaadusta ovat yksilöllisiä, eivätkä samat asiat tuota kaikille ihmisille hyvää elämää. Laadukkaan vanhustyön tavoitteena on, että vanhus voisi elää mahdollisimman täysipainoista elämää, vaikka hänen toimintakykynsä olisikin heikentynyt. Vanhuksen elämässä tulee olla muutakin sisältöä kuin fyysistä hoivaa, ja hänellä tulee olla mahdollisuus tehdä omia valintoja sekä päätöksiä.

Organisaatio voi ilmasta palvelulupauksella, millaisilla arvoilla ja toimintatavoilla se tuottaa palveluita asiakkailleen. Lupauksen taustalla on aina ajatus asiakaslähtöisyydestä ja asiakkaiden näkemyksien sekä tarpeiden huomioimisesta. (Lehtimäki & Kenni 2018: 18 ̶ 29.) Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä vanhusten asumispalvelussa on luotu Eletään koko elämä -palvelulupaukset (Olkkonen-Nikula 2018: 51).  Palvelulupausten avulla yhtymässä pyritään kehittämään toimintaa asiakaslähtöisemmäksi, tukemaan vanhuksen valinnanvapautta ja vahvistamaan vanhuksen itsemääräämisoikeutta.

Eletään koko elämä -palvelulupaukset: kodissasi olen sinua varten, kunnioitan sinua, sinulla on mahdollisuus valita ja vaikuttaa, autan toteuttamaan kanssasi arjen pieniä iloja ja unelmia. Lähde: mukaillen Olkkonen-Nikula 2018

Vanhustyön YAMK-opintojen tutkimuksellisessa kehittämistyössä selvitettiin, millaisia kokemuksia hoitoyöntekijöillä on palvelulupausten ilmenemisestä ja toteutumisesta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän vanhusten asumispalvelussa. Lisäksi selvitettiin, miten esimiestyön keinoilla voidaan vaikuttaa palvelulupausten toteutumiseen vaikuttaviin tekijöihin ja edistää näin palvelulupausten toteutumista.

Laadukasta ja yksilöllistä vanhustyötä

Palvelulupausten avulla voitiin toteuttaa laadukasta vanhustyötä, jossa toiminta ja hoitotyö mukautuivat asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Asukkailla oli mahdollisuus elää oman näköistä elämää, ja päivissä oli muutakin sisältöä kuin hoidollisia asioita. Kodinomaisuus liittyi valinnanvapauteen. Asukkailla oli vapaus valita asioita, joita heillä oli ollut mahdollista valita aiemmassa kodissaankin. Kodin tunnun luomisen perusta oli se, että hoitotyöntekijä ymmärsi työskentelevänsä asukkaan kodissa.

Asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutui tietyissä rajoissa. Asukkaiden turvallisuus tai lääkärin määräykset menivät itsemääräämisoikeuden edelle. Kiljunen (2019) toteaa väitöskirjassaan Care Home Nursing Professionals’ Competence in Older People Nursing, että hoitotyöntekijät joutuvat pohtimaan asukkaan itsemääräämisoikeuden tukemisen ja asukkaan ihmisarvon sekä turvallisuuden edistämisen välistä ristiriitaa (Kiljunen 2019: 42).

Laitoshoidon lakkauttamisen myötä vanhusten asumispalveluiden asukkaat ovat entistä huonokuntoisempia (vrt. Hoppania & Karsio & Näre & Olakivi & Sointu & Vaittinen & Zechner 2016: 52). Tutkimuksellisessa kehittämistyössä havaittiin, että tämä vaikutti asukkaiden toimijuuteen ja mahdollisuuteen osallistua esimerkiksi jokapäiväiseen toimintaan. Toimijuutta tuettiin ja asukkaiden oli mahdollista osallistua toimintaan omien voimavarojensa mukaisesti. Asukkaiden toiveita sekä unelmia pyrittiin toteuttamaan ja asioita tehtiin yhdessä.

Jari Pirhosen (2017) väitöskirjasta ilmenee, että toimintakyvyltään alentuneen vanhuksen toimijuus ei välttämättä ole toimintakeskeistä, vaan siihen sisältyy tekemisen lisäksi olemista. Toimijuustilassa ympäristö tarjoaa asukkaalle asioita, jotka motivoivat ja tukevat asukasta hänen omassa kyvyssään toimia. (Pirhonen 2017: 10.)

Asukastuntemus, yhteistyö ja monipuolinen toiminta edistävät palvelulupausten toteutumista

Asukastuntemus ja tiedonkulku olivat tärkeitä palvelulupausten toteutumista edistäviä asioita. Asukkaiden tunteminen ja tiedon välittyminen olivat suoraan yhteydessä asukkaiden yksilölliseen kohteluun ja hoitoon. Omahoitajalla oli tärkeä rooli asukkaan tuntemisessa, koska hän laati hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asukkaan ja omaisen kanssa. Asukkaiden tuntemisen kannalta oli tärkeää, että muutkin hoitajat kuin omahoitaja perehtyivät asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Myös Kulmala (2019) toteaa, että asukkaan tunteminen on hyvän ja aktiivisen vanhuuden tukemisen perusta. Hoitotyöntekijöiden tulee tietää mistä asukas pitää, millainen eletty elämä on ollut ja mistä asioista asukas on aiemmin elämässään pitänyt. (Kulmala 2019: 11.)

Monipuolinen yhteistyö edisti palvelulupausten toteutumista. Yhteistyötä tehtiin yksikön ulkopuolella, työyhteisön sisällä sekä omaisten ja asukkaiden kanssa. Verkostoituminen ja yksikön ovien avaaminen edistivät yhteistyötä ja asukkaiden mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Omaisilla oli tärkeää tietoa asukkaasta, ja omainen oli henkilö, joka pystyi välittämään tätä tietoa hoitotyöntekijöille. Tämä mahdollisti asukkaan ja hänen elämänhistorian paremman tuntemuksen. Toisaalta omaisten toiminnan koettiin toisinaan heikentävän palvelulupausten toteutumista. Lähinnä tämä liittyi asukkaan itsemääräämisoikeuteen. Osa omaisista päätti ja valitsi asioita asukkaan puolesta tai tämän tahdon vastaisesti.

Asukkaiden kanssa yhteistyötä tehtiin päivittäisessä toiminnassa vuorovaikutuksen kautta. Asukkaiden toiveiden kuuleminen edellyttää hoitotyöntekijältä aitoa läsnäoloa ja herkkyyttä. Asukaslähtöisesti työskenneltäessä hoitotyöntekijä kykenee vastavuoroisuuteen asukkaiden kanssa. Asukkaille järjestettiin asukaskokouksia, joissa heidän oli mahdollista kertoa ajatuksiaan ja toiveitaan sekä vaikuttaa yksikön ja yhteisön toimintaan. Räsänen (2011) toteaa väitöskirjassaan Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille, että yhteistyö asiakkaan, omaisen ja hoitotyöntekijöiden välillä vaikuttaa merkittävästi vanhuksen elämänlaatuun. Hyvällä yhteistyöllä voidaan lisätä vanhuksen elämänlaatua. (Räsänen 2011: 38 ̶ 57.)

Monipuolinen toiminta tuki palvelulupausten toteutumista, koska asukkaalla oli mahdollisuus valita häntä motivoivaa ja hänelle sopivaa toimintaa (vrt. Pirhonen 2017: 10).  Näin voitiin edistää asukkaan valinnanvapauden toteutumista ja tukea asukkaan mahdollisuutta elää oman näköistä elämää. Rantakokon (2019) mukaan vanhukselle aktiivinen arki on sitä, että hän voi osallistua itseään kiinnostaviin toimintoihin. Vanhuksen elinympäristön tulisikin tarjota mahdollisuuksia osallistua vanhukselle itselleen tärkeisiin toimintoihin. (Rantakokko 2019: 259 ̶ 276.)

Esimiestyöllä voidaan edistää palvelulupausten toteutumista

Johtaminen vaikutti palvelulupausten toteutumiseen. Palvelulupausten toteutumista edisti se, että esimies otti palvelulupaukset säännöllisesti esille ja niistä keskusteltiin yhdessä. Palvelulupausten sanoittaminen ja saattaminen käytännön tasolle lisäsi ymmärrystä siitä, miten lupaukset näyttäytyvät käytännön työssä. Koskiniemi (2016) kertoo kirjoituksessaan Autenttisuuden ja kokemusten merkitys johtamisessa, että vuorovaikutuksen avulla on mahdollista tehdä yhdessä ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Yhteenkuuluvuuden tunne ja jaetut kokemukset edistävät myös työyhteisölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. (Koskiniemi 2016: 78.)

Esimiehet kokivat, että esimiestyöllä heidän oli mahdollista lisätä hoitotyöntekijöiden kehitysmyönteisyyttä ja edistää asukaslähtöisen hoitokulttuurin toteutumista. Hyvien toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä tuettiin pikapalkitsemalla työntekijöitä ja tekemällä hyvä työ julkiseksi. Esimiehet olivat läsnä yksiköidensä arjessa ja muokkasivat asenteita sekä hoitokulttuuria omalla esimerkillään.

Ristiriitatilanteita käsiteltiin työyhteisöissä yhdessä, jos esimerkiksi työntekijöiden toimintatavat poikkesivat merkittävästi toisistaan ja siitä oli aiheutunut ristiriitaa. Työtehtäviä saatettiin arvottaa ja jotain työtehtävää pidettiin tärkeämpänä kuin jotain toista. Syvänen & Strömberg & Kokkonen (2017) toteavat, että ristiriitoja syntyy helposti, kun odotetaan työtovereiden käyttäytyvän ja tekevän työtä samalla tavalla kuin itse tekee. Erilaisuuden ymmärtäminen ja vuoropuhelun kehittäminen työyhteisössä on tärkeää. (Syvänen & Strömberg & Kokkonen 2017: 149 ̶ 152.)

Kohti asukaslähtöisyyttä

Jotta vanhukset voisivat asumispalveluissa elää hyvää elämää, on laitosmaisesta ajattelusta ja tehtävien suorittamisesta päästävä eroon. Vanhus tulee kohdata yksilöllisesti ja hänen toiveitaan sekä valintojaan tulee kunnioittaa. Pirhosen (2017) mukaan vanhuksesta tulee näkymätön eikä hänen persoonaansa nähdä, jos vanhus on hoitotyöntekijälle työn kohde (Pirhonen 2017: 151).

Toisaalta vanhustyössä tulee huolehtia siitä, että resurssit ovat kunnossa ja hoitotyöntekijöillä on mahdollisuus toteuttaa asukaslähtöistä sekä yksilöllistä vanhustyötä. Kehittämistyön tuloksista ilmeni, että hoitotyöntekijöillä ei ollut asukkaille aina riittävästi aikaa eikä asukkaita voitu joka hetkessä kohdata kiireettömästi.

Kiirettä työssä aiheutti se, että usealla asukkaalla oli hoidon ja hoivan tarve samanaikaisesti. Lisäksi hoitotyöntekijöiden työtehtäviin sisältyi muitakin työtehtäviä kuin välitöntä asukastyötä. Moninaisten työtehtävien koettiin lisäävän kiirettä ja vievän aikaa pois asukkaiden kohtaamisesta. Räsänen (2011) toteaa, että muun kuin välittömän asiakastyön osuus vanhustyössä on kasvanut ja nyt tulisikin pohtia, mihin työtehtäviin koulutettujen hoitotyöntekijöiden työaikaa on järkevä käyttää. Laaja-alaisuus voi merkitä myös hoitotyöntekijöiden osaamisen vääränlaista hyödyntämistä. (Räsänen 2011: 179.)

Joka tapauksessa on selvää, että laitosmainen työote, jossa suoritetaan tehtäviä, ei tuota vanhukselle asumispalvelussa hyvää elämää. Hyvä perushoito on tärkeää, mutta vanhuksen päivissä tulee olla myös sellaista sisältöä sekä toimintaa, joilla on vanhukselle itselleen merkitystä ja jotka hän itse kokee mielekkäiksi. Vanhuksella tulee olla mahdollisuus elää oman näköistä elämää myös asumispalveluissa.

Mielestäni eräs tutkimukselliseen kehittämistyöhön osallistunut haastateltava kiteytti Eletään koko elämä -palvelulupausten perusajatuksen hyvin yhteen lauseeseen. Siinä on huomioitu yhdessäolo, vuorovaikutus ja vanhuksen elämänlaatu:

”Eletään yhdessä hyvä elämä. Siinä se on.”

Kirjoitus perustuu tutkimukselliseen kehittämistyöhön: ”Palvelulupausten ilmeneminen ja toteutuminen vanhusten asumispalvelussa. Hoitotyöntekijöiden kokemuksia.” Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2019.

Kirjoittaja:

Anne Ahokas, sairaanhoitaja (AMK) ja vanhustyö (ylempi AMK) -opiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Kuvat: Anne Ahokas

Lähteet

Hoppania, Hanna-Kaisa & Karsio, Olli & Näre, Lena & Olakivi, Antero & Sointu, Liina & Vaittinen, Tiina & Zechner, Minna 2016. Hoivan arvoiset, vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus Oy.

Kiljunen, Outi 2019. Care home nursing professionals’ competence in older people nursing. Väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Luettu 6.11.2019.

Kulmala, Jenni 2019. Aktiivinen arki on onnistuneita kohtaamisia ja mielekästä tekemistä. Teoksessa Kulmala Jenni (toim.): Hyvä vanhuus. Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 10 ̶ 16.

Koskiniemi, Anne 2016. Autenttisuuden ja kokemusten merkitys johtamisessa. Teoksessa: Syväjärvi, Antti & Pietiläinen, Ville (toim.): Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja ter-veysjohtaminen. Tampere: University Press. 63 ̶ 102.  Luettu 4.10.2019.

Lehtimäki, Vuokko & Kenni, Mikko 2018. Palvelulupaus käsikirja maakuntien valmistelijoille. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Talent Vectia. Luettu 6.11.2019.

Olkkonen-Nikula, Anu 2018. Iäkkäiden yhteensovitettujen palveluiden kokonaisuus Päijät-Hämeessä. Luettu 6.11.2019.

Pirhonen, Jari 2017. Good human life in assisted living for older people. What the residents are able to do and be. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. Luettu 6.11.2019.

Rantakokko, Merja 2019. Elinympäristö aktiivisen arjen ja hyvinvoinnin tukena. Teoksessa Kulmala Jenni (toim.): Hyvä vanhuus. Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 259 ̶ 276.

Räsänen, Riitta 2011. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille. Väitöskirja. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Luettu 6.11.2019.

Syvänen, Sirpa & Strömberg, Seija & Kokkonen, Antti 2017. Dialogisen johtamisen työkalut. Teoksessa Kulmala, Jenni (toim.): Parempi vanhustyö. Menetelmiä johtamisen kehittämiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. 129 ̶ 156.

asiakaslähtöisyysitsemääräämisoikeusomaishoitovanhuspalvelutvanhustyö

Ei kommentteja

    Kommentoi Peru vastaus

    Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä:

    • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      4.6.2020
    • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      7.2.2022
    • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      9.4.2020

    Geroblogin bloggaajat

    Geroblogissa mahdollistamme yhdessä hyvää ikääntymistä. Blogia ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu. Geroblogin kirjoittajat ovat vanhustyön YAMK -opiskelijoita, geronomi AMK -opiskelijoita, monialaisesti vanhustyöstä eri tavoin kiinnostuneita opiskelijoita ja opettajia, asiantuntijoita ja ikäihmisiä. Geroblogissa tarkastelemme vanhustyöhön ja gerontologiseen tutkimus- ja kehitystyöhön pohjautuvaa tietoa hyvästä ikääntymisestä ja tulevaisuuden vanhustyön kehittämisestä, esim. ajankohtaisia ilmiöitä, kysymyksiä, hyviä käytänteitä ja palveluinnovaatioita. Blogissa voi julkaista tekstejä, videoita tai niiden yhdistelmiä. Mikäli haluat tehdä vanhustyöhön tai ikääntymiseen liittyvän postauksen, ota yhteyttä toimituskuntaan.

    GEROBLOGIN TOIMITUSKUNTA

    Toimituskunta toimittaa Geroblogin sisällöt ennen niiden julkaisua. Geroblogin toimituskunta on aloittanut työnsä 4.4.2018.

    Geroblogin bloggaajan ohje


      • Tuula MikkolaTuula Mikkola (päätoimittaja),
        VTT, yliopettaja
        ,
        puh. 040 057 8279
      • Jasmi Lassila,
        koulutussuunnittelija,

        puh. 050 439 7439
      • Marianne Roivas,
        FT,
        suomen kielen ja viestinnän lehtori,
        ,
        puh. 040 714 5153

    Uusimmat jutut

    • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi

      23.3.2023
    • Mielekäs ja monipuolinen muistityö

      14.3.2023
    • Vain taivas on rajana

      1.3.2023

    Arkisto

    • ▼ 2023 (7)
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Tunne voimavarasi ─ ikääntyvien omaishoitajanaisten aggressio voimavaraksi
        • Mielekäs ja monipuolinen muistityö
        • Vain taivas on rajana
      • ▼ helmikuu (1)
        • Gerontologinen hoitotyö ikääntyneen itsemääräämisoikeutta tukemassa - Muistutus ikääntyneen itsemääräämisoikeudesta
      • ▼ tammikuu (3)
        • Onko RAI-arviointijärjestelmästä apua hoivan työvälineenä?
        • Ikääntyneet tutustumaan digiaiheisiin – keskustellen ja lempeästi
        • Pitkäaikaishoito ja ikääntyneen yksityisyys – mahdoton yhtälö?
    • ► 2022 (31)
      • ► joulukuu (1)
        • Luovat menetelmät hoivakodin arjessa - Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia
      • ► marraskuu (1)
        • Sinäkin voit olla kehittäjä
      • ► lokakuu (2)
        • Kotihoito etähoidon teknologisena innovaationa ja palveluna
        • Tanssahdellen terveemmäksi – Mummodiskosta hymyä ja hyvinvointia
      • ► kesäkuu (4)
        • Mikä toimii ja mikä ei? Etäkuntoutuskokemukset kehittämisen työkaluiksi
        • Mistä ikääntyneen asiakaskokemus palvelutarpeen arvioinnissa muodostuu?
        • Näkymätön vanhus, miten säilyttää identiteettinsä ympärivuorokautisessa hoivassa?
        • Millainen on ikäystävällinen luontopolku?
      • ► toukokuu (6)
        • Sosiaalisella medialla lisää osallisuutta ja vuorovaikutusta
        • Tiimiharjoittelu kotihoidossa - opiskelijoiden kokemuksia
        • Kuolevalla on oikeus yksityisyyteen
        • ARMAS-festivaalit jo viisi vuotta kulttuurisen vanhustyön puolesta
        • Apuvälineet käyttöön asumispalveluyksiköissä
        • Palveleva johtajuus – avain vanhustyön vetovoimaisuuteen?
      • ► huhtikuu (4)
        • Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa
        • Etsivällä vanhustyöllä toimijuuden vahvistumista
        • Työhyvinvoinnistako ratkaisu kotihoidon hoitajapulaan?
        • Muistisairaankin mielipiteellä on väliä – mutta miten sitä mitataan?
      • ► maaliskuu (7)
        • Diabetesosaaminen kotihoidossa
        • Ikäihmislähtöisyys palveluiden tuottamisessa – esimerkkinä Metropolian HyMy-kylä
        • Toipuuko ikäihminen pandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta?
        • Ikääntyneen oikeus määrätä omasta elämästään
        • Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?
        • Ikäystävällinen ympäristö liikuttaa
        • Muistimatkaa pelillistämässä
      • ► helmikuu (4)
        • Etäkuntoutuksella myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden fyysiseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun
        • RAI-arviointimittarin CAP 4-heräte kotihoidossa osaamisen kokemuksen ja -kehittämisen näkökulmasta.
        • Draamasta iloa hoivakotien arkeen
        • Miten tunnistaa kotona asuvan vanhuksen yksinäisyys?
      • ► tammikuu (2)
        • Kuolemansuru on menetyskokemuksen kanssa elämistä myös ammattilaiselle
        • Ikäihmisten osallisuus asumiseen ja arkeen liittyvien digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksessä
    • ► 2021 (15)
      • ► marraskuu (2)
        • Liikuntapaikat ovat myös ikääntyneille
        • Pääsisipä mökille – vielä ikääntyneenäkin
      • ► syyskuu (3)
        • Elossa!-hankkeella luovia elämyksiä ikääntyneiden arkeen
        • Asiakkuudenhallinnalla on merkitystä
        • Miltä iäkkäiden omaishoidon tukipalvelut näyttävät omaishoitajan näkökulmasta?
      • ► kesäkuu (3)
        • Lääkkeettömät hoitomuodot työkaluna muistisairaiden iäkkäiden iltarusko-oireilun lieventämisessä
        • Kotihoidon ammattilainen tukee asiakkaan voimavaroja alati muuttuvassa maailmassa
        • Unelma – geronomi osaksi kotihoidon tiimiä
      • ► toukokuu (2)
        • Matka mieshoitajaksi
        • Onnelliset suudelmat myös vanhana
      • ► maaliskuu (2)
        • Konsultatiivinen toiminta tukee monialaista työskentelyä
        • Kehittäjäkumppanuus on enemmän kuin osiensa summa
      • ► helmikuu (2)
        • Luontoretkellä hoivakodissa
        • Lääkkeettömillä menetelmillä avaimia muistisairaan käytösoireiden kohtaamiseen
      • ► tammikuu (1)
        • Miksi nuoria ei kiinnosta ikäihmisten hoito?    
    • ▼ 2020 (33)
      • ▼ joulukuu (2)
        • Kotihoidossa tarvitaan kumppanuusosaamista
        • Hyödynnetäänkö kotihoidossa RAI-arviota asiakkaan hyödyksi
      • ▼ marraskuu (2)
        • Työvaltaisen opiskelun mallissa opiskellaan aidossa työympäristössä
        • Onko Myllypuron kampus ikäystävällinen?
      • ▼ lokakuu (2)
        • Matkalla HyMy-kylään
        • Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot terveyden ja terveyspalvelujen eriarvoisuuden mittarina
      • ▼ syyskuu (3)
        • Saattohoidon vapaaehtoiset
        • Sanojen voima – ajatuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta muistisairaan kanssa
        • Miten selviytyä eettisestä stressistä vanhustyössä?
      • ▼ elokuu (3)
        • Hilmalla on kissanpäivät lintukodossa, omassa kodissaan ryhmäkodissa
        • Yhteisöllisyyden mahdollisuudet ikäihmisten asumisessa
        • Ikäihmisten palvelut kuuluvat kaikille kulttuuria katsomatta
      • ▼ kesäkuu (4)
        • Vapaaehtoistoiminta apuna ikääntyneen yksinäisyyteen
        • Muistisairas ikäihminen tarvitsee läheisiään myös hoivakodissa
        • Televisio – muistikuntoutujan isäntä vai renki?
        • Vanhuksesta vanhuspalveluiden tärkein henkilö
      • ▼ toukokuu (3)
        • Korona koskettaa - mutta miten käy kun koskettaminen vähenee?
        • Kaatuminen ei kuulu ikääntymiseen
        • Haavoittuvuuteen liittyvä osaaminen – näkökulma kotona asuvaan ikääntyneeseen
      • ▼ huhtikuu (3)
        • Vaikuta omaan ikääntymiseesi
        • ”Rakkaudest lajiin, ei rahan takii”
        • Kuntoutuminen – löytyykö yhteinen näkemys?
      • ▼ maaliskuu (3)
        • Asiakkaan ainutlaatuinen arki
        • Saanko olla sellainen kuin olen?
        • Kotihoidon toimintamalli kivun seurantaan ja hoitoon
      • ▼ helmikuu (4)
        • Maaseudulla asutaan vielä!
        • Muistiasiakas ruokailutilanteessa
        • Vieläkö hoitajat jaksavat? Kokemuksia työn kuormittavuudesta kotihoidossa
        • Palvelulupaukset ovat avain asukaslähtöiseen vanhustyöhön
      • ▼ tammikuu (4)
        • Miten lisätä vetovoimaa sosiaalialan vanhustyöhön?
        • Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä enemmän sitoutuneisuutta hoitotyöhön
        • Hyvä lyhytaikaishoito palvelee sekä omaishoitajaa että muistisairauteen sairastunutta
        • ”Pieniä asioita, joilla on valtava merkitys” – valmentavan johtamisen haasteet ja mahdollisuudet vanhustyössä
    • ► 2019 (26)
      • ► joulukuu (2)
        • Lisää turvallisuudentunnetta kotihoidon asiakkaille – älykästä innovaatiota ideoimassa
        • Kuule minua, digitaalisten palveluiden ja tuotteiden suunnittelija
      • ► marraskuu (2)
        • Tue ruokailua – vahvista terveyttä
        • Kuka bongaa pilkeläisen?
      • ► lokakuu (2)
        • 80+20= Vähintään 20 hammasta 80-vuotiaana
        • Ikäihmisten hoivan etiikka on ajankohtainen kysymys – miten keskustelu oikeasta ja väärästä vaikuttaa meihin?
      • ► syyskuu (1)
        • Värikeidas aisteja avaamaan
      • ► elokuu (2)
        • Gerontologian erityiskysymyksiä – näkökulmana ikääntyneiden näkövammaisuus
        • Heikennämmekö yleistyksillä ikääntyvän asemaa?
      • ► kesäkuu (4)
        • Luonto on myös Sinun
        • Yksilönä sairaalapyjamassa
        • Vanheneminen haltuun
        • Mitä sä oikein teet? Luottamuksen ja yhteistyön syventäminen moniasiantuntijaisessa vanhustyössä
      • ► toukokuu (3)
        • Pitsipeittoja ja karamellipapereita
        • Omahoitaja kulkee ryhmäkodin asukkaan vierellä
        • Kun mietit tulevaa eläkeaikaasi, niin mitä itse asiassa oikein mietit?
      • ► huhtikuu (3)
        • Äidinkieli – tunnekieli myös ikääntyessä
        • Yhteistoiminnallisuutta voidaan hyödyntää muistisairaan kuntoutumista edistävän hoitotyön osaamisen kehittämisessä
        • Etäpalvelulla virkeyttä ja jaksamista omaishoitoperheiden arkeen
      • ► maaliskuu (2)
        • Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely mahdollistuu keskinäisen luottamuksen ja esimiestyön tuen avulla
        • Kaupunkisuunnittelua kaiken ikää ja kaiken ikäisille
      • ► helmikuu (2)
        • Saavuttaako ikääntynyt sähköiset palvelut?
        • Käyttäjälähtöistä etätoimintaa ikääntyneen kotiin
      • ► tammikuu (3)
        • Asiakaslähtöisyys asiakas- ja palveluohjauksen perustana
        • Tietoa, tukea ja iloa − avoin muistiryhmä tuo elämää arkeen
        • Haluammeko ikääntyvät maahanmuuttajat mukaan toimintaan?
    • ► 2018 (12)
      • ► joulukuu (2)
        • Aktiivinen ja turvallinen vanhuus lainaperheessä
        • Kuuntele, kun kosketan
      • ► marraskuu (3)
        • Arvot ohjaavat käyttäjälähtöistä kehittämistä
        • Julkisen liikenteen käyttäjäksi pääkaupunkiseudulla ei siirrytä muitta mutkitta
        • Kenen koti?
      • ► kesäkuu (4)
        • Pop up -vapaaehtoistoiminta, osallisuuden mahdollistaja?
        • Muistisairauden kanssa voi jatkaa työelämässä – tukea tarvitaan sekä esimiehiltä että työterveyshuollosta
        • Luovuudella arjesta enemmän − lue mielenkiintoinen kirjoitus Tikissä-blogista
        • Mitä kuuluu vanhustyön yrittäjille?
      • ► toukokuu (2)
        • Kuuluuko kaikille?
        • Koti kuntoon – ajoissa!
      • ► huhtikuu (1)
        • Haluamme mahdollistaa yhdessä hyvää ikääntymistä

    Avainsanat

    asiakaslähtöisyys digitalisaatio esteettömyys etäkuntoutus geronomi hoitotyö hoivakoti HyMy-kylä hyvinvointi hyvinvointiteknologia Hyvissä Handuissa Himassa iäkkäät ikääntyminen ikääntyneet ikääntynyt ikäihminen ikäihmiset ikäystävällisyys itsemääräämisoikeus kehittäminen kodin tuntu kohtaaminen kosketus kotihoito kotona asuminen kulttuurisensitiivisyys monialaisuus moniammatillinen yhteistyö moniammatillisuus motivaatio muistisairaus omaishoito osallisuus saavutettavuus toimintakyky turvallisuus työhyvinvointi vanhuspalvelut vanhustyö vapaaehtoistyö vuorovaikutus yhteiskehittäminen yksilöllisyys yksinäisyys ympäristö

    © 2018 Metropolia Ammattikorkeakoulu


    Sisällöt edustavat kunkin kirjoittajan henkilökohtaisia näkemyksiä, Metropolian johtoryhmän Pelinavaajat-blogi ilmaisee Metropolian virallista kantaa.

    Saavutettavuusseloste Tietosuojaseloste