Ikääntyneet masentuneet -palveluiden väliinputoajat?

Johanna Weeman kartoitti masennuksen vaikutuksia ikääntyneiden kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Masentuneita kohdataan ja masennusta tunnistetaan, mutta mitä sen jälkeen?

Lievä- ja keskivaikea masennus on ikääntyneillä yleistä, silti ikääntyneiden mielenterveyskuntoutuksessa on puutteita. Ikääntynyt masentunut voi tarvita samanaikaisesti monen alan asiantuntemusta, siksi masennus tulisi huomioida myös gerontologisessa kuntoutuksessa. Tästä huolimatta ikääntyneiden palvelut saattavat painottua fyysiseen terveyteen.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Turun kaupungin gerontologisen kuntoutuksen työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten ikääntyneiden lievä tai keskivaikea masennus vaikuttaa gerontologisen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen ja millaisia kehittämistarpeita ikääntyneiden masennuksen kuntoutuksessa nähdään.

Masentunut gerontologisessa kuntoutuksessa

Masentuneita ohjautuu gerontologiseen kuntoutukseen ja masennus vaikuttaa kuntoutusjaksojen sujumiseen. Mielenterveystyön ei nähdä kuuluvan varsinaisesti kuntoutuskeskusten työnkuvaan. Perustyön ohella saatetaan pyrkiä kuntouttamaan myös masennusoireita, koska ei ole tietoa, minne asiakkaan voisi ohjata tai muiden tahojen auttamismahdollisuudet koetaan heikoiksi tai liian hitaiksi.

Masentuneiden kohdalla korostuvat esimerkiksi motivoinnin ja ajan antamisen tarve, aiempaan elämään perehtyminen, toivon välittäminen, pystyvyyden tunteen vahvistaminen, osaamisen ja onnistumisen kokemusten mahdollistaminen sekä mielihyvää tuottavien hetkien etsiminen.

Gerontologisen kuntoutuksen vahvuuksiksi masennuksen huomioinnissa nähtiin masennuksen tunnistaminen, taustasyiden kartoittaminen, monialaisuus, liikunnan ja toiminnan ohessa keskustelu, kotiympäristössä toimiminen, arjen haasteissa tukeminen ja ryhmätoimintaan ohjaaminen. Masennuksen tunnistamiseen perehdyttäminen on erityisen tärkeää, jos ikääntynyt ohjautuu kuntoutukseen vain yhdelle ammattiryhmälle. Luottamuksen rakentaminen voi olla oleellista masennuksen puheeksi ottamisessa.

Vaikka mielialakysymyksiä uskalletaan ottaa hyvin puheeksi, masennus-sanaa ja mielenterveyspalveluiden nimiä saatetaan vältellä. Ikääntyneet saattavat karttaa mielenterveyteen viittaavia palveluita. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi masentuneita ikääntyneitä ohjautuu kuntoutuskeskusten toiminnan piiriin, vaikka kuntoutuksen tarve olisi ensisijaisesti psyykkisen toimintakyvyn kuntoutuksessa.

Gerontologisessa kuntoutuksessa käytetään monia elementtejä, joita suositellaan masennuksen kuntoutukseen. Näitä ovat esimerkiksi mielialalääkityksen aloitus, asiakkaan tarpeen mukainen monialainen yhteistyö, liikunnan ja mielekkäiden toimintojen hyödyntäminen, jalkautuminen, kuljetusten organisointi, ryhmätoimintoihin ohjaaminen ja yhteistyö omaisten kanssa. Kuntoutuskeskukset huomioivat myös ravitsemuksen, mikä voi olla oleellista masennuksenkin hallinnassa.

Masennuksen kuntoutuksen näkökulmasta gerontologisen kuntoutuksen suurin puute vaikuttaisi olevan keskusteluosaamisen puuttuminen.

Askeleita oman toiminnan kehittämiseksi

Kuntoutuskeskuksissa kehitetään jatkossa ainakin ohjeistusta masennuksen huomioinnista, järjestetään koulutuksia masennuksesta ja suunnitellaan psykososiaalista ryhmätoimintaa. Kuntoutuksen laadun takaamiseksi tulisi kiinnittää huomiota työntekijöiden suhtautumiseen mielenterveyskysymyksiin ja kehittää työntekijöiden vuorovaikutustaitoja. Tiimiytymistä tukemalla edistetään työntekijöiden jaksamista työskennellä tämän haasteelliseksikin koetun asiakasryhmän kanssa.

Työntekijät näkivät hyödylliseksi, että omassakin toiminnassa olisi tarjota enemmän keinoja masennuksen kuntoutukseen. Pääasiaksi nähtiin, että tiedossa olisi joku väylä, josta keskusteluapua saisi nopeasti ja oikea-aikaisesti suhteessa gerontologisen kuntoutuksen jaksoon.

Yhteistyön kehittäminen

Jos psyykkinen kuntoutus halutaan pitää erillään kuntoutuskeskusten palvelukokonaisuudesta, tulisi kuntoutuskeskuksilla olla selkeämpi käsitys muiden tarjoamista palveluista. Yhteistyön tekemiseen tarvittaisiin selkeämpiä rakenteita, jotta työntekijöiden aikaa ei menisi selvitystyöhön. Tämä edellyttäisi tietenkin sitä, että mielenterveyspalveluiden puolella olisi ikääntyneiden tarpeisiin vastaavia palveluita, mutta sitä ei tässä tutkimuksessa kattavasti selvitetty. Turun kaupungin mielenterveyspalveluissa on toteutettu syksyllä 2021 isoja organisaatiomuutoksia, joiden merkitystä ikääntyneiden näkökulmasta tulisi nyt kartoittaa.

Ikääntyneiden kuntoutuksen kehittäminen mielenterveyskuntoutuksen ja gerontologisen kuntoutuksen rajapinnassa voisi parhaimmillaan edistää samanaikaisesti monia toimintakyvyn osa-alueita, elämänlaatua ja kotona pärjäämistä.

Kirjoittaja

Johanna Weeman (toimintaterapeutti YAMK), tammikuussa 2022 valmistunut vanhustyö (YAMK) – opiskelija

Lähteet

Weeman, Johanna 2022. Masentunut ikääntynyt gerontologisessa kuntoutuksessa. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyön tutkinto-ohjelma.