Vain taivas on rajana

Hyvin tuettu omaishoito viivästyttää hoidettavan siirtymistä laitoshoitoon, josta tulee säästöjä veronmaksajille (Jeon ym. 2019: 1924.) Omaishoidolla säästetään veronmaksajien rahaa, joten siihen on aiheellista laittaa rahaa ja aikaa. Mitä omaishoitaja tarvitsee? Paras tunne kotihoidossani työskennellessäni on, kun teen yhdessä työtä. Kenen kanssa omaishoitaja tekee työtä? Omaishoitaja saa palveluita Helsingin omaishoidon palvelukeskukselta, kotihoidolta ja Kelalta.

Australiassa on tutkittu I-HARP-ohjelmaa (Interdisciplinary Home-based Reablement Program). Ohjelmaa käytetään ikääntyneiden tukemisessa kotona. Mallissa on mukana hoidon alussa ammattilaisista koostuva tiimi, joka palauttaa asiakkaan toimintakykyä. (Jeon ym. 2019: 1916.) Ohjelmassa tehdään tavoitteet yhdessä hoidettavan kanssa, mutta tutkimuksessa tuli ilmi, että omaishoitajien olisi hyvä olla mukana luomassa tavoitteita. Mallissa tuli säästöjä yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä, koska saatiin laitoshoitoa viivästytettyä.

Omaishoitajat kuormittuivat enemmän tutkimuksen aikana, mihin tulisi kiinnittää huomiota (Jeon ym. 2019: 1923). Ensimmäiseksi olisi tärkeintä saada mukaan omaishoitajien hoidettavat. Jos panostetaan ikääntyneen palauttavaan kuntoutukseen, keskitetään voimavaroja omaishoitajan kanssa mahdollisimman varhain hetkeen, jolloin tullaan sairaalasta tai huomataan muutoksia muistissa.

Työkalulaatikko

On tärkeää, että saadaan ja annetaan mahdollisuuksia omaishoitajille. Itse en haluaisi, että omaiseni hoitaisivat intiimihygieniaani, en edes vaimoni. Voisiko siihen saada apua kotihoidolta? Voisiko kotihoidon resurssit antaa omaishoitajan käyttöön? Kotihoidolla on tarjottavana erilaisia palveluita, esim. lääkäri, haavahoitaja, farmaseutti, sairaanhoitaja, ammattihenkilö, fysioterapeutti, liikkuva laboratorio, omahoitotarvike jakelu, ruokapalvelut, siivoussetelit, rokotukset yms.

Omahoitajilla on myös oltava mahdollisuus laadukkaaseen vapaaseen., työterveyshuoltoon ja virkistystoimintaan. Työhyvinvointi alkaa hyvistä työeduista ja arjen mukavuudesta. Vapaan tulisi olla laadukasta ja joustavaa, ettei tarvitse olla huolissaan, luottamus syntyy jatkuvuudesta, tuttu hoitaja tuntee kuviot.

Omahoitajilla on myös oltava mahdollisuus laadukkaaseen vapaaseen., työterveyshuoltoon ja virkistystoimintaan. Työhyvinvointi alkaa hyvistä työeduista ja arjen mukavuudesta. Vapaan oltava laadukasta ja joustavaa, ettei tarvitse olla huolissaan, luottamus syntyy jatkuvuudesta, tuttu hoitaja tuntee kuviot.

Yhdessä

Autio ja Rissanen ovat tutkineet puolisohoitajan henkilökohtaista kasvua. Kasvunkokemus on voimavara, joka auttaa omaishoitajaa selviytymään haastavista elämäntilanteista. Näitä kokemuksia on hyödyllistä käydä puolisohoitajan kanssa läpi, sekä huomioida voimavara palveluissa. Van Aerschot ja kumppaneiden tutkimus tunnisti henkisen tuen tarpeen tutkimuksessaan (Autio & Rissanen 2020:233; Van Aerschot ym. 2021:277–278.)

Näissä kahdessa tutkimuksessa koetaan omaishoitajuus positiivisena asiana, johon tulisi mielestäni antaa mahdollisuus palveluiden tukemisen kautta. Parhaimmillaan yhdessä tekemällä voidaan saada hyvä lopputulos omaishoitajan näkökulmasta, että ei jäisi omaishoitaja yksin. Kokemukseni mukaan hoitajan pitää olla itse hyvässä balanssissa, että voi hoitaa muita.

Pallo on meillä

Olen palanut loppuun hoitajana monta kertaa. Olen joka kerta kasvanut ihmisenä ja hoitajana. Ammattilaisten apu ja kollegat ovat olleet tukena, sekä antaneet näkökulmaa hoitamiseen ja elämiseen. Toivoisin samaa omahoitajille vertaistuen ja ammattimaisen henkisen tuen saamiseen tarvittaessa.

Kuva: Joonas Päivärinta

Hoitajana voi syntyä kontrolli hoidettavaa kohtaan, josta irti päästäminen voi olla vapauttava kokemus hoitajalle. Työssäni jokaista tarvitaan ja kaikilla teoilla on merkitystä. Omahoitajalla on voitava olla mahdollisuus kieltäytyä hoitamasta ja hoidettavalla tulee olla oikeus kieltäytyä hoidosta.

Kirjoittaja

Joonas Päivärinta opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa vanhustyön ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa ja työskentelee Helsingin kotihoidossa sairaanhoitajana.

Lähteet

Autio, Tiina & Rissanen, Sari 2020. Puolisohoitajan henkilökohtainen kasvu, Gerontologia, 34(3), ss. 222–236. Viitattu 20.10.2022.

Jeon, Yun-Hee & Krein, Luisa & Simpson, Judy & Szanton, Sarah & Clemson, Lindy & Naismith, Sharon & Low, Lee-Fey & Mowszowski, Loren & Gonski, Peter & Norman, Richard & Gitlin, Laura & Brodaty, Henry 2019. Feasibility and potential effects of interdisciplinary home-based reablement program (I-HARP) for people with cognitive and functional decline: A pilot trial. Aging & Mental Health, 24(11), 1916–1925. Viitattu 20.10.2022.

Van Aerschot, Lina & Eskola, Päivi & Aaltonen, Mari 2021. Muistisairaiden ja puoliso-omaishoitajien kokemuksia tuen riittämättömyydestä, Gerontologia, 35(3), ss. 264–282. Viitattu 20.10.2022.